Tanssimusiikki ›

...yleisessä möykässä pitää käyttää selvempiä ilmaisuja. Perus sanat taitaa olla d on taavetti, e on eemeli, g on gabriel ja sitä rataa. Siinä hälinässä kun dee je ee je gee ja cee ja muut kuulostaa ihan samalta.
 
Sanos muuta - muista elävästi kiipparikeikan Plevnassa, kun basisti huusi toisesta päätä lavaa sävellajin ja mä kuulin väärin. Sitkeesti yritin vetää, kun monitorointikin oli mitä oli. Vasta kiipparisoolon tllen tajsin, että kun mä edin bluesia G:stä, niin muut veti e:stä. Aika muikee harmonia oli....

Samoin kuin että jos kysellään, mistä biisi meneen, niin kerrotaan eka sointu.
 
Ovat aika usein same thing.

Meillä oli hyvä juttu tuossa syksyllä, kun tuo edellinen basisti oli kehissä, niin se (tai ainakin siltä kuulin ekaa kertaa) oli keksiny homman, että D:stä menevä = R:stä. Tää juontaa juurensa siitä, että Dee = Ree = Ärrä...
 
No oli kuinka oli, ni ton ärrän erotti aika helposti muista äänteistä ja pääasiahan on, että kukin tietää, mistä mennään.

Meillä oli hyvä juttu tuossa syksyllä, kun tuo edellinen basisti oli kehissä, niin se (tai ainakin siltä kuulin ekaa kertaa) oli keksiny homman, että D:stä menevä = R:stä. Tää juontaa juurensa siitä, että Dee = Ree = Ärrä...
 
No oli kuinka oli, ni ton ärrän erotti aika helposti muista äänteistä ja pääasiahan on, että kukin tietää, mistä mennään.
 
Mä olin pyrkimässä Kaustisilla ensimmäiseen Tallari -versioon.
Järvelän Mauno tsekkas hatustasoittoa, ja sanoi: seuraava on sottiisi ja menöö reestä. Tuli sekunnin miettimistauko, että ohho. Sitten päättelin, että joko dee on murteella ree tai sitten mennään do-re-mi -juttua ja reehän on D. Oikein meni.

Mä olin pyrkimässä Kaustisilla ensimmäiseen Tallari -versioon.
Järvelän Mauno tsekkas hatustasoittoa, ja sanoi: seuraava on sottiisi ja menöö reestä. Tuli sekunnin miettimistauko, että ohho. Sitten päättelin, että joko dee on murteella ree tai sitten mennään do-re-mi -juttua ja reehän on D. Oikein meni.
 
Nonni. Sieltä jostain se tulee.
 
Mut toi ärrä -juttu on tosiaan ihan käyttökelponen. Kannattaa kokeilla.

Mites sitten tämä, jos joku huikkaisee että mennään A:sta, eikä kerro mollikappaleen kyseessä ollessa tarkoittaako A-mollia vai A-duurin rinnakkaista F#-mollia, vaiko tarkoittaako peräti että ensimmäinen sointu on A, Am tai jotain ja varsinainen sävellaji onkin joku muu ... on tullut tällaisia tilanteita joskus vastaan rokkibändissä, eli taitaapa olla kyse ehkä joidenkin kitaristien/laulajien tms. epämääräisenoloisesta ilmaisutavasta ...

Mites sitten tämä, jos joku huikkaisee että mennään A:sta, eikä kerro mollikappaleen kyseessä ollessa tarkoittaako A-mollia vai A-duurin rinnakkaista F#-mollia, vaiko tarkoittaako peräti että ensimmäinen sointu on A, Am tai jotain ja varsinainen sävellaji onkin joku muu ... on tullut tällaisia tilanteita joskus vastaan rokkibändissä, eli taitaapa olla kyse ehkä joidenkin kitaristien/laulajien tms. epämääräisenoloisesta ilmaisutavasta ...
 
Ei se kyllä varmaan F# -mollia tarkoita jos huutaa A:sta. Kaikki nuo muut on mahdollisia.

Mites sitten tämä, jos joku huikkaisee että mennään A:sta, eikä kerro mollikappaleen kyseessä ollessa tarkoittaako A-mollia vai A-duurin rinnakkaista F#-mollia, vaiko tarkoittaako peräti että ensimmäinen sointu on A, Am tai jotain ja varsinainen sävellaji onkin joku muu ... on tullut tällaisia tilanteita joskus vastaan rokkibändissä, eli taitaapa olla kyse ehkä joidenkin kitaristien/laulajien tms. epämääräisenoloisesta teoriatuntemuksesta ...
 
sanoisin.
 
