Kitarat: soittaminen ›

rinnakkaissävellaji tulee siitä, et sävellajeilla on samat etumerkinnät, esim. E-duurilla ja cis-mollilla on molemmilla 4 ylennysmerkkiä eli fis, cis, gis ja dis, ymmärrätkö? Kun osaat soinnut, opit arpeggiot:)
 
kaikki ennen tuota lausetta tajusin, tuo pasteemani ei aukee :D
 
kokeilin muuten sooloilla jokasen soinnun päälle soinnunmukaisesti pentatonista asteikkoo. Pirun vaikeaa, kun pitäisi osata ajatella kaikkien sointujen päälle ajatella erikseen koko pentatoninen asteikko koko otelaudan kannalta.

kaikki ennen tuota lausetta tajusin, tuo pasteemani ei aukee :D
 
kokeilin muuten sooloilla jokasen soinnun päälle soinnunmukaisesti pentatonista asteikkoo. Pirun vaikeaa, kun pitäisi osata ajatella kaikkien sointujen päälle ajatella erikseen koko pentatoninen asteikko koko otelaudan kannalta.
 
Vertaappa vaikka C-duuria ja A-mollia. Jos katsot tarkkaan niin huomaat että kummassakin on samat sävelet, eli ei yhtäkään ylennystä tai yhtäkään alennusta.

kaikki ennen tuota lausetta tajusin, tuo pasteemani ei aukee :D
 
kokeilin muuten sooloilla jokasen soinnun päälle soinnunmukaisesti pentatonista asteikkoo. Pirun vaikeaa, kun pitäisi osata ajatella kaikkien sointujen päälle ajatella erikseen koko pentatoninen asteikko koko otelaudan kannalta.
 
Niin, siis C-duurissa ei ole yhtään ylennys-, eikä yhtään alennusmerkkiä. Ja kun menet C:stä puolitoista sävelaskelta alaspäin, pääse A:han, joka on siis C:n rinnakkaissävellaji. Luonnollisessa A-mollissakaan ei ole yhtään ylennys-tai alennusmerkkiä ja siksi ne ovat rinnakkaissävellajeja. Esim. sit G-duurissa on F ylennetty fissäksi ja G.stä kun mennään puolitoista sävelaskelta alaspäin, päästään E:hen. Myös luonnollisessa E-mollissa on F ylennetty fissäksi eli G-duuri ja E-molli ovat rinnakkaissävellajeja. Eli tuolla fis, cis, gis, dis jutulla tarkotin sitä, et kun soitat E-duurin sävelet, niin F, C, G ja D on ylennetty puoli sävelaskelta ylöspäin ja jos soitat luonnollisen cis-mollin, huomaat, et myös siinä on samat sävelet ylennettyinä. Jos Sinulta löytyy Guitar Pro, niin asteikot on selitetty siinä hyvin, mut jos ei niin tässä on ainakin yksi linkki asteikkojen maailmaan!
 
http://www.chordbook.com/guitarscales.php

Nyt alkaa hitusen aueta. Eli rinnakkaissävellajia soittamalla saa sooloihin lisää erilaisuutta! Tämähän on aika jännää. Kova duuni edessä näitä opetellessa käytäntöön..oiskohan mitään reenejä olemassa vai pitääkö se vaan painua sorvin ääreen ja soitella sooloja ja miettiä mitkä sävelet käy mihinkin?
 
Niitä tekniikkatreenejä kaivataan myös :)

Nyt alkaa hitusen aueta. Eli rinnakkaissävellajia soittamalla saa sooloihin lisää erilaisuutta! Tämähän on aika jännää. Kova duuni edessä näitä opetellessa käytäntöön..oiskohan mitään reenejä olemassa vai pitääkö se vaan painua sorvin ääreen ja soitella sooloja ja miettiä mitkä sävelet käy mihinkin?
 
Niitä tekniikkatreenejä kaivataan myös :)
 
Blokkaat biiseistä sooloja ja mieti, et miksi kitaristi käyttää juuri niitä ääniä. Teknisesti voit treenata yksinkertaisesti soittelemalla asteikoita päivittäin, aluksi kannattaa opetella kaikki asteikot perussävelestä, esim. C-duuri C-D-E-F-G-A-H-C, C-D-E a-kieleltä, F-G-A d-kieleltä ja H-C g-kieleltä ja sit voit jatkaa siitä g-kieleltä ylöspäin etsimällä oikeet sävelet. Sitten voit treenata asteikoit myös silleen, et lähet soittamaan asteikkoa asteikon seitsemännestä sävelestä, C-duuri H:sta ja kolme ääntä kieleltä.
 
