Bassot ›

No jos oletetaan että elementin pitää alkaa 60hz liike ja amplitudi on vaikka vahvistin syöttää 100w. Amplitudi johon tuolla kyetään on vaikka 1mm. Se elementti liikkuu 1mm jo ensimmäisellä neljäsosalla siitä aallosta. Ei silleen, että muutamalla ensimmäisellä aallolla jonkun puolimilliä ja siitä sitten hitaasti nousten siihen yhteen milliin.
 
Kaiuttimen kartiossa vaikuttavat melkoiset kiihtyvyydet. Siis luokkaa ihan tajuttoman korkeat. Tämän vuoksi pienetkin muutokset massassa (eihän ne kartiomateriaalit kait paljoa paina) vaikuttavat. Jokaisen allon neljännesosasyklissä kiihtyvyys kasvaa nollasta maksimiinsa ja tippuu taas takaisin nollaan. Massa (kuten edellä kuvattiin) taas vaikuttaa kiihtyvyyteen. Tästä siis on kyse. Ei siitä kuinka nopeasti haluttu amplituudi saavutetaan. Mitä korkeampi taajuus, sitä suuremmat kiihtyvyydet kartion liikkeessa tapahtuu. Massa vastustaa liike-energian muutosta. Ja kuten sanoit, liike-energia muuttuu kaiuttimessa varsiin tiuhaan tahtiin.
 
Mitä paremmin kaiutin pystyy vastaamaan vahvistimen "käskyihin" muuttaa liikkeensä suuntaa ja nopeutta, sitä parempi transienttitoisto kaiuttimella on. Tai näin ainakin minä olen asian ymmärtänyt... Viisaammat korjatkoon.

Soittohommissa ei tämmösistä ole mitään hyötyä, kun korvilla selviää sadasosasekunnissa, mikä on meininki.
 
Äläs nyt. Kyllä mun mielestä on ihan kiva miettiä asioita välillä myös teoriatasolla.
 
Korvathan ovat vielä paljon epäluotettavammat kuin labrakokeet. Korvan tuottama signaalihan käy lävitse varsin kovan prosessoinnin aivoissa. Välillä lisätään ja välillä leikataan. Kuuloaistimus on paljon muutakin kuin mitä korva ilmasta poimii.
 
Tämän vuoksi itse valitsenkin soittovehkeet ihan pelkästään ulkonäön perusteella. ;)
 
Välillä tuntuu, että täällä usein ollaan kovasti tieteellisesti perustelemassa omaa kantaa, mutta kun paukut loppuu kesken todetaan, että fiilis on tiedettä todenmukaisempaa. Fiilis saattaa vaikuttaa omiin kokemuksiin enemmän, mutta ei see niistä absoluuttisia totuuksia tee. Ei mua siis haittaa jos joku väittää mun olevan täysin väärässä, mutta perusteluksi haluaisin muutakin kuin että "kyllä mää sen kuulen." Varmaan kuuletkin, mutta ei se vielä mitään tarkoita.
 
E: Nin ja tällä en nyt tarkoittanut tuossa edellä lainaamaani Jukia vaan ihan yleisesti ja nimiä mainitsematta.

Soittohommissa ei tämmösistä ole mitään hyötyä, kun korvilla selviää sadasosasekunnissa, mikä on meininki.
 
Samaa mieltä.
Melkoiseksi Diibadaabaksi tämäkin keskustelu kääntyi.
 
Itse olen oppinut pelatesswani noiden laitteiden (Basso/Pa-kaluston kanssa) että spexit on spexejä, omaan korvaan on paras viimekädessä luottaa.
 
Samoin se, että joku vahvistin/kaappiyhdistelmä kuullostaa hyvältä liikkeessä testatessa tai yksinään treeniksellä kokeillessa ei takaa sitä että se bändin kanssa ja livetilanteessa toimii hyvin.
 
Mitään viisastenkiveä ei näiltä palstoilta löydä siihen mikä on itselle paras/sopivin paketti. Tottakai neuvoja kannattaa kysellä mutta harvoin kukaan haukkuu omia laitteitaan eikä mitenkään Netin välityksellä voi toiselle kertoa mikä laitteisto on kysyjälle oikea.
 
Ei ole oikotietä sen hyvän soundin hakemiseen. Se on vaan testattava, kokeiltava, etsittävä. Ja mikä hauskinta, se omakin soundimieltymys muuttuu ajan kanssa.

