Aihe: Harjoittelu 1 2 3
Volcom 08.01.2008 18:03:54
soiteltua tulee 0-8h, mutta se on levyjen mukana soittelua/improvisaatiota. en muista olenko ikinä tehny minkäänmuotoisia tekniikkaharjoituksia... soinnutkin on tullut opittua biisien kautta.
gorgonoidi 08.01.2008 18:40:13
soiteltua tulee 0-8h, mutta se on levyjen mukana soittelua/improvisaatiota. en muista olenko ikinä tehny minkäänmuotoisia tekniikkaharjoituksia... soinnutkin on tullut opittua biisien kautta. Jep. Aikalailla pelkkää improvisointia minullakin. Toolia tulee kyllä joskus rämpyteltyä.
stratocatcher 08.01.2008 19:02:31
Monet harjoittelevat sekä kitaransoitossa että elämässään eniten asioita, joissa heillä on vaikeuksia. Eräs pastori joulukirkossa kyseenalaisti tämän (ei niinkään kitaran soiton kannalta, vaan yleisesti): miksi emme keskittyisi vahvuuksiimme heikkouksien sijaan? No, huippukitaristi varmasti osaa soittotekniikat erittäin laaja-alaisesti. Tosiasiassa kuitenkin monet kuuluisuudet ovat lyöneet läpi omalla suhteellisen kapea-alaisellakin tyylillä ja taidolla. Tyyli ja tunne ovatkin melko korkealla harjoiteltavien asioiden listalla. Itse pyrin myös harjoittelemaan heikkouksiani -> osaankin montaa asiaa hieman, mutten mitään kunnolla. :) Harjoiteltua tulee päivittäin vaihtelevasti 10min ja 3h välillä. Luulin olleeni väärässä, mutta erehdyin.
Krice 08.01.2008 20:44:24
Miten hyvä sitten on soittamaan jos on harjoitellut 8 tuntia päivässä? Luulisi, että aika hyvä..
Jucciz 08.01.2008 20:54:35
Miten hyvä sitten on soittamaan jos on harjoitellut 8 tuntia päivässä? Luulisi, että aika hyvä.. Riippuu ihan, onko harjoitellut esim. pelkkää skaalojen tiluttamista vai tosiaan laajentanut omaa musiikillista ymmärrystään ja soittimentuntemusta mahdollisimman monipuolisesti. Harjoitteluun käytetyt tunnit eivät merkkaa yhtään mitään. Line6 flextonessa Small Tweed mallinnus kuulostaa aidommalta kuin putkivahvistimet aikoinaan kuulostivat. - ode_
Teh Masa 08.01.2008 22:05:45
Mutta täytyy sanoa, että ihan jokaisella kitaristilla on aivan erilainen tyyli soittaa. Musiikkimakukin määrää vähän miten soittaa sitä kitaraa. Kyllä joku saattaa soittaa omaperäisesti ja hyvin, vaikkei tietäisi teoriasta, 13-soinnuista, nuoteista, sointukäännöksistä tai intervalleista mitään. Mun mielestä kuitenkin tollaset jutut on hyviä ja on paljon mukavempaa soittaa sitä kitaraa kun tietää näistä. Musan tekoon ja soittoon se vaikuttaa myös se, että soittaa kaikennäköistä musiikkia. Erikoisia vaikutteita ottamalla saa vähän lisää mielenkiintoa soittoon, kukapa haluaisi luoda musiikkia jossa ei ole mitään uutta. Mun harjotteluni on aika epäsäännöllistä. Skaaloja ja kaikennäköstä näppäryyttä, nopeutta reenaan nyt, koska on jääny alkuaikoina ihan liian vähälle. Viime yönä soitin n. 3 tuntia pelkkiä skaaloja. Mitään biisejä en paljoo soita, lähinnä vain älyttömän helppoa Metallican Seek And Destroyta levyn tahtiin fiilistellen. Improakin tulee tietyssä mielentilassa ihan liikaa. Usein kehnoa.
