Esitän kysymyksen miten muodostetaan lepo-, perus- ja huippusoinnut kirkkosävellajeissa? Esimerkiksi mitkä ovat em. soinnut reaalisointuina ilmaistuna C-lyydisessä asteikossa eli asteikossa, mikä alkaa C:stä. Miten muodostetaan sijaissoinnut eli soinnut, millä on sama "teho"? |
Uskaltaisin noin perstuntumalta väittää että ei mitenkään.Jos mä oon mitään tajunnut oikein niin noissa muissa moodeissa kuin duurissa ja molleissa se on vaan se valittu pohjasävel joka määrää moodin nimen ja feeliksen.
Ja pojat korjaa....
Joo, modaalisuus on lähinnä melodinen kun taas duuri-molli -tonaalisuus lähinnä harmoninen ilmiö, yksinkertaistaen sanottuna. Eli ne sointutehot ei modaalisuuteen sovellu, vaikka tietysti voidaan puhua "modaalisesta soinnutuksesta". Mut mitä enemmän soinnutellaan, niin sitä helpommin lähestytään duuri-molli -tonaliteettia. Sillä tavalla duuri-molli -tonaalisuus oikeastaan aikanaan kehittyikin, että harmonian takia piti esim. lyydisestä aina vain johdonmukaisemmin alentaa se kiusallinen asteikon neljäs sävel. Kerran meinasi olla hyvä meininki, mutta siitä on jo aikaa... |
Tämähän riippuu aika paljon siitä, että millaisesta musiikista puhutaan. Tutki vaikka jotain Palestrinaa, siellä on soinnuilla erilaisia tehoja, mutta ne ei toimi ihan samalla tavalla kuin duureissa ja molleissa. Helmiä sioille. |
Hesekiel
Rantsu
Sävis