E: H-C-D
A: E-F-G
D: A-H-C
G: D-E-F
H:G-A-H
E:C-D-E
 
ja sama tablana
 
E: 7-8-10
A: 7-8-10
D: 7-9-10
G: 7-9-10
H: 8-10-12
E: 8-10-12
 
Tämä on jo sinänsä tilutustä nopeesti soitettuna, mut tämä on vaan yksi asteikkoharjoitus, niitä löytyy paljon erilaisia. Ja muista soittaa asteikot molempiin suuntiin, toivottavasti saat jotain hyötyä näistä "hilipateista", niin ja soita trioleina tuo toinen harjoitus, joka lähtee H:sta. Okra!

Blokkaat biiseistä sooloja ja mieti, et miksi kitaristi käyttää juuri niitä ääniä
 
Blokkaaminen on mulle lähes mahdotonta, mulla on maailman huonoin sävelkorva. Se on aika paha ongelma soitossa: en tunnista mitään sointuja/säveliä. Ja tämä ei ole liioiteltua angstia, vaan ensimmäinen kitaransoitonopettajani varsinkin hämmästeli kuin korvani ei kerro minulle mitään. Sen verran korva on kehittynyt, että tiedän millon improvisoin paskaa sooloa :D
 
aluksi kannattaa opetella kaikki asteikot perussävelestä, esim. C-duuri C-D-E-F-G-A-H-C, C-D-E a-kieleltä, F-G-A d-kieleltä ja H-C g-kieleltä ja sit voit jatkaa siitä g-kieleltä ylöspäin etsimällä oikeet sävelet. Sitten voit treenata asteikoit myös silleen, et lähet soittamaan asteikkoa asteikon seitsemännestä sävelestä, C-duuri H:sta ja kolme ääntä kieleltä.
 
kannattaako minun opetella asteikoita silleen että opettelen ulkoa mitkä sävelet mihinkin asteikkoon kuuluu, vai teenkö niinkuin pentatonisen kanssa tein, otin selvää asteikon sävelistä, etsin ne otelaudasta, jonka jälkeen opettelin sormitukset? Mitä asteikoita minun olisi hyvä tuntea perus rockkitaristina? Ja vielä kertauksena, rakentuuko asteikot siis sointujen sävelistä? Jos näin on, millä logiikalla esimerkiksi blues-asteikko rakentuu?
 
aluksi kannattaa opetella kaikki asteikot perussävelestä
 
Mitkä "kaikki" asteikot >:O

Mitkä "kaikki" asteikot >:O
 
Joo, asteikoita on tosi monia, jokaisella sävelellä on omat asteikkonsa; c-cis-d-dis-e-f-fis-g-gis-a-b-h, mut kannataa myös älytä, et dis on sama kun es eli ylennetty d on sama asia kuin alennettu e ja cis on sama kuin des, fis on sama kuin ges, gis on sama kuin as, b on sama kuin ais. Jonkinlaisena yleisenä sääntönä voisi pitää, et ylennettyihin tulee is-pääte ja alennettuihin s-pääte, paitsi alennettu g on ges ja alennttu h on b. Amerikkalaisessa ajattelutyylissä ei ole H:ta vaan B ja Bb.
 
Kannattaa tietenkin opetella asteikot myös ulkoa, ei siitä mitään haittaakaan ole tietenkään. Mut suosittelen menemään oman kaupunkisi konservatorion teoria-kursseille, niissä opetellaan kaikki tosi perusteellisesti ja siellä kehitetään myös sävelkorvaa melodisesti ja rytmisesti.
 