Joo. Täysin tottahan tuo on. Itsekin tarkoitin lähinnä teoriapuolen miettimistä ihan vaan teoriatasolla. Oikeissa tilanteissa mennäänkin sitten luonnollisesti korvakuulolla. Kaikki muuhan olisi ihan idioottimaista. Korvilla sitä musiikkia kuunnellaan eikä mittareilla. Ainakin meillä päin.
 
E:
 
Labrakokeita vartenko me soitetaan?

Muutenkin olen kaikenlaista silmillä tapahtuvaa analysointia vastaan kun musiikista puhutaan. Nykyään musiikkia tehtäessä katsellaan monitorista sen sijaan että sitä kuunneltaisiin. Lopputulos on yleensä sen mukainen eli kuuntelukelvoton.
 
Enhän mä sitä tarkoittanut. Niinkun tuossa ylenpänä toteankin.
 
Itse muuten paitsi, että kuuntelen paljon musiikkia, käyn myös katsomassa kun musiikkia esitetään. Ja silloin kokemukseen vaikuttaa paljolti myös miltä se meininki siellä lavalla näyttää, sekä myös oma mielentila. Ei siis pelkästään musiikki. Kotona tietysti eri asia...

Äläs nyt. Kyllä mun mielestä on ihan kiva miettiä asioita välillä myös teoriatasolla.
 
Korvathan ovat vielä paljon epäluotettavammat kuin labrakokeet.
 
Ymmärsitkö nyt oikein ton miun jutun, kun se pointti ei ole tuo mittaustarkkuus vaan se, että se lähtösignaali on epäluonnollinen jos elementille syötetään pelkkää 60 hz aaltoa. Missään tosielämän käyttötilanteessa ei tule vastaan tilannetta, että soittimesta syötettäisiin pelkkää yhtä kapeaa kaistaa, se on koko kaista tai ei mitään. :) Siihen viittasin, en mittaustarkkuuteen.
 
Eli jos lähdetään teoreettisesti analysoimaan tai labrakokeita tekemään, niin sen mittauksen, tai teorian, pohjaksi pitää ottaa tosielämän tilanne, ei tuollainen 60hz kuvitteellinen kapea kaista. Sinänsä mullakaan ei ole mitään teoreettisia malleja vastaan, mutta kyllä ne pitäisi edes päällisin puolin lähteä tosielämän käyttötarkoitusten ehdoilla jos niillä perustellaan tosielämän käyttökohteiden laatua ja käytettävyyttä.

Ja silloin kokemukseen vaikuttaa paljolti myös miltä se meininki siellä lavalla näyttää, sekä myös oma mielentila.
 
En tarkoittanut mitään esityksen visuaalisuutta tässä, vaan sitä, että ääntä katsellaan kuvaruudulta sen sijaan että sitä kuunneltaisiin monitoreista, esim. studiossa.

Ymmärsitkö nyt oikein ton miun jutun, kun se pointti ei ole tuo mittaustarkkuus vaan se, että se lähtösignaali on epäluonnollinen jos elementille syötetään pelkkää 60 hz aaltoa. Missään tosielämän käyttötilanteessa ei tule vastaan tilannetta, että soittimesta syötettäisiin pelkkää yhtä kapeaa kaistaa, se on koko kaista tai ei mitään. :) Siihen viittasin, en mittaustarkkuuteen.
 
Eli jos lähdetään teoreettisesti analysoimaan tai labrakokeita tekemään, niin sen mittauksen, tai teorian, pohjaksi pitää ottaa tosielämän tilanne, ei tuollainen 60hz kuvitteellinen kapea kaista. Sinänsä mullakaan ei ole mitään teoreettisia malleja vastaan, mutta kyllä ne pitäisi edes päällisin puolin lähteä tosielämän käyttötarkoitusten ehdoilla jos niillä perustellaan tosielämän käyttökohteiden laatua ja käytettävyyttä.
 
No en ihan väärin ymmärtänyt, mutten ihan oikeinkaan. Tai siis oikeastaan lähdin iha eri urille kokonaan. Ei se niinkään ollut kommentti mihinkään tässä ketjussa sanottuun. Mutta hyvä pointti sulla tossa on ja yleensähän näin myös tehdään.
 
En tarkoittanut mitään esityksen visuaalisuutta tässä, vaan sitä, että ääntä katsellaan kuvaruudulta sen sijaan että sitä kuunneltaisiin monitoreista, esim. studiossa.
 
Joo ton tajusin väärin. Ihmettelinkin, että kuka niitä monitoreita musiikkia kuunnellessa katselee. Siis sellaisia kaiutin monitoreita, ei sellasia tv-ruutuja. :)

Soittimista ei tule siniaaltoa, joten filosfointi menee heti alkuunsa väärin jos se perustuu tähän olettamaan.

