Rock, pop, alternative ›

Onko se tämä Yokohamassa kuvattu pätkä vai joku muu?
http://www.youtube.com/watch?v=Vhf4 … arch=michael%20jackson%20bad%20tour
 
Edit: Hoho, Sheryl Crown haastattelu Bad kiertueen ajoilta:
http://www.youtube.com/watch?v=pru8 … arch=michael%20jackson%20bad%20tour
 
Joo toi se oli!

Tilutin tuplat. Mut joo, se se oli.

ja Thriller on myydyin levy.
 
Pakko nussia pilkkua kun nyt siihen on mahdollisuus. Elikäs Thriller ei ole maailman myydyin levy, vaan sitä titteliä pitää Eaglesin kokoelmalevy.
1. The Eagles: Greatest Hits 1971-1975, 28x platinaa
2. Michael Jackson: Thriller, 27x platinaa
3. Pink Floyd: The Wall, 23x platinaa

Pakko nussia pilkkua kun nyt siihen on mahdollisuus. Elikäs Thriller ei ole maailman myydyin levy, vaan sitä titteliä pitää Eaglesin kokoelmalevy.
1. The Eagles: Greatest Hits 1971-1975, 28x platinaa
2. Michael Jackson: Thriller, 27x platinaa
3. Pink Floyd: The Wall, 23x platinaa
 
Pakko nussia pilkkua kun nyt siihen on mahdollisuus. Nämä ovat pelkästään jenkkimyynnit (RIAAn sivuilta). Maailmanlaajuisia myyntejä ei taida tietää tarkasti kukaan, edes levy-yhtiöt.
 
http://www.riaa.com/gp/database/default.asp

Michael Jacksonin Earth Song on yksi hienoimmista biiseistä mitä on ikinä tehty.

Michael Jacksonin Earth Song on yksi hienoimmista biiseistä mitä on ikinä tehty.
 
Samoin en-muista-minkä suomalaisen bändin coveri aiheesta: "Miten käy norsun?"

Michael Jacksonin Earth Song on yksi hienoimmista biiseistä mitä on ikinä tehty.
 
Vaikka olenkin vanha Jackson-fani, niin mielestäni Earth Songin sanoma on korni. Mutta onhan HIStory-levy kuitenkin vielä sitä vanhaa hyvää Jacksonia, Earth Songikaan ei ole mikään paskempi biisi.

Samoin en-muista-minkä suomalaisen bändin coveri aiheesta: "Miten käy norsun?"
 
Hemmabeastin. Hieno versio.

"Comeback" ei ihan onnistunut. http://www.iltalehti.fi/popstars/200611165375543_ps.shtml
 
Poptähti Michael Jacksonin paluu esiintymislavalle sujui varsin kangerrellen keskiviikkoiltana Lontoossa.
 
Michael Jackson sai seuraavan päivän brittimediassa varsin nuivat arviot esiintymisestään. Tiedotusvälineet luonnehtivat artistin World Music Awards -esiintymistä muun muassa myötähäpeää herättäväksi flopiksi.
 
Ennakkotietojen mukaan Jacksonin piti laulaa juhlassa megahittinsä Thriller. Sen sijaan hän esitti ainoastaan kertosäkeistön We Are The World -kappaleesta ja joutui siinäkin ponnistelemaan päästäkseen korkeimpiin ääniin.
 
Daily Mail syytti Jacksonia yrityksen puutteesta ja kuvaili esitystä näin:
 
- Rupesi itkettämään, eikä todellakaan hyvällä tavalla. Esitys oli sekamelskaa, eikä sitä todellakaan pelastanut se, että Jackson toisteli rakastavansa yleisöään.
 
Mirror puolestaan kutsui tapahtumaa noloksi comebackiksi ja tähdensi, että osa yleisöstä äityi jopa buuamaan popparille.
 
The Sun piti esitystä outona ja antoi arvosanaksi vain yhden tähden viidestä mahdollisesta.
 
Lontoon-esiintyminen oli Jacksonin ensimmäinen sitten kohuoikeudenkäynnin puolitoista vuotta sitten. Hänet todettiin syyttömäksi lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön.
 