Opetettele vaikka ensiksi duuri- ja luonnolliset molliasteikot ja myös se, et mitkä sävellajit ovat rinnakaisia keskenään:)

kannattaako minun opetella asteikoita silleen että opettelen ulkoa mitkä sävelet mihinkin asteikkoon kuuluu, vai teenkö niinkuin pentatonisen kanssa tein, otin selvää asteikon sävelistä, etsin ne otelaudasta, jonka jälkeen opettelin sormitukset? Mitä asteikoita minun olisi hyvä tuntea perus rockkitaristina? Ja vielä kertauksena, rakentuuko asteikot siis sointujen sävelistä? Jos näin on, millä logiikalla esimerkiksi blues-asteikko rakentuu?
 
Lisänä vielä edelliseen, Perusrokkitaristin on tietenkin hyvä tuntea kaikki asteikoit, mut alkuun pääset tuntemalla pentatoniset ja bluespentatoniset asteikot. Suosittelen opettelemaan intervallit, niin ymmärrät asteikoiden loogisuuden:) Tästä jotain pintaraapaisua intervalleista; http://fi.wikipedia.org/wiki/Intervalli

Joo, asteikoita on tosi monia, jokaisella sävelellä on omat asteikkonsa; c-cis-d-dis-e-f-fis-g-gis-a-b-h, mut kannataa myös älytä, et dis on sama kun es eli ylennetty d on sama asia kuin alennettu e ja cis on sama kuin des, fis on sama kuin ges, gis on sama kuin as, b on sama kuin ais. Jonkinlaisena yleisenä sääntönä voisi pitää, et ylennettyihin tulee is-pääte ja alennettuihin s-pääte, paitsi alennettu g on ges ja alennttu h on b. Amerikkalaisessa ajattelutyylissä ei ole H:ta vaan B ja Bb
 
tuon kaiken tiesinkin :)
 
mietin kuitenkin että esimerksi pentatoninen asteikko, jota käytän, toimii aina samoilla sormituksilla, sävellajista riippuen tietysti eri freteiltä lähtien. Ovatko duuri- ja molli-asteikot samalla periaattella opeteltavia, voinko opetella ylespätevän sormituksen jolla hallitsen esim. molliasteikon kaikissa sävellajeissa?
 
Perusrokkitaristin on tietenkin hyvä tuntea kaikki asteikoit, mut alkuun pääset tuntemalla pentatoniset ja bluespentatoniset asteikot.
 
osaan siis valmiiksi pentatonisen, ja yhden bluesasteikon, joka on tuo edellämainittu pentatoninen asteikko johon on lisätty yksi sävel lisää.
 
Suosittelen opettelemaan intervallit, niin ymmärrät asteikoiden loogisuuden:)
 
intervalleihin olen koittanut paneutua monta kertaa, mutta teksti tuntuu olevan ihan puolaa, NUO ne vasta menevätkin viuh ohi pään. En haluaisi vaikuttaa laiskalta, mutta koitan kiertää nuita teoriajuttuja sen takia, että liian iso pala kakkua kerralla tuntuu murskaavan motivaatiota, sillä turhautumisen vaara on suuri :D toisaalta jos näet että intervalleissa ois mun pathway to eternal happiness niin ei kai se auta kuin aloittaa urakka.
 
konservatorion kursseihin tutustuminen on käynyt mielessä, mutta toisaalta olen saanut käsityksen että kurssit ovat kalliita. Ollaan molemmat Kuopiosta, joten sulla saattaisi olla joku mielipide tämän suhteen?
 
Olisiko hyvä tapa lähteä harjoittelemaan improvisointia opettelemalla "yleispätevät" molli- ja duuriskaalat, joita opettelisi laajentamaan rinnakkaissävellajien avulla? Samaa voisi tietysti soveltaa pentatoniseen- ja bluesskaalaan. Ja koska tekniikkatreenejen peräänkin haikailen, vetelisinkö näitä asteikoita päivittäin eestaas eri sävellajeista, välillä vaikka pull-offien ja ja hammer-onien höystämänä?

tuon kaiken tiesinkin :)
 
mietin kuitenkin että esimerksi pentatoninen asteikko, jota käytän, toimii aina samoilla sormituksilla, sävellajista riippuen tietysti eri freteiltä lähtien. Ovatko duuri- ja molli-asteikot samalla periaattella opeteltavia, voinko opetella ylespätevän sormituksen jolla hallitsen esim. molliasteikon kaikissa sävellajeissa?
 

 
osaan siis valmiiksi pentatonisen, ja yhden bluesasteikon, joka on tuo pentatoninen asteikko johon on lisätty yksi sävel lisää.
 