TheRagDoll 09.01.2008 00:21:26
ite ei nykyään pysty soittamaan edes noin kauaa kuin 8 tuntia.. töihin herätään aamulla 6:lta nukkumaan 9aikoihin jos aikoo jaksaa seuraavana päivänä.. työt loppuu 4-puoli 5 aikaan.. kun pääsee kotiin niin on pakko syödä= kello on vähintään 5.. siihen mahdolliset salit päälle, koiran lenkitys, siivous, tiskikone.. muut hommat.. aikaa ei juurikaan jää soittamiseen, jos soittaisin koko päivän nukkumaan menoon saakka töiden jälkeen niin joku 4 ja puol tuntia ois ehdoton maksimi minkä pystyisin päivässä soittamaan koska silloin kello olisi jo tasan 10.. Soitan kitaraa päivässä sen verran kuin soitan, joskus parin viikon taukoa, joskus tunti päivässä.. unohtui mainita että lisäksi on tyttöystävä jonka kanssa vietän aikaa 5päivää viikossa, kitaran soitolle jää siis pari tuntia viikossa aikaa "komppi..hoitakoon joku muu sen." -Ushimir
Ville81 09.01.2008 18:03:07
Monet harjoittelevat sekä kitaransoitossa että elämässään eniten asioita, joissa heillä on vaikeuksia. Eräs pastori joulukirkossa kyseenalaisti tämän (ei niinkään kitaran soiton kannalta, vaan yleisesti): miksi emme keskittyisi vahvuuksiimme heikkouksien sijaan? No, huippukitaristi varmasti osaa soittotekniikat erittäin laaja-alaisesti. Tosiasiassa kuitenkin monet kuuluisuudet ovat lyöneet läpi omalla suhteellisen kapea-alaisellakin tyylillä ja taidolla. Tyyli ja tunne ovatkin melko korkealla harjoiteltavien asioiden listalla. Ja huippukitaristi on huippu, koska on treenannut asioita monipuolisesti. Mikäli haluaa hallita instrumenttinsa monipuolisesti ja olla ammattilainen, parasta on treenata niitä vaikeita asioita. Hirvittävän helppoa on soittaa niitä tuttuja asioita. koska uuden opettelu on työlästä ja täytyy nähdä vaivaa. Monet mainitsevat treeneissäänkin soittelevan levyn mukana ja improavan, valitettavasti silloin sormet kulkee niitä tuttuja polkuja, eikä mitään uutta tartu pollaan. Kun treeni on työlästä ja hikikarpalot + kyrpä otsassa, homma menee tehokkaimmin eteenpäin, niin ikävää kuin se onkin. "Ei mun tartte virittää, soitan säröllä". -Kuultu musiikkiliikkeessä 2005
Oksakohta 09.01.2008 18:57:25
Tarkkaa aikaa on mahdoton sanoa. Harvoin soitan niin, että "vain soitan". Yleensä tietokoneella ollessa kitara on sylissä ja esim. telkkariohjelmien mainoskatkoilla. Kyllä siinä yllättävän paljo silti tullee soitettua. Tekniikkaharjoituksia todella harvoin. Yleensä vaan mieluisia kappaleita ja jotain omaa sontaa.
