Bassot ›

Oletkos tsekannut Bill Fitzmauricen tuotokset?
 
www.billfitzmaurice.com
 
Pitääpä tsiikata :)

Oletkos tsekannut Bill Fitzmauricen tuotokset?
 
www.billfitzmaurice.com
 
Noita ovat ainakin MPU ja Teijo K. mainostaneet ja varmasti mainioita ovatkin. Lieneekö soundin erottelevuus samanlainen kuin bassomatissa, vai onko taajuuskaista liiankin tasainen?

Noita ovat ainakin MPU ja Teijo K. mainostaneet ja varmasti mainioita ovatkin. Lieneekö soundin erottelevuus samanlainen kuin bassomatissa, vai onko taajuuskaista liiankin tasainen?
 
Mun kokemuksen mukaan Bassomatti ei ole mikään kovin erotteleva kaappi. Ainakin Peaveyn Centurionilla ajettuna soundi oli melkoista muhjua verrattuna mihinkään tekemääni Fitzmauricen kaappiin. Sen sijaan kaikki Fitzmauricet ovat olleet selkeäsoundisia pelejä. Jopa niin, että soittotekniikasta aiheutuvat hälyäänet kuuluvat ajoittain liiankin hyvin. Vaan siitähän pääsee treenauksella ja kynsien leikkaamisella.
Marko

Mun kokemuksen mukaan Bassomatti ei ole mikään kovin erotteleva kaappi.
 
Totta juu. Erotteleva on liian hifimäinen termi. Erottuva lienee parempi. Eihän bassomatin moikinasta tahdo erottaa edes soitetaanko plektralla vai sormin. Ääni törähtää ulos kuin urheiluauton pakoputkesta.
 
Kuitenkin sävelet tuntuvat erottuvan bändin seasta hämmentävän selkeästi ja kolmiulotteisesti ilman että sekaan sotketaan modernia yläpään helinää.
 
Tuosta Billin Omni 10:stä saattaisin hyvinkin tykätä soundipoliiittisesti, mutta Bassomattiin verrattuna se on liian sivistyneen näköinen!
 
http://www.billfitzmaurice.com/Omni10.html

Näin on ja muumit on aivan sairaan hyvä sarja! Mutta asiaan, paljo siitä nyt sitä tehoa irtoaa? Ja jos ilmotat sen VATTEINA, kiitos.
 
Onkos täällä vielä joku, joka luulee, että kaiuttimen tehonkesto on yhtäkuin saatava äänenpaine?
 
Minulla on tuhannen watin kotistereokaiuttimet. TÄ! En ole vieläkään kuuro, koska useimmiten siellä yhden watin syötöllä seikkaillaan...

Mulla oli tollanen bassomatti muutama vuosi sitten, kyllä siitä ääntä lähti mutta aukes vasta 5 metrin päässä, eli et vieressä kuullu paljon mitään mutta ku menit kauemmas niin tuli kaikkien yli. Keikkakäytössa toi ei ole siis paras vaihtoehto ellei soita isolla stagella, siellä se niinki saattaa toimia.

Heps pitkästä aikaa. Juu, taajuuksilla alle 50 Hz torven suuaukon tulee olla todella suuri. En muista kaavaa, mut jos halutaan päästä vaikkapa 20 Hz:iin, niin suuaukko on metrejä. Tuo on se syy miksi torvet eivät enää ole kovinkaan yleisiä PA-kaappeina. Toinen on se että elementit ovat kehittyneet valtavasti vaikkapa 70-luvusta, samoin prosessorit ovat tulleet äänentoistoon mukaan. Tuolloin ei ollut mitään kilowatin elementtejä tarjolla, jotenka, jos haluttiin paljon mökää, niin torvi oli ainoa ratkaisu (kohtuuhintainen). Olisihan sitä reflekseilläkin saman metelimäärän saanut aikaan, mutta niitä olisi pitänyt stäkätä iso pino, ja kustannukset olisivat karanneet käsistä.
 
Torvi on erittäin harkinnan arvoinen, jos on rakentamassa kiinteää systeemiä (klubi, kotiteatteri). Tarpeeksi kapea taajuusalue torvien hoidettavaksi, niin siitä se homma lähtee käyntiin. Ja kannattaa käyttää seiniä, lattiaa torven "osana"
 
Btw. Itselläni oli aikoinaan ALT:n tekemä kanootti. Elementtinä oli 250W Celestionin PCEL 250. Julmettu honottava mökä...mut Motörheadia kyl irtos tarpeen vaaties *nauraa*

Mulla löytys parit bassomatit joilla alotin urani. nyt ne pölyttyy tuol reeniksen nurkassa. vois lähtee myyntiin..

Mulla löytys parit bassomatit joilla alotin urani. nyt ne pölyttyy tuol reeniksen nurkassa. vois lähtee myyntiin..
 
Sulla oli tuolla oma sivulla maininta että sulla on myös Carlsbro 4x12 kaappi, mitä ikäluokkaa se on.

Heps pitkästä aikaa. Juu, taajuuksilla alle 50 Hz torven suuaukon tulee olla todella suuri. En muista kaavaa, mut jos halutaan päästä vaikkapa 20 Hz:iin, niin suuaukko on metrejä. Tuo on se syy miksi torvet eivät enää ole kovinkaan yleisiä PA-kaappeina. Toinen on se että elementit ovat kehittyneet valtavasti vaikkapa 70-luvusta, samoin prosessorit ovat tulleet äänentoistoon mukaan. Tuolloin ei ollut mitään kilowatin elementtejä tarjolla, jotenka, jos haluttiin paljon mökää, niin torvi oli ainoa ratkaisu (kohtuuhintainen). Olisihan sitä reflekseilläkin saman metelimäärän saanut aikaan, mutta niitä olisi pitänyt stäkätä iso pino, ja kustannukset olisivat karanneet käsistä.
 