 
intervalleihin olen koittanut paneutua monta kertaa, mutta teksti tuntuu olevan ihan puolaa, NUO ne vasta menevätkin viuh ohi pään. En haluaisi vaikuttaa laiskalta, mutta koitan kiertää nuita teoriajuttuja sen takia, että liian iso pala kakkua kerralla tuntuu murskaavan motivaatiota, sillä turhautumisen vaara on suuri :D konservatorion kursseihin tutustuminen on käynyt mielessä, mutta toisaalta olen saanut käsityksen että kurssit ovat kalliita. Ollaan molemmat Kuopiosta, joten sulla saattaisi olla joku mielipide tämän suhteen?
 
Olisiko hyvä tapa lähteä harjoittelemaan improvisointia opettelemalla "yleispätevät" molli ja duuriskaalat, joita opettelisi laajentamaan rinnakkaissävellajien avulla? Samaa voisi tietysti soveltaa pentatoniseen- ja bluesskaalaan.
 
E: 7-8-10
A: 7-8-10
D: 7-9-10
G: 7-9-10
H: 8-10-12
E: 8-10-12
 
Tällä kaavalla voit soittaa muitakin asteikkoja, esim. G-duuri, lähdet soittamaan vaan E-kielen toisesta nauhavälistä, fissästä. En tiedä kurssien hintatasosta, kun Minulle asteikot opetettiin ala-asteella musaluokalla, mut ei siinä kauan mene ja kerran se vaan kirpasee:) Improviseointi kehittyy parhaiten bänditreeneissä tai nauhottamalla omaa soittoaan. Minun mielestä, jos käy konsiksella kitaratunneilla, niin saa mennä teoriaopetukseen ilmaiseksi. Osta musakaupasta teoriakirja, nykyään niissä tulee varmaan jotain kuunneltavaa matskua samassa paketissa.

Teoriaopintoihin todellakin kannattaa lähteä. 1/3 kurssilla edetään hitaimman mukaan ja asiat väännetään rautalangasta jos siihen on tarvetta. Kuopion opistoista en mitään tiedä, mutta Pirkanmaan musiikkiopistolla ainakin näin oli.
 
Sooloista sen verran, että hyviä sooloja saa tehtyä helposti, kun seuraa soolotaustan sointuja. Tunnista sointu joka taustassa tulee, ja soita sooloon niitä ääniä, joita soinnussakin esiintyy. Sointujen rakenteista löytyy hyvinkin selkeitä tekstejä, joihin kannattaa perehtyä.

E: 7-8-10
A: 7-8-10
D: 7-9-10
G: 7-9-10
H: 8-10-12
E: 8-10-12

Tällä kaavalla voit soittaa muitakin asteikkoja, esim. G-duuri, lähdet soittamaan vaan E-kielen toisesta nauhavälistä, fissästä.
 
En ole ymmärrä logiikkaa, miten fissästä lähtiessä soitetaan G-duuria? Käsityksenäni on, että kaikkien skaalojen pää-ääni on ala-e:n matalin sävel, mikä kuuluu asteikkoon.
 
Jokin mulla ei nyt natsaa, kun en tajua tätä skaalojen logiikkaa. Kai näissä skaaloissa on yhteiset sormitukset, koska ei kai vain ole, että kaikkien sävellajien asteikoit soitetaan täysin eri kuvioin?

En ole ymmärrä logiikkaa, miten fissästä lähtiessä soitetaan G-duuria? Käsityksenäni on, että kaikkien skaalojen pää-ääni on ala-e:n matalin sävel, mikä kuuluu asteikkoon.
 
Jokin mulla ei nyt natsaa, kun en tajua tätä skaalojen logiikkaa. Kai näissä skaaloissa on yhteiset sormitukset, koska ei kai vain ole, että kaikkien sävellajien asteikoit soitetaan täysin eri kuvioin?
 
