Bassot ›

Palstalla on aika paljon vahvistinlaitteita koskevia kirjoituksia, mutta ainakin minun on hieman vaikea hahmottaa, miksi joku on on parempi kuin toinen. Ja erityisesti kiinnostaa se, mikä muuttuu kun siirrytään combosta nuppikaappi-yhdistelmään.
 
Historia on se, että kun hankin ensimmäisen bassoni kolmisen vuotta sitten, mukaan tarttui sen kummempia ajattelematta Warwickin Sweet 15 (siinähän on yksi iso kaiutin ja jonkinlainen pilli, josta en erota onko se päällä vai ei, paitsi jos kuuntelee ihan vierestä, kuuluu suhinaa kun on päällä)
 
Siis, jos hankkisi nuppikaappi-yhdistelmän, mihin pitäisi kiinnittää huomiota. Teho, kaiutinten lukumäärä, koko (jos on paljon pieniä kaiuttimia, mistä ne möreimmät äänet tulee?), onko putkivahvistin aina parempi kuin tranistorivahvistin, mikä se sellainen "etunen" on jne.
 
Tossa warressa jotenkin on alkanut ärsyttää se, että vaikka miten niitä nuppeja vääntelisi, niin ei tahdo löytyä mieleistä saundia.
 
Millekkään suurille lavoille tuskin on koskaan asiaa, joten käyttö olisi sen mukaista, pienimuotoista keikkaa silloin tällöin.

Combo on kätevämpi ja helpompi käyttää. Nuppi + kaappi on modulaarisena kätsympi muokata kun voi halutessaan vaihtaa esim osa kerrallaan. Se mikä miusta comboissa on ongelma, on että varsinkin pienemmät combot tuppaa olemaan suunnattu ns. aloittelijatasolle. Ja valmistajat vähän oikoo niitä kustannuksia eikä ne näin ollen ole yhtä laadukkaita kuin saman firman nuppi + kaappiyhdistelmät. Poikkeuksia toki löytyy, tämä on tällainen näppituntuma.
 
Comboa ostaessa tarvitsee huolehtia lähinnä että se on sopivan kokoinen, nuppikaappia ostaessa taas että ne on yhteensopivat. Lähinnä tehonkesto ja ohmiluvut on sellainen juttu mikä pitää stemmata yhteen.
 
Comboissa tykkään ite siitä, että tällasena laiskana ja velttona jätkänä on kiva kun saapi kerralla heivattua koko soittokaluston, siis kontra, combo ja soittojakkara tosta autolle. Nuppikaappihommassa pitäisi tehdä ylimnääräisiä kierroksia ja sitten toi 4. kerros hissittömässä talossa alkaa jo harmittamaan. Varsinkin treenien jälkeen kun pitäisi kantaa kamat takaisin himaan. ;) Täähän ei ole issue jos on treenis missä voi kamojaan vakituiseen säilyttää.
 
Nuppikaapistä on silti lähes aina revittävissä sitten se parempi soundi, munsta. Viimeksi juuri testasin tossa Kenyn EBS Fafner + Neo 4*10" settiä ja soundi kontralla oli muikea. Mut ei ne tänne, mahtuis, vaikka olis rahaa ostaakin ja jaksaisi niitä kannella. Eli siis sitä MArkbassin mikromarkkia taas kattelemaan rupeen. :)
 
Lopputulos on, että kumpikin noista on kompromissi johonkin suuntaan, ja se on ittestä kiinni mitä asioita haluaa painottaa.

Siis, jos hankkisi nuppikaappi-yhdistelmän, mihin pitäisi kiinnittää huomiota. Teho, kaiutinten lukumäärä, koko (jos on paljon pieniä kaiuttimia, mistä ne möreimmät äänet tulee?), onko putkivahvistin aina parempi kuin tranistorivahvistin, mikä se sellainen "etunen" on jne.
 