Kaiuttimen kartiossa vaikuttavat melkoiset kiihtyvyydet. Siis luokkaa ihan tajuttoman korkeat. Tämän vuoksi pienetkin muutokset massassa (eihän ne kartiomateriaalit kait paljoa paina) vaikuttavat. Jokaisen allon neljännesosasyklissä kiihtyvyys kasvaa nollasta maksimiinsa ja tippuu taas takaisin nollaan. Massa (kuten edellä kuvattiin) taas vaikuttaa kiihtyvyyteen. Tästä siis on kyse. Ei siitä kuinka nopeasti haluttu amplituudi saavutetaan. Mitä korkeampi taajuus, sitä suuremmat kiihtyvyydet kartion liikkeessa tapahtuu. Massa vastustaa liike-energian muutosta. Ja kuten sanoit, liike-energia muuttuu kaiuttimessa varsiin tiuhaan tahtiin.
 
Mitä paremmin kaiutin pystyy vastaamaan vahvistimen "käskyihin" muuttaa liikkeensä suuntaa ja nopeutta, sitä parempi transienttitoisto kaiuttimella on. Tai näin ainakin minä olen asian ymmärtänyt... Viisaammat korjatkoon.
 
Njoo, kyllähän massalla on nimenomaan ominaisuus vastustaa liiketilan muutosta, mutta massan lisäksi tuohon kartion "ohjattavuuteen" vaikuttaa myös kartion jäykkyys, kotelointi, magneetti ja n. sata muuta asiaa. Massan muuttaminen jäykkyyttä (ja muita ominaisuuksia) muuttamatta on taas vaikeaa ellei mahdotonta. Hankaluuksia siis riittää, joten ilman yksinkertaistuksia hommasta ei tule mitään. Väärät yksinkertaistukset taas saattavat pistää homman läskiksi, siten, että laskentamallilla ole enää mitään tekoa todellisuuden kanssa. Sikäli arvioisin - kuten näemmä monet muutkin - transienttitoiston miellyttävyyttä mieluummin korvin.
 
Mitä taas tulee langan aloittajan combo vs. nuppi+kaappi -ongelmanasetteluun, mun mielestä jälkimmäinen näyttää yleensä paremmalta ja on siksi parempi. Hyviä saundeja olen saanut molemmista setupeista.

Massan muuttaminen jäykkyyttä (ja muita ominaisuuksia) muuttamatta on taas vaikeaa ellei mahdotonta.
 
Vanha kikka on liimata massaa (esim kolikoita eopksilla) kaiuttimen keskikupuun, jos halutaan kasvattaa kartion massaa.

Vanha kikka on liimata massaa (esim kolikoita eopksilla) kaiuttimen keskikupuun, jos halutaan kasvattaa kartion massaa.
 
Takavuosina innoissaan laitettiinkin kaverin kanssa sinitarraa meidän talli"studion" monitoreihin ja kuunneltiin että joo, pehmenikö se soundi. :)

En ole väittänyt että teoria on korvia parempi vaihtoehto, teoria vain sattuu kiinnostamaan minua. Ja tätä ilmiötä en meinaa ymmärtää. Jos Juki on niin viisas, niin eikö hän sitten voi kertoa miten asia on.
 
Mä yritän vielä perustella omaa kantaa ja sitten joku viisas, vaikka Juki voi selittää että mikä meni pieleen.
 
Elementtiä ei siis kiihdytetä mihinkään tiettyyn ääneen, vaan jokaisella liikahduksella elementti kiihdytetään yhä uudelleen ja uudelleen liikkeeseen. Elementtiä ei ajeta resonanssiin kuten esim. heiluri. Joku selitti että ei ole kyse siitä, kuinka nopeasti amplitudi saavutetaan. Mutta amplitudin saavuttaminen on sama kuin äänen syttyminen. Jokainen voi kokeilla heiluttaa vaikka sitä käsipainoa ilmassa. Ei se maksimi amplitudi kasva pitemmällä heilutteluajalla.
 
60hz oli pelkistetty esimerkki mutta tilanne ei muutu vaikka kaista olisi laaja. Kajarin massa yms. vaikuttaa siihen, kuinka karkeita ääniä pystytään toistamaan, eli kuinka nopeasti elementti voi liikkua.

Vanha kikka on liimata massaa (esim kolikoita eopksilla) kaiuttimen keskikupuun, jos halutaan kasvattaa kartion massaa.
 
Eiku joo, noin päin voi tosiaan massaa lisätä jäykkyyden juuri kasvamatta, mutta toisinpäin, jota tilannetta lähinnä ajattelin, on hankalaa.