Kitarat: soittaminen ›

Miten voi opetella soittamaan nuoteista kitaralla?Tiedättekö mitään sivuja joista voi opetella soittaan nuoteista?

1) Opettelemalla sävelet otelaudalla, missä mikäkin on.
2) Opettelemalla mitkä sävelet ovat missäkin nuottiviivastolla, lisäksi eri nuottiavaimet
3) Käymällä tämänkaltaisilla sivustoilla: http://www.shanemcdonald.org/music/learn-to-read-music.html
4) Google
 
e: mitenkäs se nyt menikään kitaralla, soitettiinko oktaavia ylempää/alempaa tms. pianoon verrattuna?

Itsellä toimi hyvon nuottien opettelussa Berklee College Of Musicin kirja, jonka nimen tietenkin olen unohtanut... :/
 
Kyseisen kirjan kaikki harjoitukset ovat erittäin hyviä. Niihin on saatu mukaan ihan musiikillista sisäsltöäkin, kun monet harjoitukset tuppaa olemaan vähän kökköjä, kun nuottien treenauksesta puhutaan. Toki ko. kirjassakin (kirjasarjassa tarkemmin sanottuna) on aluksi niitä skaalojen mukaan meneviä ylös-alas juoksuja, mutta mielestäni totuushan on, että ne on alkuun todella hyödyllisiä siinä koko oppimisprosessissa. Mutta sen jälkeen noissa kirjoissa on jo oikeasti hienon kuuloisia fraaseja ja likkejä, joista itse ainakin oon saanu jotain sisältöä soittooni. Itse löysin paikallisesta kirjastosta, ja ostin jälkeenpäin koko sarjan omaksi. Voin täysillä suositella.
 
Oho, olipa aika mainostusta jo, mutta menköön tämän kerran. :)

Lyhyt vastaus: ei mitenkään.
 
Pidempi vastaus: on se mahdollista, mutta otelauta pitää tuntea todella hyvin ja lisäksi eri sävellajien etumerkintöjen sekä nuottien aika-arvojen ymmärtäminen on ensisijaisen tärkeää, tai muuten mennään metsään heti. Myös intervallien ja selkeiden asteikkojuoksutusten hahmottaminen nuottikuvasta nopeuttaa hommaa käytännössä todella paljon.
 
Tiedän, miten hyväksi nuotinlukijaksi tullaan, mutta tunnun olevan liian laiska pyrkimään siihen. Harmittaa ja ärsyttää, varsinkin kun pitäisi tehdä sähkökitarasta C-tutkinto parin-kolmen vuoden sisällä.
 
Kitaralla hommaa hankaloittaa se, että monellekaan sävelelle ei ole suorilta yhtä yksiselitteistä sormitusta. Pahimmillaan saman sävelen saa kitaralla ainakin kuudesta kohtaa otelautaa ja useimmat sävelet ovat osana pitkästi toistakymmentä luontevaa (ja eri) sormitusta. Ei ole ihme, että keskiverto kitaristi ei soita nuoteista kovin hyvin, jos soittaa ollenkaan.
 
Silti, kannustan ja rohkaisen kaikkia kitaristeja ottamaan nuotinluvun haltuun edes sen verran, että yksinkertaisen biisin melodian pystyy opettelemaan nuoteista, vaikka siihen menisi tunti tai pari. Huonokin nuotinlukutaito on parempi kuin ei ollenkaan. Aina siitä on hyötyä, jos pystyy lukemaan muullakin tapaa kirjoitettua musiikkia kuin tabulatuureja.

Lyhyt vastaus: ei mitenkään.
 
Pidempi vastaus: on se mahdollista, mutta otelauta pitää tuntea todella hyvin ja lisäksi eri sävellajien etumerkintöjen sekä nuottien aika-arvojen ymmärtäminen on ensisijaisen tärkeää, tai muuten mennään metsään heti. Myös intervallien ja selkeiden asteikkojuoksutusten hahmottaminen nuottikuvasta nopeuttaa hommaa käytännössä todella paljon.
 
Ei se ole niin mahdottoman vaikeaa, kuin luulla saattaisi tuon opittavan asiamäärän perusteella. Esimerkiksi nuoteista soittamalla otelauta tulee aika perusteellisesti tutuksi, varsinkin kun eri asemia veivaa. Toki on vielä parempi jos sen entuudestaan jo tuntee, mutta se ei ole välttämättömyys.
Sävellajien soittaminen kitaralla on sinänsä helpompaa että niitä asteikkosormituksia voi siirrellä ympäri otelautaa, mutta niiden ymmärtäminen ja lukeminen vaatii kyllä sitä työtä. Sävellajien tulkitseminen ja otelaudan tunteminen auttavat kyllä toisiaan.
Aika-arvojen lukeminen kannattaa aloittaa yksinkertasista harjotuksista vähä vähältä, tietty metronomin kanssa. Kuten hyvin mahdollista aika-arvot saattaa olla usealle jo hyvin tuttuja, jolloin urakka helpottuu, nuoteista soittamalla ne viimeistään oppii hyvin.