Tehoa saa bassolle olla reilusti. Putkilaitteilla 100W ja siitä ylöspäin on puhdasta soundia haluttaessa hyvä, trasistoripuolella ~3 x enemmän, ts. 300W ->.
 
Putkipeli ei ole automaattisesti parempi, kalliimpi kylläkin jos puhutaan samoista tehoista. Soundillisesti putkilaitteet erottuu yleensä edukseen, mutta on myös erittäin hyvänkuuloisia transistorivehkeitäkin. Näitä voidaan tietysti menestyksekkäästi yhdistellä, esim. siten että on putkietuaste + transistoripääte tai päinvastoin (tosin harvemmin). Etunen on siis se osa vahvistimesta, jossa ääni muokataan (sävynsäätimet ym.) ja päätteessä se vahvistetaan. Näitä kaikkia saa erillisinä, tai sitten koko loota yhdessä paketissa kaiuttimineen.
 
Kaiuttimissa ratkaisee niiden herkkyys ja kartopinta-ala. Pienilläkin elementellä pääsee alas, jos kotelo on suunniteltu oikein. Ison ja pienen elementin isoinpana eroina on minusta äänen syttymisnopeus. Isolla se on vähän laiskempi, mutta soundi voi olla taas mukavan läski. Pienet reagoivat ripämmin ja toimii tietyissä tilanteissa paremmin. Tämä on siis pelkkä makukysymys, ei voi sanoa kumpi olisi millään tavalla parempi ratkaisu. Tietenkin yhdistelemällä erilaisia kaappeja saadaan molempia omianaisuuksia.
 
Kysymys on erittäin laaja, ja tästä voidaan keskustella loputtomasti. Sepä näissä laitteissa onkin, että mitään takuuvarmaa ratkaisua ei ole olemassa, koska jokaisella on se oma makunsa.
 
Itse suosin erillislaitteita (nuppi + kaappi), koska niitä on helpompi päivittää erikseen tilanteen mukaan.

Kiitokset tähänastisista. Vielä tuli yksi konkreettisempi kysymys mieleen: olen ymmärtänyt, että putkivehkeissä putkia pitää silloin tällöin vaihtaa. Minkälainen käytännön vaiva ja homma tämä on?

Kiitokset tähänastisista. Vielä tuli yksi konkreettisempi kysymys mieleen: olen ymmärtänyt, että putkivehkeissä putkia pitää silloin tällöin vaihtaa. Minkälainen käytännön vaiva ja homma tämä on?
 
Laadukkaat, oikein biasoidut pääteasteputket kestää 2000...3000 tuntia.
Etuasteputket pidempää, jopa 10 000 tuntia.
 
Täältä hyvää putki-infoa suomeksi: http://uraltone.fi/putki-infoa.html

Laadukkaat, oikein biasoidut pääteasteputket kestää 2000...3000 tuntia.
Etuasteputket pidempää, jopa 10 000 tuntia.
 
Täältä hyvää putki-infoa suomeksi: http://uraltone.fi/putki-infoa.html
 
Kiitos. Aika nopeasti tässä mennään sellaiselle alueelle, että oma ymmärrys ei oikein pysy perässä. Se, mikä tässä ketjussa on tullut aikaisemmin esille, että iso kaiutin ei välttämättä ole parempi kuin monta pientä, auttaa huomattavasti haarukoimaan asiaa taas eteenpäin.

Ison ja pienen elementin isoinpana eroina on minusta äänen syttymisnopeus. Isolla se on vähän laiskempi, mutta soundi voi olla taas mukavan läski. Pienet reagoivat ripämmin ja toimii tietyissä tilanteissa paremmin.
 
Mihin tuo hidas syttymisnopeus perustuu, kun se elementti kuitenkin heiluu edestakasin todella nopiaan (siis äänen taajuuden mukaan). Jos elementti kykenee heilumaan esim. 1000 hertsin taajuudella, niin eikö se syty yhtä nopeasti? Ei se missään resonanssissa kuitenkaan ole kotelon kanssa (resonanssi ei voi olla kaikilla taajuusvasteen taajuuksilla).