IJarro 09.01.2008 23:24:21
Ja huippukitaristi on huippu, koska on treenannut asioita monipuolisesti. Mikäli haluaa hallita instrumenttinsa monipuolisesti ja olla ammattilainen, parasta on treenata niitä vaikeita asioita. Hirvittävän helppoa on soittaa niitä tuttuja asioita. koska uuden opettelu on työlästä ja täytyy nähdä vaivaa. Monet mainitsevat treeneissäänkin soittelevan levyn mukana ja improavan, valitettavasti silloin sormet kulkee niitä tuttuja polkuja, eikä mitään uutta tartu pollaan. Kun treeni on työlästä ja hikikarpalot + kyrpä otsassa, homma menee tehokkaimmin eteenpäin, niin ikävää kuin se onkin. En kyllä komppaa. Jos se reenaaminen menee vääntämiseks, ei sitä kauaa jaksa. Asteikoita ees taas jne. Ei Ei. Soittaminen on niin paljon muutakin kun niitä asteikoita ja übertilua tempoon miljoona. Levyjen päälle jammaillessa syntyy ideoita sooloihin, löytyy korvakuulolta sointukierrot ja yleensä oma musiikillinen tietämys/ymmärrys/sovellus paranee. Kyllä se paljon puhuttu tyylitaju ja yleinen musikaalisuus tekee soittajassa paljon enemmän kuin hikikarpalot ja tekniikkareeni. Kumpi parempi: Huipputekniikan omaava nutipää jolta puuttuu improvisaatiokyky ja tyylitaju vai ns pelimies, joka heittää hatusta mitä vaan ja ymmärtää musiikin laajemmin ku vaa peräkkäisinä ääninä/skaaloina/harmonioina, vaikkei se tilutus ja tekniikka oliskaan ihan huipussaan? Ne "tekniikka" reenitkään ei enää maistu niin puulta, jos pohjana on joku oma idea (esim improttu soolo). Motivaationa on tällöin "jees, tämmönen oiskin kiva osata" eikä esim "prkl taas näitä samoja skaaloja". Soittamalla oppii soittamaan, reenaamalla reenaaman. So simple. Let's do some living after we die...
Ville81 09.01.2008 23:38:59
En kyllä komppaa. Jos se reenaaminen menee vääntämiseks, ei sitä kauaa jaksa. Asteikoita ees taas jne. Ei Ei. Soittaminen on niin paljon muutakin kun niitä asteikoita ja übertilua tempoon miljoona. Levyjen päälle jammaillessa syntyy ideoita sooloihin, löytyy korvakuulolta sointukierrot ja yleensä oma musiikillinen tietämys/ymmärrys/sovellus paranee. Kyllä se paljon puhuttu tyylitaju ja yleinen musikaalisuus tekee soittajassa paljon enemmän kuin hikikarpalot ja tekniikkareeni. Kumpi parempi: Huipputekniikan omaava nutipää jolta puuttuu improvisaatiokyky ja tyylitaju vai ns pelimies, joka heittää hatusta mitä vaan ja ymmärtää musiikin laajemmin ku vaa peräkkäisinä ääninä/skaaloina/harmonioina, vaikkei se tilutus ja tekniikka oliskaan ihan huipussaan? Ne "tekniikka" reenitkään ei enää maistu niin puulta, jos pohjana on joku oma idea (esim improttu soolo). Motivaationa on tällöin "jees, tämmönen oiskin kiva osata" eikä esim "prkl taas näitä samoja skaaloja". Soittamalla oppii soittamaan, reenaamalla reenaaman. So simple. En mä kannata mitään ybertilun treenaamista - eikä tuossa kirjoituksessani missään siihen suuntaan viitattukaan. Ja se tyylitajukin syntyy käsittääkseni monipuolisesta osaamisesta ja soittimen handlaamisesta. Soittamiseen niin kuin muuhunkin oppimiseen kuuluu sitä työtä, joka ei aina niin mieluista olisikaan, mutta on edistymisen kannalta tärkeää. Ja se pelimies tai ammattilainen, joka heittää hatusta mitä vaan, on tehnyt itekseen sen kovan työn, jotta ne jutut irtoaa vaivattomasti ja sillä kuuluisalla fiiliksellä. Jokainen ammattilainen/huippusoittaja lienee samaa mieltä. Ehdottomasti levyjen kanssa kannattaa soittaa ja plokkailla komppeja, sooloja jne, mutta helposti siinä jää junnaamaan paikalleen ja soittaa aina ne omat ja samat bluesasteikon lickit, jotka tietää. Kun se "improaminen" esim sooloissa ei ole todellisuudessa improa, vaan opeteltuja juttuja, joita pistää uuteen järjestykseen, näin karrikoiden. "Ei mun tartte virittää, soitan säröllä". -Kuultu musiikkiliikkeessä 2005
