Kitarat: soittaminen ›

Mitkä ovat yleisimmät ja hyödyllisimmät skaalat opetella? Siis blues-skaalan sijasta,sen osaan..

Kromaattisesta skaalasta löytyy kaikki nuotit, mitä tulee tarvitsemaan. Siitä, mikä on hyödyllisintä, en osaa sanoa. Duuri ja molliskaalat on hyvä osata.

sanoisin että opettele duuriskaala, niin saat kaupan päälle duurin eri asteet doorinen, fryyginen, lyydinen, miksolyydinen.. jne.

sanoisin että opettele duuriskaala, niin saat kaupan päälle duurin eri asteet doorinen, fryyginen, lyydinen, miksolyydinen.. jne.
 
Toki osaamalla duuriskaalan, tavallaan oppii siinä sivussa myös kaikki moodit jne... Vai oppiiko sittenkään? Itse ainakin epäilisin, sillä eihän tuossa saata kuin hyvällä onnella oopia pari hassua sormitusta. Noista taas ei ole mitään hyötyä, jos ei sitten ymmärräkkään skaalan luonnetta tai, että miten ja mihin ja milloin se voisi mahdollisesti sopia johonkin paikkaan.
 
Eli ainakin itse sanoisin, että opettele mieluummin niitä intervalleja. Kun opettelee intervallit kuntoon, niin käytännössä voit sen jälkeen ymmärtää skaalojakin huomattavasti paremmin. Ja pystyt myös itse muodostamaan intervallejen avulla, minkä tahansa skaalan.
 
Ja itse olen ainakin sitä mieltä, ettei kenenkään kannata pyrkiä oppimaan esim. jokaista moodia parissa illassa, koska se on yksinkertaisesti aivan liikaa. Kannattaa varata jokaiselle asteikolle aikaa niin paljon, että oppii todella ymmärtämään, miltä se kuulostaa missäkin olosuhteissa ja miten sitä voisi mahdollisesti hyödyntää.

Kannattaa opetella koko skaala.

Ite suosittelen hahmottamaan skaalat yhellä kielellä ekaks ettei mee sellaseks asemasodaks ^^

Ite suosittelen hahmottamaan skaalat yhellä kielellä ekaks ettei mee sellaseks asemasodaks ^^
 
Hyvä huomio, ja mukaan vielä se lisätehtävä, että nimeää jokaisen soittamansa sävelen.

Hyvä huomio, ja mukaan vielä se lisätehtävä, että nimeää jokaisen soittamansa sävelen sekä sen suhteen kulloinkin alla soivan soinnun pohjasäveleen. Tästä päästään intervalleihin ja sitä kautta funktionaalisen harmonian pariin. Se taas puolestaan on askel kohti entistä mielenkiintoisempaa soitantaa.
 
Kuitenkin: opettele mieluummin soinnut, laajatkin, kuin pelkkiä skaaloja: huomaat lopulta, että kun soinnut on hyvin hanskassa, olet opetellut "vahingossa" asteikot kaupan päälle. Lisäksi ymmärrät entistä enemmän soinnuista, jotka nyt vaan ovat tuhat kertaa tärkeämpiä musiikillisen kokonaisuuden kannalta kuin skaalat ja niiden kahlaaminen eestaas.

Ja kun soittelet skaaloja, opettele laulamaan ne samalla.

kiitoksia vastuksista ja oman tiedon jakamisesta..

Kannattaa opetella koko skaala.
 
verbaalivitsien ykkönen:D:D.

Kromaattinen, duuri ja molli. Itse pidin myös egyptiläisestä.

Kyllähän nuo moodit kandee opetella ihan "omina" skaaloinaan. Ei siis siten, että "tämä on vain duuriskaala aloitettuna tietystä sävelestä". Eli siis duuriskaalan osaamalla et vielä osaa kaikkia moodeja, tai varsinkaan ymmärrä niitä.
 
Nuo pitäisi haltsata periaatteessa kaikista asemista myös. Jos osaa esim. kaikkien moodien kaikki eri ilmentymät otelaudalta, niin uskaltaisin väittää, että pärjää perusjuttujen kanssa melko hyvin. Tietysti skaaloja tulisi aikasempien mainintojenkin mukaan ymmärtää, jotta niitä voisi mitenkään järkevästi käyttää.
 
Se ottaa aikaa, mutta tekee soitosta huomattavan paljon mielenkiintoisempaa lopulta ja auttaa pääsemään soitossa kokonaan uudelle tasolle.

Jos osaa esim. kaikkien moodien kaikki eri ilmentymät otelaudalta, niin uskaltaisin väittää, että pärjää perusjuttujen kanssa melko hyvin.
 
Turha niitä kaikkia moodeja on opetella minään "ilmentyminä" (jos siis tarkoitit valmiita "kuvioita" tai sormituksia), niitä kun tulee äkkiä satoja tai tuhansia. Ennemmin kannustan opettelemaan:
a) sen, miltä kukin moodi kuulostaa (tai edes intervallirakenteina, jos korva ei toimi) ja
b) otelaudan sen verran hyvin, että osaa liikkua kohdan a edellyttämällä tavalla

Turha niitä kaikkia moodeja on opetella minään "ilmentyminä" (jos siis tarkoitit valmiita "kuvioita" tai sormituksia), niitä kun tulee äkkiä satoja tai tuhansia.
 
Luulen overdozen tarkoittaneen ennemminkin sitä, että esimerkiksi doorinen moodi on doorinen, eikä vain "duuri josta on kolmas ja seitsemäs sävel alennettu". Vaikka se onkin duuriasteikosta johdettu, niin se ei todellakaan ole sama asia kuin duuriasteikko, ja se myös käyttäytyy musiikissa aivan eri tavalla. Se, että osaa käyttää duuriasteikkoa luontevasti soitossaan ei tarkoita sitä, että osaa käyttää myös doorista yhtä luontevasti soitossaan jne.
 