On noita joo. Täytyy myöntää, että kun meillä oli tuo uus basisti syksyllä ja kun se kysy sävellajia, ni jouduin jonkun kerran itekin arpomaan. Se kyllä johtu just siitä ulkoa soittamisesta ja siitä, ettei itellä ollut sitä nuottia edessä. Nuotista pystyy tietysti heti sanomaan, mikä sävellaji on, mut jos on sointulaput tai ei mitään, ni se ei oo aina niin helppoa. Tää johtuu itellä hyvin pitkälti siitä, että kun kerran on biisejä, jotka on vedetty vaikka sen 500 kertaa, ni sormet tietää mitä soitetaan, vaikka pää ei kerro teoriaa (lue: sävellajia)... Ei sillä, kyllä se oikea sävellaji aina lopulta löyty ja useimmin kyllä se tulee 'apteekin hyllyltä'.

Ei se kyllä varmaan F# -mollia tarkoita jos huutaa A:sta. Kaikki nuo muut on mahdollisia.
 
Muistuu kyllä jotenkin hämärästi mieleen tällainen F#-mollitapauskin, kun kappale sinänsä oli pääosin kyllä mollikappale, mutta jotenkin vaan kitaristista tai jostakusta muusta tuntui selvemmältä ilmaista asia A-duurina, liekö teorian heikkoa tuntemusta vai jotain muuta ...

 
Mun mielestä kitaristit osaa soinnutuksen paremmin, haitaristit, yleensä. Siellä haitari-puolella on joskus jotain kummallisuuksia.
 
Mihinkähän tuokin olettamus oikein perustuu?

Mihinkähän tuokin olettamus oikein perustuu?
 
Siihen että me kitaran omistajat ollaan lähes jumalallisella tasolla ;)

Mihinkähän tuokin olettamus oikein perustuu?
 
Perustuu siihen että, kitaristit tutustuu usein soittimeensa -ja musaan yleensä- sointujen kautta ja analysoivat melodiaa kontra harmonia.
Kitaraa on mielekkäämpi opetella komppaamisen avulla.

Perustuu siihen että, kitaristit tutustuu usein soittimeensa -ja musaan yleensä- sointujen kautta ja analysoivat melodiaa kontra harmonia.
Kitaraa on mielekkäämpi opetella komppaamisen avulla.
 
Ai että yleensä noin on? Rohkenen kyllä epäillä, kun kuuntelee noita nuoria vinguttajia musaliikkeissä.

Ai että yleensä noin on? Rohkenen kyllä epäillä, kun kuuntelee noita nuoria vinguttajia musaliikkeissä.
 
Onhan tuo totta. On vain tullut eteen työssä tommosia huomioita. Yleistin kyllä vähän rankalla kädellä..

Ihan nätti ja käytännössä toimiva tapa on sävellajia kysyttäesä hihkaista vaikkapa:
 
Deestä (reestä) ensimmäine sointu Fis. Tuostahan saa jo puolet piisin ideasta 3 sekunnissa. Hetken kvarttikiertoo tms. kunhan rauhoittuu. Oletettavasti D duurissa mennään. 8 sekunnissa kertoo jo sen yhden kinkkisen kohdan, jossa muuten ehkä putoais. Alut ja loput on olennaiset, niissä vähintään tulee olla tontilla oikein.
 
Bassolla ollaan kuitenkin jo eka iskulla messissä ja siinä olis hyvä osua kohilleen. Tämä siis esim. biiseissä jota ei oo kuullu ja tuurauksissa käyttökelpoinen.
 
Muutama uutta iskelmää vahingossa kuulleena, tuntuu olevan sointuviljely lisääntynyt, ei niinkään pahoja, mutta koko ajan vaihtelua,ja noita olisi paha lotota oikein ilman mitään pahvia tai biisin kuulemista.
 
Joskus ei auta kuin hymyily.

Samoin kuin että jos kysellään, mistä biisi meneen, niin kerrotaan eka sointu.
 
Ovat aika usein same thing.
 
No ei välttämättä ole! Sen sijaan viimeinen sointu on usein paljon varmempi puhumattakaan viimeisestä äänestä.

Kyllä paljolti näin.

Onhan tuo totta. On vain tullut eteen työssä tommosia huomioita. Yleistin kyllä vähän rankalla kädellä..
 
Onhan se melkein yhtä kakofonista kitarakaupassa tai haetarikerhossa.
 
Mutta kyllä mä mieluumin sun tekemää nuottia luen ku vaikkapa Luola-esan haitaristin.
 
Ulkoaosaaminen on jonkun spesialistin mukaan sama asia, kuin ettei osaa lukea nuottia.

...Ulkoaosaaminen on jonkun spesialistin mukaan sama asia, kuin ettei osaa lukea nuottia.
 
Niin tai näin. Styget pitää osata soittaa ilman ensimmäistäkään lappua jos kerran pitää osata. Jos ei tarvitse osata niin sitten voi vaikka soittaa nuoteista.
Kuvitellaan. Vesa-Matti Loiri tulkitsee vaikkapa Eino Leinon runon "Laulu vanhoista ajoista". Kumminpäin sanoma uppoaa paremmin yleisöön. Lukemalla runo paperista vaiko puhumalla asiat suoraan sydämestä. Tai jos laulaja laulaa jostain helevetin mapista. Onko se taidetta jos ei taiteilija edes tiedä mitä tekee vaan lukee suoraan paperista.