Torvi on erittäin harkinnan arvoinen, jos on rakentamassa kiinteää systeemiä (klubi, kotiteatteri). Tarpeeksi kapea taajuusalue torvien hoidettavaksi, niin siitä se homma lähtee käyntiin. Ja kannattaa käyttää seiniä, lattiaa torven "osana"
 
Btw. Itselläni oli aikoinaan ALT:n tekemä kanootti. Elementtinä oli 250W Celestionin PCEL 250. Julmettu honottava mökä...mut Motörheadia kyl irtos tarpeen vaaties *nauraa*
 
Ai jaa. Minusta kun taas subbaripuolelle on nimenomaan tullut uusia torvikaappeja viime aikoina. Mulla on edelleen torvisubbareita, joiden toistoalue ulottuu alle 50Hz:n eikä niiden suuaukko todellakaan ole metrejä, paitsi jos seinän hyväksikäyttö lasketaan vielä osaksi torvea. Hyötysuhde ja pienempi harmoninen särö lienevät torven etuja esmes refleksiin verrattuna. Suurin syy siihen että torvia ei ole enemmän on niiden monimutkaisemman rakenteen vaatima lisäaika ja sitä kautta pienemmät voitot valmistajalle. Ja jos kerran peruslaatikkokin menee kaupaksi isolla voitolla niin mitä sitä muuta tekemään.
 
Marko

Ai jaa. Minusta kun taas subbaripuolelle on nimenomaan tullut uusia torvikaappeja viime aikoina. Mulla on edelleen torvisubbareita, joiden toistoalue ulottuu alle 50Hz:n eikä niiden suuaukko todellakaan ole metrejä, paitsi jos seinän hyväksikäyttö lasketaan vielä osaksi torvea. Hyötysuhde ja pienempi harmoninen särö lienevät torven etuja esmes refleksiin verrattuna. Suurin syy siihen että torvia ei ole enemmän on niiden monimutkaisemman rakenteen vaatima lisäaika ja sitä kautta pienemmät voitot valmistajalle. Ja jos kerran peruslaatikkokin menee kaupaksi isolla voitolla niin mitä sitä muuta tekemään.
 
Marko
 
Joo, keskiverto-ostaja kun ajattelee vain wateissa eikä tajua hyötysuhteen päälle. Eihän se joku muutama dB/W/m lisää tunnu miltään verrattuna esim. 200W V.S. 500W, mutta eikös se ollut muistaakseni niin että 3 dB lisää vaatii aina vahvaritehon tuplaamisen, eli jos kajarien hyötysuhde on esim. 6 dB parempi niin ero on sama kuin 100W vahvistin vaihdettaisiin 400 wattiseen? dB-asteikon logaritmisuus hämää helposti.

Sitä on vaikia arvioida sillä se on aika makiasti raiskattu yksilö joka on itselleni ajautunut. Siin ei oo enää verkkoja eikä originaali pintaa. mut epäilen sen yksilön olevan 80-90 luvun taitteesta.
 
Ok, eikun mulla itellä on semmoinen vintage Carlsbro 1x18 kaappi, se on jostain 70-luvun alusta. Taidan tehdä siitä 4x12 mallisen, toki yritän säilyttää alkuperäisessa muodossa muuten.

Ai jaa. Minusta kun taas subbaripuolelle on nimenomaan tullut uusia torvikaappeja viime aikoina. Mulla on edelleen torvisubbareita, joiden toistoalue ulottuu alle 50Hz:n eikä niiden suuaukko todellakaan ole metrejä, paitsi jos seinän hyväksikäyttö lasketaan vielä osaksi torvea. Hyötysuhde ja pienempi harmoninen särö lienevät torven etuja esmes refleksiin verrattuna. Suurin syy siihen että torvia ei ole enemmän on niiden monimutkaisemman rakenteen vaatima lisäaika ja sitä kautta pienemmät voitot valmistajalle. Ja jos kerran peruslaatikkokin menee kaupaksi isolla voitolla niin mitä sitä muuta tekemään.
 
Juu, onhan se noinkin. Nuo metrit tulevat siitä, että puhuin exponentiaalitorvista ja niissä tuo suuaukko tulee kohtuuttomaksi.
 
Mutta yhtä kaikki, kustannukset saadaan esim. refleksiskobeilla paljon pienemmäksi ja roudarin skolioosikaan ei kovin paljon pahene.
 
Btw. Tuossa yx vanha tuttu (HiFisti) tuli mieleen. Hänellä oli aikoinaan kuunteluhuoneessaan torvet hoitamassa alapäitä, juuri särön takia ja hyötysuhteen takia. En muista hintaa ja merkkiä skobekonstruktiolle, mut jotain hyvän henkilöauton hinta se oli (80-luvulla). No muutkin vehkeet maksoivat enemmän mitä silloin PA:han sai uppoamaan rahaa. Mut tulipa se hertzin puolikkaan nyrjähdyskin sit kuultua *nauraa*.

MS-Bassomattini lensi siirtolavalle, naapurikämppää kun kunnostettiin. Ei noita romuja voi hirveästi haalia.