STT

Youtubessa on enää vain yleisön kuvaamia pätkiä, ja eipä kyllä kovin hyvältä näytä.
 
Pitäisi joskus ostaa tuo Bucharest-dvd. Löysin taannoin Greatest Video Hits -dvd:n halvalla, mutta en ole vieläkään muistanut sitä katsoa. Off The Wall ja Thriller ovat aivan täydellisiä levyjä, ja Badista Historyyn todella kovaa kamaa. Blood on the Dance Floorin uudet biisit olivat vielä hienoja, mutta Invincible onkin ainakin allekirjoittaneen korviin suht perseestä.

Jacksonhan on nyt kuulemma äänittänyt Thrillerin uudelleen, ja jopa jotain kuultavaa on saatu pihalle: http://www.dailymotion.com/video/x3xqi3_the-girl-is-mine-2008_music
 
Suht karmaiseva uusintaversio, lähinnä tuon räpin takia. Aika kauhuntäyteisellä jännityksellä odotellaan koko levyä. Tuskin kukaan sentään kuvittelee, että alkuperäistä voisi mitenkään modernisoimalla parantaa.

Jacksonhan on nyt kuulemma äänittänyt Thrillerin uudelleen, ja jopa jotain kuultavaa on saatu pihalle: http://www.dailymotion.com/video/x3xqi3_the-girl-is-mine-2008_music
 
Suht karmaiseva uusintaversio, lähinnä tuon räpin takia. Aika kauhuntäyteisellä jännityksellä odotellaan koko levyä. Tuskin kukaan sentään kuvittelee, että alkuperäistä voisi mitenkään modernisoimalla parantaa.
 
Musta toi oli ihan ok. Tosin en ole alkuperäistä versiota koskaan kuullutkaan, niin voi olla että en oikein täysin edes ymmärrä miten pahasti tuo sen raiskaa. Jotenkin kuitenkin toivoisin että Jackson vielä tekisi onnistuneen comebackin ja pyöräyttäisi vielä vaikka jonkun helvetin tiukan poppilevyn ulos. Sen verran säälin miestä, joka joskus aikoinaan oli popin kiistaton kuningas.

Kyllä Jackson on omassa genressään ollut parhaimmillaan maailman paras artisti, ei ole miestä haukuttu turhaan King of Popiksi..

Kolme ensimmäistä on hyviä, eikä sitä kukaan voi kumota. Näitä yhdistää tuottaja Quincy Jones, jolla on varmasti ollut paljon vaikutusta biiseihin.
 
Off the wall on mestariteos. Tyyli on kait yhdistelmää diskosta, popista, kevyestä funkista ja soulista. Sovitukset ja sävellykset on mahtavia ja Quincy Jones on varmaan ollut vaikuttamassa paljon. Saundi koostuu monesta suht yksinkertaisesta elmentistä jotka toimii yhdessä kuin häkä. Biisit on monesti funkmaisen riffipohjaisia ja soinnutukseltaan yksinkertaisia. Soitossa on mukana koko ajan hyvä groove ja soitto on todella rentoa ja letkeää. Tätä kuunnellessas tulee mahtava fiilis, siis oikeasti, mikä on aika harvinaista ja on hieno asia. Levy on pääosin tehty "oikeilla" soittimilla. Yhtään paskaa biisiä ei löydy.
 
Thriller jatkaa samaa linjaa sovitusten ollessa laajoja ja hienoja ja biisien groovaavia. The girl is mine on uskomattoman rento veto joka on niin groovaava ja letkeä että hevimiehenkin perse alkaa heilua. Muutenkin levyllä on sama rentous läsnä kuin off the wallilla. Saundi on hieman sähköisempää kuin off the wallilla rumpujen ja bassojen ollessa usein synista kotoisin. Off The Wallin fiilis pitoisuus on tallella lukuun ottamatta uskomattoman huonoa ja paskaa kappale Beat It. Tässä on selkeästi tarvinnut täyttää kolo levyllä, sillä soiton rentous on päässsyt unohtumaan ja biisin ratkaisut, esim. kitarasoolo, ovat tyylikkyyden täydellisiä vastakohtia. Vaikka levy on yhden biisin osalta paskaa, on silti kyse mestariteoksesta kuten off the wallin kohdalla.
 