Jucciz 10.01.2008 11:25:57
Onko improvisointi sit ollenkaan improvisointia, jos käyttääkin niitä vanhoja tuttuja kahtatoista säveltä, jotka "vaan" laittaa uuteen järjestykseen? Pitäskö keksiä jotain uutta? Kyllä minusta ihan oikean musiikin - tai vielä parempaa, oikeiden muusikoiden - kanssa treenaaminen (olipa se teknisesti sitten vähemmän kehittävää) vie soittajaa muusikkona paljon enemmän eteenpäin kuin umpitylsien tekniikkatreenien raastaminen. Musiikki on ainakin mulle pohjimmiltaan reagointia siihen, mitä muut tekevät omilla instrumenteillaan samalla kun minulla on kitara hyppysissäni. Kärjistäen: enimmäkseen levyn tai toisten kanssa enimmäkseen soittavat kasvavat muusikoiksi, enimmäkseen yksinään tekniikkatreenejä soittavat kasvavat yksinäisiksi tekniikkatreenien soittajiksi. Kuunnelkaa nyt keskiverto hevisoolokitaristia (koko idea pelkästä soolokitaristista on mielestäni absurdi!) ja verratkaa sitä kaveriin, jolta irtoaa tyyliin kuin tyyliin asiaankuuluvaa materiaalia - jälkimmäiseltä ei ehkä lähde sveeppåus (epä tyydyttävät) 20 nuottia sekunnissa, mutta soittaapahan edes musiikkia eikä sitä pelkkää tekniikkaansa. Mustavalkoisuus pois: molemmissa on puolensa, mutta pääpaino liian monilla tuntuu olevan tekniikan ja liian vähän musiikillisen ymmärryksen ja oman soittimen kunnollisen tuntemisen kehittämisessä. Line6 flextonessa Small Tweed mallinnus kuulostaa aidommalta kuin putkivahvistimet aikoinaan kuulostivat. - ode_
Napalmolotv 10.01.2008 16:58:49
Päivät soitan kitaraa, levyn mukana, ilman levyä, omaa musiikkia, omia komppeja, omia sooloja, ihan miten sattuu, miten vain. Osaan soittaa vähän kaikkea joten vähän kaikkea soittelen. Bändinkin kanssa tulee soiteltua, itse sävellän siihen musiikin.
overdoze 10.01.2008 20:39:09 (muokattu 10.01.2008 20:44:14)
Kärjistäen: enimmäkseen levyn tai toisten kanssa enimmäkseen soittavat kasvavat muusikoiksi, enimmäkseen yksinään tekniikkatreenejä soittavat kasvavat yksinäisiksi tekniikkatreenien soittajiksi. Kuunnelkaa nyt keskiverto hevisoolokitaristia (koko idea pelkästä soolokitaristista on mielestäni absurdi!) ja verratkaa sitä kaveriin, jolta irtoaa tyyliin kuin tyyliin asiaankuuluvaa materiaalia - jälkimmäiseltä ei ehkä lähde sveeppåus (epä tyydyttävät) 20 nuottia sekunnissa, mutta soittaapahan edes musiikkia eikä sitä pelkkää tekniikkaansa. Harvinaisen paljon asiaa! Tekniikka on yksi tärkeimmistä osa-alueista varsinkin tietyntyyppisessä soitossa. Mutta se on VAIN yksi tärkeimmistä. Soittimen hallitseminen on myös paljon muuta. Tietämys siitä, mitä soittaa ja miten soittaa missäkin yhteydessä on hävettävän vähän huomiota saava asia. Voi sitä reenata tuntikaupalla tekniikkaansa, mutta on aivan eri asia osata käyttää sitä järkevästi eri yhteyksissä, tai vaikkapa osata tehdä hyviä biisejä. Kyllähän sitä tulee itsekkin usein veivattua tuntikaupalla, mutta pelkän tekniikan lisäksi tulisi myös harjoitella sitä kuuluisaa tatsia. Mitä järkeä osata soittaa tuhat nuottia sekunnissa, jos ei pysty soittamaan paria tarkoin valittua nuottia niin, että se kuulostaa hyvältä (terveisiä Farerille). Esim. venytysten tarkkuus ja erilaiset vibrat kuuluvat tähän kategoriaan, joka jää varsinkin alussa helposti huomiotta, kun on niin kiire opetella ne Laiho-Petrucci-Batio-Romeo -jutut tuhatta ja sataa. Nämä herrat ovat kaikki taitavia soittajia ja hyviä esikuvia, sekä heillä nimenomaan on se tatsi kunnossa. Miksi siis juuri se tatsi-asia jää lähes aina huomiotta, kun esikuvilta otetaan vaikutteita? Usein törmää kitaristeihin, jotka ovat opetelleet ne muutamat tilu-licksit suht hienosti, mutta kun sanoo, että "ota oikeen kunnon venytys ja hyvä vibra siihen perään", niin monet eivät edes tiedä mitä se tarkoittaa.
