Bassot ›

Tälläinen tuli mieleen tossa kun kävin uusia piuhoja hommaamassa. Kuinka paljon piuhan laadulla on väliä siis oikeasti? Huomasin tuossa kaupassa käydessäni että ainakin 70e Fenderin piuhoja on myynnissä joka sekin tuntuu minusta jo kohtuu hyvähintaiselta piuhalta (ja myös 200e Fender piuhoja mutta tästä en ollut varma olisiko ollut virhe hintalapussa, tuntuu ainakin uskomattomalta hinnalta). Ja myös se että en tiedä voisinko itse luottaa näin kalliisiin piuhoihin siinä mielessä että uskon että kyllä se piuha kovassa livekäytössä pamahtaa jossain vaiheessa kuitenkin, oli se maksanut sitten 20e tai 70e (ehkä 70e saattaa kestää hieman pitempään tosin?).
 
Tottakai jokin 5e piuha kuulostaa huonolta, mutta jos nyt puhutaan että vertaa sellaista perushyvää Hotline-piuhaa ja tällaista 70e piuhaa niin onko sillä käytännössä mitään merkitystä?

Kitaristit väittävät huonon piuhan syövän diskanttipäätä. Ja kaipa se sähköopin mukaan näin meneekin. Bassonsoitossa en oikeastaan usko olevan mitään väliä muuta kuin kestävyydellä.

Huono piuha soundaa tumpulta ja ohuelta. Mitään soundieroja en ole huomannut kahden LAADUKKAAN piuhan välillä. Sen sijaan häiriöäänissä (esim. piuhan liikuttelu lattialla), taipuisuudessa ja kestävyydessä on eroja. Onneksi hyvät piuhat ei maksa tolkuttomia.
 
Mihinkään 70€ kpl piuhoihin ei mielestäni kannata sijoittaa, mielestäni niissä on sellaista audiofiilien snake oil meininkiä. Noiden ns. high end kaapelien valmistajien väitteet ovat lähes poikkeuksetta mutu-kamaa, mitään mittaustuloksia ei löydy ja viitataan usein juttuihin, joilla on vaikutusta vain radiotaajuuksilla.
 
Liittiminä on syytä olla Neutrikin tai Switchcraftin kamaa, ne on todettu yksinkertaisesti parhaiksi. Muovikuoren sisällä olevat liittimet kannattaa unohtaa suoraan, niiden korjaaminen on tuskaa ja vaihto metallisiin maksaa.
 
Klotzin piuhoista olen itse pitänyt. Noin 30€ sai 9m piuhan. Jos haluaa itse tehdä, niin Cordialin laku on jees.

Tässäkin kysymys on myös siitä mitä kukainenkin pitää merkittävänä erona. Esim neljä erilaista piuhaa jotka kaikki ovat hyviä: George L (n 30€/5m), Proco Musicmover (n 30€/5m), Evidence Audio(n60€/5m) ja Vovox(n 80€/5m). Näistä George L on räikeän kirkas, ja Evidence Audion alapää paksumpi kuin muiden. Ja Vovox mielestäni "luonnollisin" ja paras. Mutta kysymys onkin juuri siitä, että onko se Vovox NIIN paljon parempi että kannattaa laittaa rahaa kolminkertainen määrä vaikkapa procoon nähden? Jokainen saa sen itse päättää.
Kalliimpi hinta ei myöskään välttämättä kerro totuutta, hype on aikamoinen tässäkin asiassa...

Mitenkäs sitten nämä piuhat, joihin on merkitty se äänen suunta? Eli on nuoli, joka osoittaa sen kumpi pää laitetaan kitaraan ja kumpi vahvistimeen. Omasta mielestäni ihan huttua koko suuntahomma. Jos ei korvalla kuule eroa, niin sitä ei sitten ole. Eikö? Kestävä piuha paras piuha.
 
Solmuun menemättömästä piuhasta voisin maksaa vähän enemmän...

Niin paskaa piuhaa ei ole tullut vastaan, että olisi vaikuttanut soundiin. Katkinaisia piuhja on joskus nähty, mutta ovat kyllä ihan käytössä telottuja olleet ne.

Ai niin, pari sivuhuomiota:
1)Erot ovat isompia passivibassojen kuin aktiivibassojen kanssa, ja
2)lisäksi täytyy kyllä todeta, että energiaansa voi soundinsa parantamiseksi käyttää kyllä paremminkin (esim treenaamalla)kuin runkkailemalla joittenkin kaapeleitten kanssa...

Niin paskaa piuhaa ei ole tullut vastaan, että olisi vaikuttanut soundiin. Katkinaisia piuhja on joskus nähty, mutta ovat kyllä ihan käytössä telottuja olleet ne.
 
Mie mittasin kerran rca -välipiuhoista 3db äänenpaine-eron. Ei ne rikki ollu, eikä niisät nyt silleen muuta huomannu kun että välipiuhoina ne veti vähän stereokuvaa kenolleen.

Siis suoraan piuhan signaalista vai kaiuttimista? Ja siis toinen puolisko stereosignaalista antoi vai kovemman signaalin?
 
Aikamoista. Eipä olisi uskonut. Luulisi, että noissa olisi kuitenkin sen verran tasainen laatu niinkun kahdessa saman piuhan eri puoliskoissa...

