Bassot ›

Tässä hiljalleen saanut soittokuntoon tuollaisen varmaan pari vuosikymmentä vanhan Japanin ihmeen, mutta vaikka muuten kaikki toimii, tuntuu soundi olevan todella hiljainen. Olen sen verta bassonoviisi, että en tiedä paljonkon noista bassoista pitäisi normaalisti outputtia tulla ulos. Yritin tuota nauhoitella toneportin bassomallinnusten kautta, ja soundia ei saanut oikein mitenkään tarpeeksi kovaksi, vaikka volumet ja gainit olivat täysissä kaikkialta. Samaten kitaravahvarin läpi volumet piti vetää suorastaan pelottavan korkealle, että soitto alkoi oikeasti kuulua.
 
Liekö tämä kuinka normaalia? Voivatko mikit vain menettää tehonsa iän myötä, vai ovatko ne aina olleetkin tuollaiset?

Jos pysyy kolvi kädessä, juota (jompikumpi) mikki suoraan jakkiin. Jos tulee järkevällä volyymillä ääntä niin vika on jossain kohtaa muita sähköosia, esimerkiksi potikoissa.

Voivatko mikit vain menettää tehonsa iän myötä, vai ovatko ne aina olleetkin tuollaiset?
 
Väittäisin, että mikit voivat menettää tehoaan iän myötä, mutta kolvaa varmuudelta irti toinen mikin johdin ja mittaa resistanssi mikin johtimista. Siellä pitäisi olla vastusta 10 kilo- ohmin molemmin puolin riippuen tyypistä, mikäli kela on ehjä. Itse vaihdoin juuri mikin 25-v japsibassoon, jossa oli lievästi vastaavaa ongelmaa.

Mikä on mikkien etäisyys kielistä?
Tollanen 2.5 - 3.5 mm vois olla hyvä (riippuu soittotyylistä, mikeistä ja on myös makuasia, mutta jos liian kaukana niin signaali on vaimea).

kolvaa varmuudelta irti toinen mikin johdin ja mittaa resistanssi mikin johtimista.
 
Anteeksi jos esitän tyhmän kysymyksen, mutta tarvitseeko kolvata piuhoja irti? Minusta sen DC-resistanssin voi mitata suoraan plugistakin. Piuha kiinni, vola täysille ja mittari piuhan toiseen päähän. Toimiva yksikelainen mikki antaa arvoksi jotain kilo-ohmeja (esim. 4-10).
 
Vai oonko ihan pihalla?

Anteeksi jos esitän tyhmän kysymyksen, mutta tarvitseeko kolvata piuhoja irti? Minusta sen DC-resistanssin voi mitata suoraan plugistakin. Piuha kiinni, vola täysille ja mittari piuhan toiseen päähän. Toimiva yksikelainen mikki antaa arvoksi jotain kilo-ohmeja (esim. 4-10).
 
Vai oonko ihan pihalla?
 
Näyttäisi toimivan tuolla tavalla. Kokeilin kummankin basson ja tulokset olivat mielenkiintoisia. Ariassa talla antoi 11,3 ja kaula 11,1. Carvinissa molemmat olivat 18,6. Pitäisi kokeilla joskus suoraan mikkien kautta, onko minkä verran heittoa luvussa. Luultavasti melkolailla samaa tulisi. Molemmissa siis pitäisi olla humbuckerit.
 
Saatan olla minäkin pihalla. Uutta touhuilu tuon mittarin kanssa.
 
Selvisi kyllä tuossa mielessä se, miksi Ariassa tallamikki jää niin pahasti kaulamikin varjoon. Carvinissa onneksi pystyy säätämään mikkien korkeuksia.

Kokeilin kummankin basson ja tulokset olivat mielenkiintoisia. Ariassa talla antoi 11,3 ja kaula 11,1. Carvinissa molemmat olivat 18,6.
 
Mulla se vasta mielenkiintoista tyrkkäsikin, kun mittasin Gibsonin EB-0:n kaulahumpparin: 32k ohm, höhö. Oks toi sitten niiku vähä kuuma?
 
Esim. Rickenbackerissa molemmat mikit on 10,4k ohm joita pitelin itse kuumimpana hottina. Tietysti toi humppari antaa isompia arvoja kuin 1. kelanen, vai miksi noi jyrkkä lukema?
 
Asiantuntijat esiin.

Mulla se vasta mielenkiintoista tyrkkäsikin, kun mittasin Gibsonin EB-0:n kaulahumpparin: 32k ohm, höhö. Oks toi sitten niiku vähä kuuma?
 
Esim. Rickenbackerissa molemmat mikit on 10,4k ohm joita pitelin itse kuumimpana hottina. Tietysti toi humppari antaa isompia arvoja kuin 1. kelanen, vai miksi noi jyrkkä lukema?
 