Mihin tuo hidas syttymisnopeus perustuu, kun se elementti kuitenkin heiluu edestakasin todella nopiaan (siis äänen taajuuden mukaan). Jos elementti kykenee heilumaan esim. 1000 hertsin taajuudella, niin eikö se syty yhtä nopeasti? Ei se missään resonanssissa kuitenkaan ole kotelon kanssa (resonanssi ei voi olla kaikilla taajuusvasteen taajuuksilla).
 
Se perustuu pääasiassa kahteen asiaan:
- massaan, jota isossa on enemmän
- ilmanvastukseen joka vastustaa kaiuttimen liikettä. Isossa kaiuttimessa sekin on suurempi
 
Lisäksi usein isossa kaiuttimessa on suurempi tehonkesto, joten esim, kaiuttimen liikettä rajoittava ripustus on tanakampaa tavaraa, eli vastustaa liikepoikkeamaa enemmän.

Se perustuu pääasiassa kahteen asiaan:
- massaan, jota isossa on enemmän
- ilmanvastukseen joka vastustaa kaiuttimen liikettä. Isossa kaiuttimessa sekin on suurempi
 
Lisäksi usein isossa kaiuttimessa on suurempi tehonkesto, joten esim, kaiuttimen liikettä rajoittava ripustus on tanakampaa tavaraa, eli vastustaa liikepoikkeamaa enemmän.
 
Mutta eikö tämä vaikuta vain taajuusvasteen yläpäähän. Se syttymisnopeus ei voi olla kiinni noista seikoista, koska se ei itseasiassa sytykään mihinkään liikkeeseen, vaan se liike muuttuu koko ajan, ääni on aaltoliikettä. Eri asia olisi, jos kaiutin pitäisi saada johonkin resonanssitaajuuteensa sytytettyä, mutta näin ei ole.
 
Edit. siis oman järjen mukaan

Edit. siis oman järjen mukaan
 
Kokeile enemmän ja järkeile vähemmän. Ei kaikkea tarvitse teorioilla perustella. Käytäntö ratkaisee.
 
Rantiskin on paperilla päin persettä suunniteltu, mutta toimii käytännössä.

Kokeile enemmän ja järkeile vähemmän. Ei kaikkea tarvitse teorioilla perustella. Käytäntö ratkaisee.
 
Rantiskin on paperilla päin persettä suunniteltu, mutta toimii käytännössä.
 
Ei mua kiinnosta kokeilla, uskon muitten kokeilujen tuloksia, eikä mulla edes ole mahdollisuuksia oikein kokeillaeri vaihtoehtoja. Nimenomaan teoria ja ilmiöt kiinnostaa. Ja tiedän suunnilleen, että mistä saan mieleisen saundin, ja se riittää mulle käytännön elämässä.

Vaikuttaa se massa siihen muutoksenkin nopeuteen.
 
Miten, miksi?

Miten, miksi?
 
Kokeile ite: ota käteen kilon paino ja tee edestakaista liikettä niin nopeasti kun pystyt. ota sitten 10 kilon paino ja tee sama. Onko eroa?

Ja jos sitä muutosta pitää havainnollistaa, niin heiluta ensin sitä kymmenkiloista möhkälettä hieman ja sitten koita heilauttaa niin mahtavassa kaaressa kuin suinkin. Sama sitten kilon punnuksella ja voidaan ruveta vuntsaamaan, olisko fysiikalla vaikka asian kanssa tekemistä ;).

Kokeile ite: ota käteen kilon paino ja tee edestakaista liikettä niin nopeasti kun pystyt. ota sitten 10 kilon paino ja tee sama. Onko eroa?
 