Siis, kun tiedät jonkin asteikon ja sen pohjaäänen, niin sit voit lähtee soittamaan sitä ihan mistä vaan asteikkoon kuuluvasta sävelestä. Esim. C-duuri C-D-E-F-G-H-C, jos soitat C-duurin säveliä vaikka G:stä, niin sit G-A-H-C-D-E-F-G. Nyt pääsenkin tohon treenilikkiin, et jos lähet soittamaan H:sta, niin
 
E: 7-8-10
A: 7-8-10
D: 7-9-10
G: 7-9-10
H: 8-10-12
E: 8-10-12
 
Tietyssä sävellajissa on aina samat äänet, ne toistuu uudelleen samassa järjestyksessä. En osaa tätä selittää mitenkään eri tavalla:)

Tietyssä sävellajissa on aina samat äänet, ne toistuu uudelleen samassa järjestyksessä. En osaa tätä selittää mitenkään eri tavalla:)
 
Siis tietenkin asteikon ääniä voi soittaa eri järjestyksessä, tärkeintä on, et äänet ovat oikeiasta sävellajista. Kirjotin väärin, sori:)

Siis, kun tiedät jonkin asteikon ja sen pohjaäänen, niin sit voit lähtee soittamaan sitä ihan mistä vaan asteikkoon kuuluvasta sävelestä. Esim. C-duuri C-D-E-F-G-H-C, jos soitat C-duurin säveliä vaikka G:stä, niin sit G-A-H-C-D-E-F-G.
 
Joo, tän ymmärrän. Mitä tässä haen takaa, että voiko tietyllä sormituksilla hallita vaikka duuriskaalan, soittamalla tavallaan samaa kaavaa, mutta eri säveliä? Tällöin ei tarvitse miettiä, mitä säveltä millonkin soitan, vaan tiedän soittavani sävellajiin sopivaa sooloa.
 
Havainnollistan pentatonisella. Tuossapa on pentatoninen asteikko E.stä. Jokainen tuommonen laatikko sisältää yhden sormituksen (en tiedä onko se virallinen nimitys) ja nuilla samoilla sormituksilla voi soittaa pentatonisen mistä sävellajista vain, kunhan soittaa eri kohdista. Tällöinhän säveletkin vaihtuvat.
 
|--------------------------------------0--3----|
|-------------------------------0-3------------|
|----------------------0-2--------------------|
|---------------0-2---------------------------|
|-------0--2----------------------------------|
|0--3-----------------------------------------|

|------------------------------3-5----------------|
|------------------------3-5----------------------|
|------------------2-4----------------------------|
|------------2-5----------------------------------|
|-------2-5--------------------------------------|
|-3-5---------------------------------------------|

|---------------------------------5-7-------------|
|--------------------------5-8--------------------|
|-------------------4-7---------------------------|
|-------------5-7---------------------------------|
|-------5-7---------------------------------------|
|-5-7---------------------------------------------|

|--------------------------------------7-10--------|
|-------------------------------8-10---------------|
|-----------------------7-9-----------------------|
|----------------7-9------------------------------|
|---------7-10-------------------------------------|
|-7-10---------------------------------------------|

|-------------------------------------------10-13---|
|----------------------------------10-13------------|
|--------------------------9-13--------------------|
|-----------------9-13-----------------------------|
|---------10-13-------------------------------------|
|-10-13---------------------------------------------|
 
Edit: http://www.myguitarworkshop.com/The … r-Pentatonic-Scale-Box-Patterns.htm
http://www.myguitarworkshop.com/The … r-Pentatonic-Scale-Box-Patterns.htm
 
Kannattaisiko nämä opetella, pääsisikö näillä alkuun? Ovatko nämä juuri ne perusskaalat mitkä pitäisi osata? Toimiiko nuo silleen että jos haluan soittaa eri sävellajista, soitan sormitukset täysin samalla lailla, vaihtaen root notea eli paikkaa mistä lähden soittamaan?

http://jguitar.com/scale/C/Phrygian
 
Miten tommosta luetaan?
 
Huom! Olet kirjoittamassa yli 366 päivää vanhaan ketjuun!

Miten tommosta luetaan ?
 
Nämä optiot, kun laittaa sieltä, saattaa olla helpompaa. Avaa vaikka kummatkin eri ikkunaan.
 
http://jguitar.com/scale?root=C& … t=0&labels=tone&notes=flats
http://jguitar.com/scale?root=C& … 0&labels=letter&notes=flats
 
C-Db-Eb-F-G-Ab-Bb-C (jne.)
1-b2-b3-4-5 -b6-b7-1 (jne.)