Asiantuntijat esiin.
 
Tuohan tuo onkin jo melko mielenkiintoinen. Myös Hamer antoi mielenkiintoisia lukemia. Tallamikki työnsi lukemaa 16,0 k-ohm ja kaulasta tuli lukema 7,3 k-ohm. Luulin, että tuosta saattaisi löytyä pari samanveroista mikkiä, mutta näköjään ei. Kaulamikki kyllä piti laskea melkein niin alas kuin menee, ennenkuin ulostulot tasoittuivat. Ei vissiin niin hirveästi ulostuloon ole vaikutusta sittenkään tuolla ohmilukemalla. Suuntaa-antava, mutta ei määräävä.

Ei vissiin niin hirveästi ulostuloon ole vaikutusta sittenkään tuolla ohmilukemalla. Suuntaa-antava, mutta ei määräävä.
 
Eihän se tietenkään kerro mitään millä taajuudella se resonassipiikki on. Eli pienimpi ohminen mikki voi kuulostaa kovemmalle, vai mite se kuulostaa?

Eihän se tietenkään kerro mitään millä taajuudella se resonassipiikki on. Eli pienimpi ohminen mikki voi kuulostaa kovemmalle, vai mite se kuulostaa?
 
Hmm... Suurta eroa en oikeastaan ole havainnut. Kaulamikki antaa alapäätä enemmän ja soi muutenkin muhkeamman oloisesti, tallamikissä on taas kirkkaampi ja hieman kireämpi saundi. Liekö ulostulon taajuuskäyrät sitten vain niin erilaiset, että tuo kaulamikki kuulostaa järeämmältä. Tallamikissä on kyllä tosiaan enemmän räkää ja kireyttä, hyvässä mielessä siis, mutta kaulamikillä sen voi tuutata peittoon, jos sitä nostaa ylöspäin tuolta pohjalta. Onneksi kuitenkin kummallekin mikille on Hamerissa oma volume. Voi säädellä sopivasti kummallekin ja kaivella esille pehmeämpää ja pyöreämpää saundia tarvittaessa.

Mulla se vasta mielenkiintoista tyrkkäsikin, kun mittasin Gibsonin EB-0:n kaulahumpparin: 32k ohm, höhö. Oks toi sitten niiku vähä kuuma?
 
Esim. Rickenbackerissa molemmat mikit on 10,4k ohm joita pitelin itse kuumimpana hottina. Tietysti toi humppari antaa isompia arvoja kuin 1. kelanen, vai miksi noi jyrkkä lukema?
 
Resistanssin määrää käytetyn langan ominaisresistanssi ja langan pituus. Tuossa humpparissa on todennäköisesti ainakin tuplaten pitempi lanka. Ulostulon voimakkuteen vaikuttaa paljolti myös magneettien teho ja koko. Olisko se lopullinen hottius sitten näiden juttujen summa?

Anteeksi jos esitän tyhmän kysymyksen, mutta tarvitseeko kolvata piuhoja irti? Minusta sen DC-resistanssin voi mitata suoraan plugistakin. Piuha kiinni, vola täysille ja mittari piuhan toiseen päähän. Toimiva yksikelainen mikki antaa arvoksi jotain kilo-ohmeja (esim. 4-10).
 
Vai oonko ihan pihalla?
 
Kannattaa mitata suoraan mikistä. Mun mielestä ne potikat ja piuhat siinä välissä omaavat myös resistanssia ja muuttavat näin ollen tulosta. Kannattaa katsoa ettei mittaa samalla itseään kun ottaa lukemaa mikin johdoista, sekin muuttaa tulosta.
 
32kohm on melkoinen lukema. Mahdollinen ehkä mutta ei tuollaisia lukuja saa kuin koneellisesti ja helevetin ohuella langalla. Tai sitten lukema sisältää em. häiriötekijöitä.
 
E: Voivatko mikit vain menettää tehonsa iän myötä, vai ovatko ne aina olleetkin tuollaiset?
 
Kyllä, mikit voivat menettää tehonsa iän myötä. Varsinkin Alnico-magneetit ovat herkkiä ympäröivän maailman demagnetisoiville jutuille. Homma saattais hoitua uudelleenmagnetisoinnilla jos näin on asia että magneeteista on loppunu hönkä. Jos mikeissä on keraamiset magneetit niin sitten en tiedä missä vika vois olla.

Kannattaa mitata suoraan mikistä.
 
Kaikki lukemat mitä otin piuhan kautta tuntui ihan järkeviltä arvoilta. Kuinka paljon noi potikat välissä sitten vaikuttaa? Ainakaan tone nupin säätely ei vaikuttanut mihinkään, ainoastaan volumen kääntely muutti arvoa.
 
Esim. Rikun lukemat passasi siihen mitä löysin netistä ohjearvoina.
 