No kikkeli. Itse meinasin havainnollistaa asiaa samalla esimerkillä. Se massa vaikuttaa siihen taajuuteen millä sitä pystyy heiluttamaan ja amplitudiin mutta ei siihen kuinka nopeasti se amplitudi tietyllä taajuudella saavutetaan. Eli vakioteholla ja taajuudella se tietty amplitudi saavutetaan heti ensimmäisellä heilahduksella.

No kikkeli. Itse meinasin havainnollistaa asiaa samalla esimerkillä. Se massa vaikuttaa siihen taajuuteen millä sitä pystyy heiluttamaan ja amplitudiin mutta ei siihen kuinka nopeasti se amplitudi tietyllä taajuudella saavutetaan. Eli vakioteholla ja taajuudella se tietty amplitudi saavutetaan heti ensimmäisellä heilahduksella.
 
Väärin, "kuinka nopeasti se amplitudi saavutetaan" on just riippuvainen massasta. Kiihtyvyys on suoraan verrannollinen massasta. Kun teho jolla kiihtyvyys tuotetaan pidetään vakiona ja massaa nostetaan niin kiihtyvyys laskee.
 
a = F/m, eli kiihtyvyys on voima/massa. mot.
 
edit: huonoo Suomee, nyt parempaa.

Väärin, "kuinka nopeasti se amplitudi saavutetaan" on just riippuvainen massasta. Kiihtyvyys on suoraan verrannollinen massasta. Kun teho jolla kiihtyvyys tuotetaan pidetään vakiona ja massaa nostetaan niin kiihtyvyys laskee.
 
a = F/m, eli kiihtyvyys on voima/massa. mot.
 
edit: huonoo Suomee, nyt parempaa.
 
No jos oletetaan että elementin pitää alkaa 60hz liike ja amplitudi on vaikka vahvistin syöttää 100w. Amplitudi johon tuolla kyetään on vaikka 1mm. Se elementti liikkuu 1mm jo ensimmäisellä neljäsosalla siitä aallosta. Ei silleen, että muutamalla ensimmäisellä aallolla jonkun puolimilliä ja siitä sitten hitaasti nousten siihen yhteen milliin. Ei se liikuttelu helpotu yhtään vaikka sitä heiluttelis ensin pidemmän aikaa. Tämä johtuu siitäm, että elementtiin ei varastoidu energiaa pitkään ( se nollautuu sillein aina kerran puolijaksossa koska elementti ei ole kotelon kanssa resonanssissa).

No jos oletetaan että elementin pitää alkaa 60hz liike ja amplitudi on vaikka vahvistin syöttää 100w. Amplitudi johon tuolla kyetään on vaikka 1mm. Se elementti liikkuu 1mm jo ensimmäisellä neljäsosalla siitä aallosta. Ei silleen, että muutamalla ensimmäisellä aallolla jonkun puolimilliä ja siitä sitten hitaasti nousten siihen yhteen milliin. Ei se liikuttelu helpotu yhtään vaikka sitä heiluttelis ensin pidemmän aikaa. Tämä johtuu siitäm, että elementtiin ei varastoidu energiaa pitkään ( se nollautuu sillein aina kerran puolijaksossa koska elementti ei ole kotelon kanssa resonanssissa).
 
Hohhoijaa...
 
Olen lukenut värähtelymekaniikkaa korkeakoulussa ja integroinut kolmen konseptin pituisia lauseita saadakseni ulos jonkun amplitudin, joka meni kuitenkin väärin.
 
Soittohommissa ei tämmösistä ole mitään hyötyä, kun korvilla selviää sadasosasekunnissa, mikä on meininki.

Tosielämässä ei tule ikinä vastaan tilannetta, että elementille syötettäisiin vaikkapa 60 hz taajuutta. Ei ainakaan bassojen kanssa. Kyllä siinä ohessa lykätään aikamoinen kaista "vähän kaikkea". Se vika noissa labrakokeissa juurikin on, että yrityksistä huolimatta ne ei sitten kuitenkaan vastaa tosielämää.
 
Mites kun se kaista on vaikka 50-1000 hz?