Rummut: rumpukamat ›

mä oon oppinu pitkälti soittamaan sillä lailla, että 2vuotta oon käyny treeneissä kerran viikossa, jonka takia treenaaminen itse rummuilla jäänyt vähäiseksi. sen takia on tullu kelailtuu kaikkia komppeja, fillejä sun muita paradiddleja. ja yllätys yllätys! aina sen jälkeen oon osannut ne myös oikeella setillä. kai kaikki nyt jonkun verran tota harrastaa mutta mun soittotaito on aika pitkälti kiinni just siitä että kelaan niitä asioita mielessä. kumma juttu.
kellään muulla samanlaisia kokemuksia?
(tietenkin kaikki nopeet ja vaikeet jutut vaatii myös lihaksilta muistia mutta nekin asiat oppii nopeammin)

Vähän sama juttu... Sitte sitä kuuntelee kaikkee silleen et miettii kokoajan et miten ne soitetaan. Kyllähän siinäki oppii...mielummin kyllä istun siellä setin takana!

Joo no ite oon treenaillu tuplabasaria täs vähän aikaa, kun tulee vast huomena "oikee". Ja ennen ku omistin rumpuja soitin käsillä ja jaloilla kaikkia peruskomppeja. Ja koulussa on tunneilla hyvä reenata.

Joo no ite oon treenaillu tuplabasaria täs vähän aikaa, kun tulee vast huomena "oikee". Ja ennen ku omistin rumpuja soitin käsillä ja jaloilla kaikkia peruskomppeja. Ja koulussa on tunneilla hyvä reenata.
Ja opettajat tykkää. :) Viime vuonna oli muutamassa kokeessa opettajalta viesti,että rummutus saisi loppua. Tiedän että se on ärsyttävän kuuloista,mutta kun ei sitä aina itse edes huomaa kun paukuttelee menemään.

Duunissa on aina välillä pakko luikahtaa pukuhuoneeseen läpsimään polvia ja vetelemään ilmafillejä.
 
En sitten tiedä, mitä jengi ajattelee, kun tulen pukuhuoneesta suunnilleen hiki pinnassa ja punaisena "treenailun" jäljiltä...

Ja opettajat tykkää. :) Viime vuonna oli muutamassa kokeessa opettajalta viesti,että rummutus saisi loppua. Tiedän että se on ärsyttävän kuuloista,mutta kun ei sitä aina itse edes huomaa kun paukuttelee menemään.
 
Niin...En mä silleen kovaa "soita", mutta semmosta pientä naputusta. Ja kyllä muakin ärsyttää kun joku muu naputtaa....

Tuleehan tuota naputusta pidettyä oikeastaan kaiken aikaa, paitsi kävellessä. Musiikkia kuunnellessa ainakin se tapahtuu jo aivan vaistomaisesti. :)

Meiän luokalle yks opettaja kerran suuttu ku siellä on kaks rumpalia ja pari kitaristia ja kaikki tietysti naputtelee ihan kokoajan!!
Musiikkia kuunnellessa tulee aina harjoteltua tuplia vaikka se musiikki olis melkeinpä mitä tahansa!!

lopulta opettaja pistää lopun meidän stomp-jami-sessiolle ilmoittamalla meille aikeistaan kohtalaisen kovaäänisestikkin.
 
Kyllä on kummallisia opettajia. Mä soitan joskus viivottimella ukko-nooaa. Kannattaa kokeilla! Tulee vaan aika kova ääni...

Kyllä on kummallisia opettajia. Mä soitan joskus viivottimella ukko-nooaa. Kannattaa kokeilla! Tulee vaan aika kova ääni...
 
Niin, se jäi sanomatta että mulla on semmonen jännä lyijytäytekynä, josta lähtee aika selkeä ääni. Merkkasin siihen C-duurinkin ja nyt on hyvä soitella.

jos pystyy laulaan rytmin, on tajunnu sen. ja jos taidot riittää, osaa myös soittaa, ainaki harjoteltuaan tarpeeksi. yksinkertasta. :) yllättävää siinä on se, että tuo homma tuntuu toimivan.
 
tsippaku-tsipakupa-tsipapaku-tsipakupa.
se oli songo "perusmuodossa". no joo kirjaimet olis voinu paremminki valita.
 
noissa hyräilyissä saa kyllä varautua mitä kummallisimpiin ilmeisiin, joihin voi tietty aina kuitata: "no mitä? ekkö oo ennen nähny ku rumpali reenaa?"

Merkkasin siihen C-duurinkin ja nyt on hyvä soitella.
 
Mitenköhän viivottimesta saa kolmisoinnun?? Ettei vaan olisi Cis?

noissa hyräilyissä saa kyllä varautua mitä kummallisimpiin ilmeisiin, joihin voi tietty aina kuitata: "no mitä? ekkö oo ennen nähny ku rumpali reenaa?"
 
hehe, aina kotia koulusta kävellessäni mietin jotain komppia tai siiten sävellän päässä... joskus sitten äännän tai laululeskelen mutta onneksi harvoin tulee porukkaa vastaa ;P

Mitenköhän viivottimesta saa kolmisoinnun?? Ettei vaan olisi Cis?
 
Äläs nyt ala... Sitäpaitsi, se on kynä. ;)

Äläs nyt ala... Sitäpaitsi, se on kynä. ;)
 
Ohhoh, luinpas huonosti.

Meidän koulussa ruokalaan jonottaessa matkan varrella on huippu treenirata.
 
1. Ensin hakataan ruokalan ulkopuolilla kaverin selkään.
2. Ruokalan ovien kohdalla nojataan oven karmiin ja läpytellään menemään ovilasiin ja puiseen karmiin.
3. Pidemmällä ruokalassa on käsipyyhe (niitä papereita mihin aina niistetään nenä) laatikko, josta lähtee kova peltibasari(?)saundi.
4. Taas nojaillaan lasiseinään ja sen pystypuihin.
5. Aivan loistavan thrash-metal-peltivirveli-soundin antaa vanha metallinen tiskiallas.
6. Tarjotin molempiin käsiin ja sormenpäillä vedetään fillejä.
7. Pöydässä harjoitellaan basarikuvioita ja poljetaan tuplia.
8. Kävellessä soitetaan päästä progebiisejä ja kerätään oudoksuvia katseita.
 
Tuollainen huomaamaton harjoitusohjelma pätee minulle - ja vieläpä melkein joka arkipäivä! :P