Huomattavasti helpompaa vaan mittailla kun ei tartte löysätä kieliä, ruuvailla pleksejä irti ja kolvailla piuhoja. Nääs.
 
32kohm on melkoinen lukema. Mahdollinen ehkä mutta ei tuollaisia lukuja saa kuin koneellisesti ja helevetin ohuella langalla. Tai sitten lukema sisältää em. häiriötekijöitä.
 
Mikkihän on melkoinen monsteri, kelat on poikittain normaalista poiketen:
http://juki.1g.fi/kuvat/Musakuvia/EB-0/Gibson+EB-0001.jpg
 
Mutta arvo oli todellakin toi 32k ohm plugin kautta mitattuna.

Mikkihän on melkoinen monsteri, kelat on poikittain normaalista poiketen:
http://juki.1g.fi/kuvat/Musakuvia/EB-0/Gibson+EB-0001.jpg
 
Mielenkiintoisen näköinen härpäke. Olisi jännä tietää miten Gibson on tuollaiseen epäortodoksiseen rakenteeseen päätynyt.
 
Mikkien keskinäiseen balanssiin vaikuttaa käsittääkseni myös kielen liikerata. Esim kaulamikin kohdalla kielen liikerata on suurempi kuin tallamikin kohdalla, eli amplituudi on suurempi. Tästä johtuen kaulamikin poimima signaali on voimakkaampi. En tiedä siitten kuinka suuri merkitys tuolla loppupeleissä on, mutta periaatteessa mitä kauempana mikit ovat toisistaan, sitä suuremmaksi ero kasvaa.
 
Löytyykö joltain tarkempaa tietoa?

Kaikki lukemat mitä otin piuhan kautta tuntui ihan järkeviltä arvoilta. Kuinka paljon noi potikat välissä sitten vaikuttaa? Ainakaan tone nupin säätely ei vaikuttanut mihinkään, ainoastaan volumen kääntely muutti arvoa.
 
Tone ei vaikuta, koska sen kanssa sarjassa on konkka, joka ei luonnollisesti päästä dc:tä läpi. Vola vaikuttaa (täysillä ollessaan) lievästi laskevasti, koska se on mikin kanssa rinnan. Jos tietää potikan arvon, voi laskemalla selvittää mikin todellisen resistanssin.
 
Miten resistanssi muka vaikuttaa outputtiin? Ekös ideaalisen kelan resistanssi ole pyöreä nolla, ja resistannssi vain heikentää tehoa koska se vastustaa signaalin kulkua. Minun käsittääkseni mikin tehoon vaikuttaa kierrosten määrä ja magneettien koko, muoto, teho yms. Milläs selittyy erilaiset taajuusvasteet mikeissä? Itse en meinaa keksiä selitystä asialle, esim. sille, mistä resonanssipiikki johtuu.

Miten resistanssi muka vaikuttaa outputtiin? Ekös ideaalisen kelan resistanssi ole pyöreä nolla, ja resistannssi vain heikentää tehoa koska se vastustaa signaalin kulkua. Minun käsittääkseni mikin tehoon vaikuttaa kierrosten määrä ja magneettien koko, muoto, teho yms. Milläs selittyy erilaiset taajuusvasteet mikeissä? Itse en meinaa keksiä selitystä asialle, esim. sille, mistä resonanssipiikki johtuu.
 
Kyllä tuo resistanssiarvo sillä lailla suuntaa-antava on, että mitä enemmän lankaa niin sitä suurempi resistanssi. Lanka on suunnilleen saman vahvuista kaikissa mikeissä, joten suurempi resistanssi tarkoittaa suurempaa kierrosmäärää ja se puolestaan suurempaa outputtia.
 
Kuitenkin magneettien voimakkuus ja kelan muoto (kapea vai leveä) vaikuttavat systeemin kokonaistehokkuuteen, niin että mikin ulostulojännitettä ei pelkästä resistanssista voi päätellä.
 
Yleensähän mikki on myös sitä tummasoundisempi, mitä enemmän lankaa siihen on uhrattu. Eiköhän tämä perustu samaan kuin esim virtalähteiden kuristinkelojen toimintakin, eli matalammat taajuudet (virtalähteessä tasavirta) pääsevät paremmin läpi kuin korkeat. Mitä jytympi kela, sitä enemmän sen impedanssi rajoittaa korkeita taajuuksia. Näin olen ollut ymmärtävinäni.
 
Resonanssijutskasta vielä... Donald Brosnacin "Guitar electronics" -kirjassa sanotaan näin: "This peak results from the interaction of all the elements in a pickup and is influenced by Henries (inductance of a coil.)" Eli eipä tuosta tule hullua hurskaammaksi.
Kirjassa sanotaan myös että koko piikki voi olla kuuloalueen ala-tai yläpuolella mikistä riippuen. " A high impedance coil has a near subsonic peak". Niin maar sitten.