Teh Masa 10.01.2008 20:47:03
Kyllä mun mielestä ainakin on paljon helpompi keskittyä siihen impron fiilis- ja sävelpuoleen kun on tekniikkaa reenannut vähäsen. Ennemmin mä keskityn tekniikan reenauksessa etsimään jonkun skaalan kaikki sävelet otelaudalta ja soittaan niitä läpi, että jäis muistiin, koska sitten mun on hirveen paljon helpompi siirtyä asemasta toiseen kesken soolon. Skaalojen nopeusrunkkausta ja tilutusta en kannata. Hyvä kitaristi on sellanen, joka osaa sen tekniikan niin, että voi unohtaa sen soittaessaan ja keskittyä täysin musiikilliseen ilmaisuun.
kondensaattori 10.01.2008 20:52:40 (muokattu 10.01.2008 20:58:16)
Harvinaisen paljon asiaa! Tekniikka on yksi tärkeimmistä osa-alueista varsinkin tietyntyyppisessä soitossa. Mutta se on VAIN yksi tärkeimmistä. Soittimen hallitseminen on myös paljon muuta. Tietämys siitä, mitä soittaa ja miten soittaa missäkin yhteydessä on hävettävän vähän huomiota saava asia. Voi sitä reenata tuntikaupalla tekniikkaansa, mutta on aivan eri asia osata käyttää sitä järkevästi eri yhteyksissä, tai vaikkapa osata tehdä hyviä biisejä. Kyllähän sitä tulee itsekkin usein veivattua tuntikaupalla, mutta pelkän tekniikan lisäksi tulisi myös harjoitella sitä kuuluisaa tatsia. Mitä järkeä osata soittaa tuhat nuottia sekunnissa, jos ei pysty soittamaan paria tarkoin valittua nuottia niin, että se kuulostaa hyvältä (terveisiä Farerille). Esim. venytysten tarkkuus ja erilaiset vibrat kuuluvat tähän kategoriaan, joka jää varsinkin alussa helposti huomiotta, kun on niin kiire opetella ne Laiho-Petrucci-Batio-Romeo -jutut tuhatta ja sataa. Usein törmää kitaristeihin, jotka ovat opetelleet ne muutamat tilu-licksit suht hienosti, mutta kun sanoo, että "ota oikeen kunnon venytys ja hyvä vibra siihen perään", niin monet eivät edes tiedä mitä se tarkoittaa. Mä näen soittotekniikan vähän samanlaisena juttuna kuin kamat. Molemmat ovat välttämättömiä, jotta saa sanottua sanottavansa sekä molempiin yleisestiottaen keskitytään liikaa. Mä en pysty arvostamaan ketään tekniikan takia. Ja hyvä tekniikkahan on semmonen, että saa haluamansa äänet pihalle. Tekniikan ja kamojen lisäksi on vielä yksi varuste jota tarvitaan tämän äänitaiteen tekemisessä ja analysoinnissa: Korva. Korvaa tulisi minusta kyllä reenata, vaikka se ei ilmaisuun suoranaisesti liitykään. Sillä kuitenkin poimitaan kaikki musiikki aivoihin. Mitä tarkempi korva, sitä laajempaa aluetta musiikista pystyy hyödyntämään, kun kuulee enemmän asioita. Tekniikka ja kamat ovat siis vain välttämätön väline itsensä ilmaisussa ja musiikin harrastamiseen käytettävä aika pitäisi painottaa pääosin juurikin ilmaisun/näkemyksen/tyylitajun/mitä onkaan kehittämiseen. Edit. Mun mielestä skaalat kannattaa harjotella vaikka pianolla tai jollain muulla soittimella kuin sillä, jolla niitä tulee hyödyntämään, päähän. Eli tietää miltä mikäkin skaala kuullostaa. Sitten opettelee sillä pääsoittimella soitamaan niin, että tietää, mitä pitää tehdä, jotta saa jonkun tietyn äänen siitä soittimesta. Näin soittoa ei ohjaa sormien muistamat skaalojen sormitukset, vaan aivojen antama musiikillinen informaatio, jonka sormet ja kitara tuottaa sekä vahvistin vahvistaa. Korva toimii takaisinkytkentänä joka tarkkailee soittoa ja näinollen soittaja osaa tehdä muutoksia ääneen/musiikkiin mikäli ne kaipaavat jotain muutosta.
