Kitarat: kitarakamat ›

Jos nyt en ihan väärin muista, niin joku pienempi paja jenkkilässä teki ilmeisesti laadukkaita (lue: kalliita) jazzlootia joissa oli läpi malliston pelkästään
kaulamikki :D
 
Kyseinen "pienempi paja" oli varmaankin Suomessa aika vähän tunnettu valmistaja nimeltään Gibson. Ja malli ES-150. Muitakin toki löytyy.
 
Mutta siis tottahan on, että yleeensä jos on pelkästään yksi mikki, niin se on tallassa. Ja kun kyseessä on EMG:n aktiivi(?)mikit, niin threadin alottaja tuskin soittelee jatsia, eli olisi jopa ihan varteenotettava vaihtoehto vaihtaa kaulamikki tallaan ja soitella pelkästään sillä.
 
Niin, no jos haluaa tarkoituksella rajoittaa kitaransa äänipalettia, niin pelkkä tallamikki ja vielä ilman Tone-säätöä, sillä tavallahan jotkin nuoremman polven nimiartistitkin veivaavat. Lähinnä punkkia ja heviä ja kitaran soundimaailma on kirjaimellisesti aika monotoninen. Tietysti jos huomaa, ettei koskaan soittele kuin tallamikillä ja Tonekin on aina kybällä, niin onhan tuokin yksi ratkaisu. Sitä vain en ole koskaan hiffannut, mitä ideaa on maksaa ekstraa joistain signature-malleista, joissa ainoa "bonus" halvempiin malleihin verrattuna on (artistin nimen lisäksi) se, että niistä poistettu mikki ja tone.

Niin, no jos haluaa tarkoituksella rajoittaa kitaransa äänipalettia, niin pelkkä tallamikki ja vielä ilman Tone-säätöä, sillä tavallahan jotkin nuoremman polven nimiartistitkin veivaavat. Lähinnä punkkia ja heviä ja kitaran soundimaailma on kirjaimellisesti aika monotoninen. Tietysti jos huomaa, ettei koskaan soittele kuin tallamikillä ja Tonekin on aina kybällä, niin onhan tuokin yksi ratkaisu. Sitä vain en ole koskaan hiffannut, mitä ideaa on maksaa ekstraa joistain signature-malleista, joissa ainoa "bonus" halvempiin malleihin verrattuna on (artistin nimen lisäksi) se, että niistä poistettu mikki ja tone.
 
Niinkuin tämäkin nuoremman polven kitaristin ritsa:
http://www.pbase.com/jroy/beckesquire
No tonessa kylläkin löytyy.

Niin, no jos haluaa tarkoituksella rajoittaa kitaransa äänipalettia, niin pelkkä tallamikki ja vielä ilman Tone-säätöä, sillä tavallahan jotkin nuoremman polven nimiartistitkin veivaavat. Lähinnä punkkia ja heviä ja kitaran soundimaailma on kirjaimellisesti aika monotoninen. Tietysti jos huomaa, ettei koskaan soittele kuin tallamikillä ja Tonekin on aina kybällä, niin onhan tuokin yksi ratkaisu.
 
Mää melekein väittäisin että pelkällä takamikillä saa monipuolisemman saundipaletin verrattuna pelkkään kaulamikkiin.
 
Näin siis ainakin täälläpäin, siis raskaampi sointi pääasiassa mutta kyllähän sillä pikkurosot ja kliinitkin jonkinmoiset saa, mutta kaulamikillä taasen hevanderisaundit mahdoton tehtävä ja semmoset ac/dc kompitkin myös turha yritys.
 
Meikällä kaulamikki melkein ainoastaan kliineillä ja bluussi/jazz-fiilistelyissä näin äkkiseltään.. no mutta toiset ei hevanderia vedäkkään niin sitten.

Niinkuin tämäkin nuoremman polven kitaristin ritsa:
http://www.pbase.com/jroy/beckesquire
No tonessa kylläkin löytyy.
 
Jos joku kitara on karu niin se on toi. Mutta kyllä se ukko tonea siitä repii.

Jos joku kitara on karu niin se on toi. Mutta kyllä se ukko tonea siitä repii.
 
Hiipi vaan pelko perssiiseen, että laitoinko linkin väärää soittimeen.
Beck:in Esquire:na kyllä esitellään myös tämmöisen näköistä soitinta:
http://www.online-discussion.com/JeffBeck/viewtopic.php?t=25
 
yksityiskohdat käy paremmin esiin tästä kopiosta:
http://www.elderly.com/fmic/items/FCSJBESQ.htm
 
Tai sitten JB:llä oli noita enemmänkin.
 