Ennemmin kannustan opettelemaan: -- b) otelaudan sen verran hyvin, että osaa liikkua kohdan a edellyttämällä tavalla
 
Otelauta kannattaa ehdottomasti opetella, mutta kyllä sujuva soitto edellyttää myös jonkin verran motorista harjoitusta. Vaikka kuinka hyvin tietäisi, että missä otelaudalla on Bb:t, joilla siitä C-duurista saadaan miksolyydinen, niin jos ei ole totuttanut sormiaan siihen, niin ei ne äänet yksinkertaisesti tule ulos, ei ainakaan yhtä sujuvasti. Jonkin asian tietäminen ja sen oikeasti soittaminen ja osaaminen ovat kovin eri asioita, eikä ensimmäinen takaa jälkimmäistä.

Luulen overdozen tarkoittaneen ennemminkin sitä, että esimerkiksi doorinen moodi on doorinen, eikä vain "duuri josta on kolmas ja seitsemäs sävel alennettu". Vaikka se onkin duuriasteikosta johdettu, niin se ei todellakaan ole sama asia kuin duuriasteikko, ja se myös käyttäytyy musiikissa aivan eri tavalla, kuten muutkin moodit. Se, että osaa käyttää duuriasteikkoa luontevasti soitossaan ei tarkoita sitä, että osaa käyttää myös doorista yhtä luontevasti soitossaan jne.
 
Jees jees, kehotan edelleen skaalatreeneissä alkuvaiheessa käyttämään taustasointumattoa/taustanauhaa. Aluksi kaikki moodit kuulostaa siltä että niiden pitää purkautua saman äänirykelmän joonisen moodin perussäveleen, mutta kun pistää esmes ihan tavallisen C-duurikolmisoinnun soimaan ja soittaa sen päälle ensin C-joonista, sitten C-lyydistä ja C-miksolyydistä, mollikolmisoinnun päälle C-doorista, C-fryygistä ja C-aiolista ja sitten vähennetyn kolmisoinnun päälle lokrista, korva alkaakin hakea purkaussäveltä soinnun perusäänestä edellisen sijaan. Vasta sitten moodien idea aukeaa!
 
Siitä pääsemmekin siihen, että mitä tarkoittaa skaalan "opettelu"? En itsekään aluksi tajunnut moista, johan mun näpit löys äänet, mitä ihmettä lisää tarvis osata? Jossain vaiheessa tajusin että mun korva nimenomaan ei hahmota skaaloja väreinä, mutta kun rupesin tekemään em. kaltaisia harjoituksia homma aukesi aivan eri tavalla. Opettelussa on kysymys pelkän motoriikan lisäksi siitä, että aivot ymmärtävät skaalan sisällön. Optimitilanteessa voi kirjottaa yhtä luontevasti biisin domppadimppa-asteikon pohjalta kuin harmonisen mollinkin. Jos muuten kaikki natsaa kohdalleen, mun vaatimattoman näkemykseni kyseisestä aiheesta voi kuulla FME:ssä ens kuussa:D
 
Tästä on ollut hyvää keskustelua aikaisemminkin, taisin silloinkin kantaa korteni kekoon, haku käyttöön!
 
Jos miettii mitä skaaloja tarvii opetella, niin sanoisin että duuri, harmoninen molli, melodinen molli, duuripentatoninen, mollipentatoninen, bluesasteikko, doorinen, miksolyydinen, lyydinen, kokosävelasteikko, kromaattinen, dominanttidimi ja dimi. Öbaut tässä järjestyksessäkin vielä, vähän riippuu siitä minkä tyyppistä musaa vetää.

Itse opin skaalat siihen tyyliin, että ensin opetin itselleni A-molliskaalan sormitukset 5. ja 12. nauhalta. Sitten aloin katsoa mitä siihen väliin jää. Pikkuhiljaa alkoi sitten olemaan otelauta hallussa yhden skaalan osalta. Sitten hokasin, että kun siirtää sormituksia ylös tai alas tietyn verran, niin siinä on sitten eri skaala. Samaan aikaan opiskelin myös otelautaa läpi niin, että tiedän mikä sävel soi milläkin kielellä ja nauhavälillä. Itselleni tuo oli ihan kätevä tapa päästä vähän kärryille asiassa. Sitten myöhemmin vasta aloin opetella intervalleja ja harmoniaa ym. Asia kerrallaan kannattaa edetä. Heti ei tarvitse tietää kaikesta kaikkea. Rakentaa itselleen vaan vähän jotain pohjaa, johon verrata uutta tietoa ja jonka pohjalta myös omaksua sitä.

Jos miettii mitä skaaloja tarvii opetella, niin sanoisin että duuri, harmoninen molli, melodinen molli, duuripentatoninen, mollipentatoninen, bluesasteikko, doorinen, miksolyydinen, lyydinen, kokosävelasteikko, kromaattinen, dominanttidimi ja dimi.
 
Kyllä mä tuosta listasta tiputtaisin pois kokosävelasteikon, kromaattisen ja dom.dimin ja laittaisin tilalle luonnollisen mollin. ;-) Muuten ollaan kyllä todella samoilla linjoilla, edellistä virkettä lukuunottamatta saman listan muistaakseni johonkin aikaisempaan ketjuun kirjoitin.

Ja kun soittelet skaaloja, opettele laulamaan ne samalla.
 
Tämän mä allekirjoitan!!!!!!!!