Kyllä tuo resistanssiarvo sillä lailla suuntaa-antava on, että mitä enemmän lankaa niin sitä suurempi resistanssi. Lanka on suunnilleen saman vahvuista kaikissa mikeissä, joten suurempi resistanssi tarkoittaa suurempaa kierrosmäärää ja se puolestaan suurempaa outputtia.
 
Niinpä tietysti. Eli resistanssilla ei sinänsä ole merkitystä, mutta suuri määrä kierroksia johtaa suureen resistanssiin.
 
Kuitenkin magneettien voimakkuus ja kelan muoto (kapea vai leveä) vaikuttavat systeemin kokonaistehokkuuteen, niin että mikin ulostulojännitettä ei pelkästä resistanssista voi päätellä.
 
Onkos se sitten niin, että kapea kela (lanka lähellä magneettia) antaa enempi outputtia? Mitenkäs kelan korkeus/pituus? Vaikuttaako nuo taajuusvasteeseen (ei kai)?
 
Yleensähän mikki on myös sitä tummasoundisempi, mitä enemmän lankaa siihen on uhrattu. Eiköhän tämä perustu samaan kuin esim virtalähteiden kuristinkelojen toimintakin, eli matalammat taajuudet (virtalähteessä tasavirta) pääsevät paremmin läpi kuin korkeat. Mitä jytympi kela, sitä enemmän sen impedanssi rajoittaa korkeita taajuuksia. Näin olen ollut ymmärtävinäni.
 
Joo-o
 
Resonanssijutskasta vielä... Donald Brosnacin "Guitar electronics" -kirjassa sanotaan näin: "This peak results from the interaction of all the elements in a pickup and is influenced by Henries (inductance of a coil.)" Eli eipä tuosta tule hullua hurskaammaksi.
Kirjassa sanotaan myös että koko piikki voi olla kuuloalueen ala-tai yläpuolella mikistä riippuen. " A high impedance coil has a near subsonic peak". Niin maar sitten.
 
Minun käsittääkseni kelasta tehty resonaattori vaatii konkan/kapasitanssia. MItes se sitten tuossa?
 
Sellaista kysyn vielä, että kuinka/miksi magneetit vaikuttaa saundiin/taajuusvasteeseen?

Onkos se sitten niin, että kapea kela (lanka lähellä magneettia) antaa enempi outputtia?
 
Näin uskoisin. Langan vieminen kauemmas magneetista tuskin parantaa värkin herkkyyttä.
 
Mitenkäs kelan korkeus/pituus? Vaikuttaako nuo taajuusvasteeseen (ei kai)?
 
Kuka näistä tietää... itse ajattelen niin, että langan on hyvä olla lähellä magneettia ja kelan kannattaa olla mahdollisimman lähellä värähtelevää kieltä. Jonkinlainen kompromissihan siinä sitten tulee tehtäväksi.
 
Taajuusvastehommasta ei uskalla sanoa varmaksi, mutta tuntuisi että korkea ja kapea kela olisi piukeasoundisempi kuin leveä.
 
Minun käsittääkseni kelasta tehty resonaattori vaatii konkan/kapasitanssia. MItes se sitten tuossa?
 
Samaa olen ihmetellyt. Ehkä lankakerrosten välille tulee jotain mystistä kapasitiivista kytkentää? Väitetäänhän koneella käämittyjen kelojen olevan vähemmän kirkassoundisia kuin käsin käämittyjen. Käsin käämityissä kierrokset eivät ole keskenään täysin yhdensuuntaisia, lanka menee välillä ristiinkin ja ilmaa on välissä enemmän. Täysin yhdensuuntaisten lankakierrosten keskinäinen kapasitanssi muka aiheuttaa diskanttihävikkiä.
Mahtaako moinen erottua normaalin kitarakaiuttimen kautta kuunnellen?
 
Kuinka/miksi magneetit vaikuttaa saundiin/taajuusvasteeseen?
 
Alnico- ja keraamisten magneettien soundissa kuulemma on eroa, tiedä häntä. Ei tämmöinen tavallinen loppakorva varmaankaan eroa huomaisi, jos magneetit olisivat yhtä voimakkaita.
 
Äänen kirkkaudelle on ymmärtääkseni eduksi että kielen liikkeitä tunnusteleva "magneettinen ikkuna" on mahdollisimman kapea, kuten mikrofoneissa joissa napapalojen paikalla on semmoinen teräsliuska.

Löysin kaapista Fenderin telehumpparin 70-luvulta. Siihen on pohjaan merkitty arvoksi 24,5k. Ei nyt ihan Jukin basson mikille pärjää, mutta aika jööti kuitenkin.