On tehty tuollaisia "strato-muokkauksia"

Siks se onki kovis.
 
EDIT.
 
Siis viitaten tuohon Eksploorerin viestiin.

Hemmetinmoinen alapää saa mikissä olla jos sen avulla saadaan hyökättyä basson alueelle.. :p
 
Tämän kodin Gibson SG Voodoo C-vireessä syö basisteja aamupalaksi :P. Menee se alapää melkein aina överiksi, vaikka miten säätäisi vahvarista bassoa nollaan. Hauskaa on.

Kyseinen "pienempi paja" oli varmaankin Suomessa aika vähän tunnettu valmistaja nimeltään Gibson. Ja malli ES-150. Muitakin toki löytyy.
 

 
Niin, no jos haluaa tarkoituksella rajoittaa kitaransa äänipalettia, niin pelkkä tallamikki ja vielä ilman Tone-säätöä, sillä tavallahan jotkin nuoremman polven nimiartistitkin veivaavat. Lähinnä punkkia ja heviä ja kitaran soundimaailma on kirjaimellisesti aika monotoninen. Tietysti jos huomaa, ettei koskaan soittele kuin tallamikillä ja Tonekin on aina kybällä, niin onhan tuokin yksi ratkaisu. Sitä vain en ole koskaan hiffannut, mitä ideaa on maksaa ekstraa joistain signature-malleista, joissa ainoa "bonus" halvempiin malleihin verrattuna on (artistin nimen lisäksi) se, että niistä poistettu mikki ja tone.
 
Hah, aivan. En noita jatslootia sen ihmeemmin tunne, joten niinku tossa joku jo totes, se taitaa olla vähintäänkin yleistä sen tyyppisissä kepeissä. Loistavasti letkautettu tosin :D
 
Noilla nuoremman polven nimiartisteilla taisitkin sitten tarkottaa Laihoa ym. päätään pyöritteleviä jannuja? Samaa minäkin oon ton saundimaailman osalta mietiskellyt, mutta pelkällä tallamikilläkin saa yllättävän laajan skaalan erilaisia saundeja jos vahvarissa on yhtään laajemmat säädöt ja osaa kitaran tonea käyttää.
 
Edellämainittu yllätti allekirjottaneenkin melkosen rankasti kun projektiskitan kanssa säädin pelkän tallamikin ollessa kiinni. Toisaalta sitten kun isketään yhtälöön EMGeen tappoaktiivit mukaan ja otetaan tone kokonaan pois, ei saundiskaalaa voi laajaksi sanoa, kun yhtään puhtaampia saundeja ei juuri saa ja eequuta ruuvvaillessa erot kuulostavat pieniltä kun kaikki hukkuu mättösärön alle.
 
E: nacher, tollasta keppiä ois taivaallista kokeilla.. normi pörinämurina potenssiin kaksi :D

Tämän kodin Gibson SG Voodoo C-vireessä syö basisteja aamupalaksi :P. Menee se alapää melkein aina överiksi, vaikka miten säätäisi vahvarista bassoa nollaan. Hauskaa on.
 
Kuulostaa mielenkiintoiselta kepiltä. Gibsonin Voodoo-sarja on ollut mielenkiinnon kohteena siitä lähtien, kun ensimmäisen kerran näin sellaisen joskus aikanaan, ennen kuin edes unelmoin soittamisesta itse. Pitänee ruveta kahmimaan käteistä jostain ja ruveta kyttäilemään jotain Voodoo-sarjalaista jostain...
 
On tosin ärsyttävää, jos kitaristi ei pysy tontillaan näin basismin harrastajan näkökulmasta. Jos alkaa tunkemaan liikaa alueelle, laitetaan sitten bassovehkeistä yläpäätä enemmän peliin ja kuoletetaan se alapään nurkanvaltausyritys näyttämällä, miltä se kuulostaa, kun yksi sorkkii toisen ala- tai yläpäätä... Vissiinkin kaivattaisi tähän hymiöntapaista... Ehkä... Jyrkkä ehkä....