Saattaa olla vähän työlästä, mutta maksaa mielestäni itsensä moninverroin takaisin. Kyseessä on kuitenkin musiikin "kieli" joka on käytössä suurimmalla osalla instrumenteista. Helpottaa siis muidenkin insturmenttien kuin oman hahmottamista, sekä musiikkia yleensäkin. Kannattaa opetella hyvässä ja selkeässä järjestyksessä, tähän tarkoitukseen esimerkiksi juuri tuo mainostettu Modern method on oiva opus. :)

Ilman muuta yksi opettelemisen arvoisista taidoista. Ei se tosiaan ole niin vaikeaa kun jaksaa panostaa, panostaa vielä vähän enempi ja mikä tärkeintä: soittaa! Kun opettelee ja kertaa asteikot, aika-arvot jne. eikä jämähä samojen kappalaiden tihrustamiseen uudelleen ja uudelleen niin huomaa pikkuhiljaa että pystyy soittamaan jo joitain uusia nuotteja suoraan. Aidosti lahjakkaille kehittyy siihen nopeasti tietynlainen vaisto. Ne jotka soittaa kaiken suoraan ensi näkemältä ja lähes virheettömästi, on kaikki melkein poikkeuksetta vuosien ja vuosien kokemuksen omaavia rautaisia ammattilaisia, eikä niistä kannata ottaa alemmuuden tunnetta.

Lyhyt vastaus: ei mitenkään.
 
Komppia tälle! Tuntuu, että nuottienlukua olisi harjoiteltava ihan helvetisti ennekuin siitä on oikeasti-mitään-käytännön-hyötyä. Pakko sitä on silti väkisin treenailla, kun kitaran 2/3 puskee päälle keväällä... No, aika alkeellisella tasolla olen vielä prima vistassa, joten reisille se menee joka tapauksessa.

Itellä homma käy parhaiten ihan perus duuri tai molliasteikon kautta.
 
Osaan siis esim pianolla nuotitnuotit ja teoriaa kyllä muuten.
 
Sointumerkkejä ajatellaan usein asteina, ni voi noita nuotteja kans. Eli jos lapussa on nuotti G# ja sävellaji on E, ni tempase vaa E-duuriasteikko jostain kohtaa ja ota sieltä se terssi eli kolonen. =)
 
Tilapäismerkit sit vaan perussormitusta muokaten jne.
 
Primavista kyllä hankalaa, ku ei ehdi/osaa/pysty sopivia asemia aina ettimään lennosta, mut aika pikasella reenillä saa menemään jo aika helposti.

Komppia tälle! Tuntuu, että nuottienlukua olisi harjoiteltava ihan helvetisti ennekuin siitä on oikeasti-mitään-käytännön-hyötyä. Pakko sitä on silti väkisin treenailla, kun kitaran 2/3 puskee päälle keväällä... No, aika alkeellisella tasolla olen vielä prima vistassa, joten reisille se menee joka tapauksessa.
 
Älä Ape ressaa. Mulla oli muistaakseni 3/3 primavistana joku jazz-stankun teema tai ainakin sen vaikeus aste oli sitä luokkaa.
 
Mielestäni toivelaulukirjat on ihan hyviä just tohon ensinäkemältä treenaukseen

Tunsin tarvetta ottaa kantaa tähän ja esittää oman näkemykseni asiasta.
 
Lyhyt vastaus: ei mitenkään.
 
En ymmärtänyt yhtään tätä kommenttia.
 
Pidempi vastaus: on se mahdollista, mutta otelauta pitää tuntea todella hyvin ja lisäksi eri sävellajien etumerkintöjen sekä nuottien aika-arvojen ymmärtäminen on ensisijaisen tärkeää, tai muuten mennään metsään heti. Myös intervallien ja selkeiden asteikkojuoksutusten hahmottaminen nuottikuvasta nopeuttaa hommaa käytännössä todella paljon.
 
Tästä olen hieman eri mieltä, mutta vain hieman. Johtuu siitä, että olen oppinut lukemaan nuotteja kitaralla huomattavasti ennen kuin olen voinut sanoa tuntevani otelaudan todella hyvin. Vähäinen otelaudan tuntemus ei ole este nuotinluvun oppimiselle, mutta sen tuntemus on suurena apuna. Rytmisten ja melodisten hahmojen ymmärtäminen auttaa huomattavasti.
 
Tiedän, miten hyväksi nuotinlukijaksi tullaan, mutta tunnun olevan liian laiska pyrkimään siihen. Harmittaa ja ärsyttää, varsinkin kun pitäisi tehdä sähkökitarasta C-tutkinto parin-kolmen vuoden sisällä.
 
Uskon että laiskuus on suurin selitys sille, että kitaristit on keskimäärin todella paskoja nuotinlukijoita.
 
Kitaralla hommaa hankaloittaa se, että monellekaan sävelelle ei ole suorilta yhtä yksiselitteistä sormitusta. Pahimmillaan saman sävelen saa kitaralla ainakin kuudesta kohtaa otelautaa ja useimmat sävelet ovat osana pitkästi toistakymmentä luontevaa (ja eri) sormitusta. Ei ole ihme, että keskiverto kitaristi ei soita nuoteista kovin hyvin, jos soittaa ollenkaan.
 
Tämä on ehkä suurin mörkö koko asiassa. Osatakseen lukea nuottia ja selvitäkseen käytännön nuotinluvusta sinun ei tarvitse osata soittaa melodiaa kaikilla mahdollisilla sormituksilla kaikkialta otelaudalta. Riittää kun löydät yhden tai kaksi sinulle helppoa sormitusta. Tämä on yksi käytetyimmistä selityksistä sille, miksi nuoteista soittaminen kitaralla on vaikeaa. Mielestäni tämä loppumetreillä helpottaa asiaa huomattavasti.

 
Silti, kannustan ja rohkaisen kaikkia kitaristeja ottamaan nuotinluvun haltuun edes sen verran, että yksinkertaisen biisin melodian pystyy opettelemaan nuoteista, vaikka siihen menisi tunti tai pari. Huonokin nuotinlukutaito on parempi kuin ei ollenkaan. Aina siitä on hyötyä, jos pystyy lukemaan muullakin tapaa kirjoitettua musiikkia kuin tabulatuureja.
 
Tästä olen täysin samaa mieltä.