overdoze 10.01.2008 21:02:08 (muokattu 10.01.2008 21:03:09)
Tekniikan ja kamojen lisäksi on vielä yksi varuste jota tarvitaan tämän äänitaiteen tekemisessä ja analysoinnissa: Korva. Korvaa tulisi minusta kyllä reenata, vaikka se ei ilmaisuun suoranaisesti liitykään. Sillä kuitenkin poimitaan kaikki musiikki aivoihin. Mitä tarkempi korva, sitä laajempaa aluetta musiikista pystyy hyödyntämään, kun kuulee enemmän asioita. Tämä on totta. Kirjoituksessani soittimen hallinnalla tarkoitin myös tätä. En vain eritellyt asiaa läpikotaisin, vaan keskityin enemmänkin teknisiin seikkoihin.
marge14 10.01.2008 21:48:20
Semmone masennus tästäki hommasta tullu että en tiiä mitä tekis haluisin osata soittaa mutta EN tiiä mitä pitäs harjotella prkl!
IJarro 10.01.2008 23:27:13
Juuri oikeita pointteja tuli monta. Konkan kamavertaus oli hyvä =) oikeestaan jopa plus-hyvä... Let's do some living after we die...
JR 11.01.2008 10:00:32
Luin jonkun tutkimus artikkelin just viikko sitten jonka mukaan tehokkaamin oppii juttuja jos treenaa niitä pienissä pätkissä ja lepää välillä kunnolla ja sitten jatkaa. Siis paremmin kuin monta tuntia putkeen ilman taukoja. Siinä oli 2 vertaisryhmää jolla asia testattiin ja treenattavana tais olla joku tapping kuvio tms :) Vois lukee paremmin jos löytäis linkin siihen.. Itse näen harjoittelun niin että siihen kuuluu kaikki se kun opetellaan jotain jota ennen ei osannut ja lisää sen repertuaariinsa ja vielä niin että ulosanti on itseään tyydyttävällä tasolla. Oli sitten kyse kappaleesta tai sointukuvioista, lickeistä tai jostain muusta vaikka wah-wah pedaalin käytöstä. Soittelu on sitten tavallaan jo opetellun toistoa, ainoastaan inhimmillinen tulkinta virheineenkin tekee sen soittelun / soiton kiehtovaksi tapahtumaksi. Muutenhan tämän soittelun / toistovaiheen voisi hoitaa kokonaan tietokoneilla ja soittaja olisi turha.. onneksi näin ei ole. Lopuksi : improvisaatio on säveltämistä. Ei lasketa harjotteluksi lainkaan. Eli jos otat kitaran käteen ja vedät bluesia hatusta vaikka tunnin ajan niin olet harjoitellu 0h, mutta säveltänyt tunnin ajan :) "Milk can hurt you"
‹ edellinen sivu \| seuraava sivu › 1 2 3

› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)

› Keskustelualueet ‹
› Haku tästä aiheesta / Haku ‹
› Säännöt ‹

Kitarat: soittaminen ›