Bad on selkeästi edellisiä sähköisempää musiikkia. "Oikeita" soittimia on vähän, lähinnä puhaltimia. Biisit on edelleen yksinkertaisesti hyvä sävellykseltään sekä sovituksiltaan ja fiilispitoisuus on tallella. Tässäkin levyssä saundi koostuu usein pienistä palasista mitkä yhdessä muodostavat eheän maiseman. Mikään biisi ei oloe huono. Mahtava levy kuten edellisetkin.
 
Myöhemmistä julkaisuista en osaa muuta sanoa kuin että biisit on paskempia ja fiilistä ei ole. Biisit on tietokonemaisia. Quincy Jones ei ole enää tuottajana ja se näkyy.

Näitä yhdistää tuottaja Quincy Jones,

Jep, Quincy on tuottajien tuottaja. Ehkä kovin ikinä. Ne kolme ensimmäistä levyä olivat loistavia. Black & White oli vielä mukava poppibiisi mutta sen jälkeen ei kyllä ole vakuuttanut.

MJJ alkoi mennä alaspäin kun hän alkoi yrittää metsästää päivän soundia. Persoonallisuus hävisi ja sen sijaan että olisi ollut edelläkävijä, tuntui että Jackson yritti epätoivoisesti seurata jotain trendiä. Sääli.

Jep, Quincy on tuottajien tuottaja. Ehkä kovin ikinä. Ne kolme ensimmäistä levyä olivat loistavia. Black & White oli vielä mukava poppibiisi mutta sen jälkeen ei kyllä ole vakuuttanut.

Tosiaan mustakin black or white oli vielä suht menevää mutta muut dangerousilla on tylsää tietokonekamaa.

MJJ alkoi mennä alaspäin kun hän alkoi yrittää metsästää päivän soundia. Persoonallisuus hävisi ja sen sijaan että olisi ollut edelläkävijä, tuntui että Jackson yritti epätoivoisesti seurata jotain trendiä. Sääli.
 
Se on varmaan niin että noiden komen ekan aikana sillä oli semmosta puhdasta intoa ja se teki biisejä vähän niinkuin sydämestänsä. Lisäksi Quincy oli tuottajana. Myöhemmin aivot nyrjähti tai jotain (mikä on semmosessa elämässä täysin ymmärrettävää) joka näkyi myös pedofiilijutuissa ym. eikä musakaan näytä enää kiinnostavan, enempi raha. Sitä "energiaa" ei enää ole ollut vajaaseen pariinkytä vuoteen ollu jäljellä.

Ei pidä vähätälle Maikkelin itsensä osuuutta noissa kasarilevyissä. Sehän sävelti itse monia terävimpiä hittejä, ja ne muutamat muut terävimmät hitit teki Rod Temperton. Off the Wallin sepacial editionilla kuulee mm. miten Michael on kotonaan demotellu Don't stop til you get enoughia ja suunnitellut siihen ne percussiosysteemitkin itse, shakereilla, lasipulloilla. Myös funkkikitara, jonka ois voinu kuvitella olevan jonkun studiomuusikon idea, oli Michaelin itsensä käsialaa.

Ei pidä vähätälle Maikkelin itsensä osuuutta noissa kasarilevyissä. Sehän sävelti itse monia terävimpiä hittejä, ja ne muutamat muut terävimmät hitit teki Rod Temperton. Off the Wallin sepacial editionilla kuulee mm. miten Michael on kotonaan demotellu Don't stop til you get enoughia ja suunnitellut siihen ne percussiosysteemitkin itse, shakereilla, lasipulloilla. Myös funkkikitara, jonka ois voinu kuvitella olevan jonkun studiomuusikon idea, oli Michaelin itsensä käsialaa.
 
Toki, mutta aikaisemmin keskustelussa ei ole paljon ollut mainintaa esim. Jonesista. Nuo kolme ukkoa (Jackson, Jones, Temperton) on ilmeisesti ollut suurimmaksi osaksi kolmen ekan levyn takana.