Siis suoraan piuhan signaalista vai kaiuttimista? Ja siis toinen puolisko stereosignaalista antoi vai kovemman signaalin?
 
Aikamoista. Eipä olisi uskonut. Luulisi, että noissa olisi kuitenkin sen verran tasainen laatu niinkun kahdessa saman piuhan eri puoliskoissa...
 
Suoraan piuhan signaaleista. Toinen oli markantalolaatua ja toinen sellanen "ihan ok".
 
Siis pointtihan tossa oli se, että ne oli irtopiuhat, ei sellanen yhdistelmä.

Joku numero sitten Riffissä Reiskan kolumnissa oli juttua piuhojen vaikutuksesta signaaliketjussa ja niiden aiheuttamista häviöistä. Uskomattomia dB-lukuja. En muista ulkoa. Täytyy tsekata.
 
Löysin tämän artikkelin:
 
"Arizonan mittauksissa erilaisissa kaapeleihin kohdistetuissa häiriötilanteissa löytyi merkittäviä poikkeamia. Huonoimman ja parhaan ero oli lähes 30 desibeliä."

Mutta kannattaa ottaa huomioon, että piuhan pituudella on väliä! Jos on esim. 10 m piuha, on viive siinä vähän eri luokkaa kuin 2 m pituisessa.

Näitä on pari käytössä, http://www.thomann.de/fi/cordial_cai5bk_instrumentenkabel.htm yhden katkoin kahtia ja tein kaksi lyhyttä piuhaa kun ovat halvempia kuin irtoplugit+metripiuha. On todella hyvä diili tuohon hintaan, ostaa vaikka kaksi niin on varapiuha, ihan kaikkea kun ei paraskaan laku kestä. Niissä piuhoissa missä on merkitty se kitaraan tuleva pää on luultavasti suojavaippa jätetty kolvaamatta sieltä alkupäästä, teoriassa vähentää häiriöitä kun signaali ja häiriöt kulkevat eri karvoissa. Toinen mahdollisuus että on käytössä kitarapäässä sellainen plugi joka oikosulkee signaalin kun se irrotetaan,estää poksumista ja hurinaa jos irrotetaan tai kiinnitetään vahvari päällä.Hifipuolellahan kyllä esiintyy noita väitteitä kuparin kiderakenteen vaikutuksesta virrankulkuun, jonka takia kaapeli pitää olla tiettyyn suuntaan, mikä on täyttä bullshittiä kun tiedetään että äänisignaali on vaihtovirtaa, joten muuttaa suuntaansa koko ajan, eli piuha jossa virta kulkisi eri tavalla eri suuntiin aiheuttaisi varmasti säröä.

Mutta kannattaa ottaa huomioon, että piuhan pituudella on väliä! Jos on esim. 10 m piuha, on viive siinä vähän eri luokkaa kuin 2 m pituisessa.
 
Tää on totta, ja mm. tuossa mittauksessani oli saman mittaiset piuhat.

Mutta kannattaa ottaa huomioon, että piuhan pituudella on väliä! Jos on esim. 10 m piuha, on viive siinä vähän eri luokkaa kuin 2 m pituisessa.
 
Tää on totta, mut mut nimenomaan VIIVEttä ei synny 2metrin saatikka 200metrin piuhalla juuri nimeksikään.
 
Häiriötä tulee kyllä ja yläpäitä voi hävitä, mut viivettä ei.
 
Ite käytän 3-6m piuhoja. Ainoa merkittävä ero minkä oon huomannu, on liittimet. Neutrikit toimii ja kestä. Perus pikku kromatut vääntyilee ja sekoilee.
 
Itellä toiminut paremmin ku hyvin 3,55€ maksava sssnake johon ite juottanu 2,5€ neutrikit. yht~9€. Paremmasta ei väliä.
(EDIT: ja sit niistä sssnakeista jää yli niitä pikku plugeja kaikkiin pätkä-/projektipiuhoihin laitettavaks...)

Kuka nyt enää nykyaikana piuhoja käyttää kun langattomatkin on keksitty.
 
(8-=)

Neropattikaverini teki tuossa taannoin "lo-fi-piuhan", jossa useampi napaisen kaapelin avulla signaali kulki kolme kertaa piuhan mittaisen matkan. Oli tuhnut soundit millä tahansa ritsalla vinguteltuna.
 
Ja tästä laskemaan kuinka paska sinun piuhasi on:
 
http://www.kolumbus.fi/iain.churche … nicThoughts/PassiveAttenuators.html
 
(Okei, on tarkoitettu audiolaiteita varten, mutta eikös basson volapotikka sovi tuossa mainituksi "passiiviseksi etuseksi"?)

Itse en ole kyllä eroja huomannut muussa kuin kestävyydessä.
 
Kunnon piuhan pitää kestää, kun urpot lastaa keissejään niiden päälle treenikämpällä ja rullaa studiossa jollain konttorituolilla niiden yli.
Ja tietysti kompastelee niihin myös...

Ja eikös hyvä -ja huonolaatusen eron myös huomaa siten että ku huono piuhan laittaa vahvistimee kiinni vahvistin päälle ja alkaa sitte heiluttelemaan piuhaa ja kuuntelee niin sieltä kuluu sellasta "kolinaa" kun taas hyvässä piuhassa tätä ei ilmene.