Sitä en toki kiistä etteikö se kaikkein klassisin ja arkkityyppisin hevisoundi irtoaisi juuri tallamikillä ja usein tonen ollessa täysin auki. Mutta monet tuntuvat nykyään liian helposti ohittamaan kaulamikin käyttökelpoisuuden jopa hevimusiikissakin. Kuitenkin esim. eräällä hevimaailman isoimmista kiintotähdistä eli Iron Maidenilla kaulamikin pyöreä ja paksu ääni on oleellinen osa kitarasoundimaisemaa. Erityisesti monissa Murrayn sooloissa, mutta muuallakin (esim. Ghost of the Navigatorin alku). Tuollaista soundia on erittäin hankala tuottaa tallamikillä.
 
Maininnan ansaitsee myös eräs tunnettu lihava pitkätukkainen ruotsalainen joka on innostunut tiluttamaan erityisesti kaulamikillä.
 
Kannustaisinkin kaikkia, joiden kitarassa on useampi kuin yksi mikki, rohkeasti kokeilemaan ja tutkimaan, mihin kaikkeen eri mikit ja mikkiyhdistelmät (myös eri tonesäädöt) soveltuvat. Irti turhista ennakkoluuloista, kuten että jokin mikki "ei sovi" johonkin musiikkityyliin!

Kannustaisinkin kaikkia, joiden kitarassa on useampi kuin yksi mikki, rohkeasti kokeilemaan ja tutkimaan, mihin kaikkeen eri mikit ja mikkiyhdistelmät (myös eri tonesäädöt) soveltuvat. Irti turhista ennakkoluuloista, kuten että jokin mikki "ei sovi" johonkin musiikkityyliin!
 
Kannattaa kuitenkin olla varovainen jos lähtee noudattamaan tuota neuvoa. Hyvin äkkiä sitä nimittäin huomaa, että kaikki aika menee soundin hienosäätöön eikä varsinaiselle treenaamiselle jää aikaa yhtään ;)
 
Nimimerkillä säädin tänään pari tuntia EMG 60/81 -setin mikkien korkeuksia kohdilleen.

Mä en muista nähneeni kuin yhden sähkiksen jossa oli pelkkä kaulamikki. Onko niin että kaulamikillä soittelu onkin huippusoundin salaisuus.
 
Pitää nyt tähänkin paljastaa se huippusoundin salaisuus. Ootko valmis?
 
Se huippusoundi tulee sieltä soittajan sormista, eikä mistään vahvareista ja mikeistä!! Aika monella jää(minä mukaan lukien) tuo huippusoundi saavuttamatta. Näin esimerkkeinä vois lätkiä Brian May, david gilmour, marc rizzo, santana(vaikka ei mikään oma suosikki, niin siltikin yksi tunnetuin "kitarasoundi" maailmassa--> eikä varmasti lähde millään mikeillä)...
 
...pitää ottaa takki ja lähteä ulos, kun tuli taas tälläinen viesti kirjoiteltua. Anteeksi ja näkemiin!

Itse tykkään kaulamikkinä käyttää yksikelaista, koska saundi säilyy suuremmillakin säröillä paljon humpparia erottelevampana etenkin komppia soittaessa. Hyvänä esimerkkinä voidaan käyttää erästäkin RATM:n riffiniekkaa nimeltä Tom Morella, joka käyttää lähes yksinomaan kaulamikkiä riffityöskentelyssään. Killing in the Name ei kuulostaisi yhtään niin groovelta, jos se olisi vedetty tallamikillä.

Pitää nyt tähänkin paljastaa se huippusoundin salaisuus. Ootko valmis?
 
Se huippusoundi tulee sieltä soittajan sormista, eikä mistään vahvareista ja mikeistä!! Aika monella jää(minä mukaan lukien) tuo huippusoundi saavuttamatta. Näin esimerkkeinä vois lätkiä Brian May, david gilmour, marc rizzo, santana(vaikka ei mikään oma suosikki, niin siltikin yksi tunnetuin "kitarasoundi" maailmassa--> eikä varmasti lähde millään mikeillä)...
 
...pitää ottaa takki ja lähteä ulos, kun tuli taas tälläinen viesti kirjoiteltua. Anteeksi ja näkemiin!
 
trööö
 
Nimenomaan! Repikää ne mikit vittuun ja soittakaa sormilla!

Se huippusoundi tulee sieltä soittajan sormista, eikä mistään vahvareista ja mikeistä!!
 
Joo, ja jos on ihan huippusoittaja niin ei siinä mitään kitaraakaan tarvita kun sormet soi!