Kitarat: kitarakamat ›

Kysäisin tuossa äskettäin sähkäriltä, kun täällä kävi muita juttuja tekemässä, paljonko tuommoinen nollaaminen maksaa. Sanoi hinnaksi 16 euroa/rasia. En nyt kysynyt, että onko se pelkkä duuni (todennäköisesti), vai kuuluuko siihen uusi pistorasia kaupan päälle. Joka tapauksessa ei kuulosta kovin kalliilta sijoitukselta mahdolliseen iloon nähden.

Kysäisin tuossa äskettäin sähkäriltä, kun täällä kävi muita juttuja tekemässä, paljonko tuommoinen nollaaminen maksaa. Sanoi hinnaksi 16 euroa/rasia. En nyt kysynyt, että onko se pelkkä duuni (todennäköisesti), vai kuuluuko siihen uusi pistorasia kaupan päälle. Joka tapauksessa ei kuulosta kovin kalliilta sijoitukselta mahdolliseen iloon nähden.
 
Ohoh, no ei hirveän pahalta kuulosta. Onko tällä nollaamisella sitten mitään haittapuolia verrattuna "rehelliseen" maadoitukseen? Ja mitkä ne erot oikeastaan konkreettisesti ovat?

Ohoh, no ei hirveän pahalta kuulosta. Onko tällä nollaamisella sitten mitään haittapuolia verrattuna "rehelliseen" maadoitukseen? Ja mitkä ne erot oikeastaan konkreettisesti ovat?
 
Se riski nollauksessa on, että jos nollajohto irtoaa tai katkeaa matkalla pistorasia - keskus, tulee pistorasiaan kytketyn laitteen rungosta virtapiirin osa.

Ohoh, no ei hirveän pahalta kuulosta. Onko tällä nollaamisella sitten mitään haittapuolia verrattuna "rehelliseen" maadoitukseen? Ja mitkä ne erot oikeastaan konkreettisesti ovat?
 
Haittoja ovat rasian maatason potentiaalin mahdollinen heiluminen oikeaan maatasoon johtuen maa/nolla -johtimen kuormituksesta, sekä mahdollisesta nolla/maa -johtimen irtoamisesta johtuva hengenvaarallinen kyseiseen rasiaan kytkettyjen laitteiden runkojen jännitteistyminen.

Se riski nollauksessa on, että jos nollajohto irtoaa tai katkeaa matkalla pistorasia - keskus, tulee pistorasiaan kytketyn laitteen rungosta virtapiirin osa.
 
Todennäköisyys sille että nollajohto tuolla välillä katkeaa on siinä lottovoiton luokkaa, jos kytkennät on alunperin tehnyt ammattimies. Ja toisekseen silloinhan katkeaisi koko virtapiiri, joten sähköiskun saadakseen se nollapotentiaali pitäisi löytää jotain muuta kautta.

Todennäköisyys sille että nollajohto tuolla välillä katkeaa on siinä lottovoiton luokkaa, jos kytkennät on alunperin tehnyt ammattimies. Ja toisekseen silloinhan katkeaisi koko virtapiiri, joten sähköiskun saadakseen se nollapotentiaali pitäisi löytää jotain muuta kautta.
 
Kyllä minusta ainakin kuullostaa vaaralliselta, jos huoneen sähkölaitteiden rungot ovat verkkojännitteessä, vaikka maata ei varsinaisesti lähellä olisikaan. Toki irtoaminen on varmaankin mahdotonta.

Haittoja ovat rasian maatason potentiaalin mahdollinen heiluminen oikeaan maatasoon johtuen maa/nolla -johtimen kuormituksesta, sekä mahdollisesta nolla/maa -johtimen irtoamisesta johtuva hengenvaarallinen kyseiseen rasiaan kytkettyjen laitteiden runkojen jännitteistyminen.
 
Kuten jo aimminkin mainitsinkin, tuolla maatason mahdollisella muutaman voltin pontentiaalierolla "oikeaan maatasoon" nähden ei ole merkitystä, koska ko. rasiaan kytkettyjen laitteiden maataso on juuri se nollattu maa eikä se "oikea".
 
Ja tuohon toiseen jo kommentoin tuossa edellä.
 
Oikein tehtynä pistorasian nollaus on paljon turvallisempaa, kuin kytkeä maadoitettuja laitteita maadoittamattomaan rasiaan. Riskit on enemmänkin teoreettisia. Voihan lentokonekin pudota päähän kadulla kävellessä, jos sille linjalle lähdetään.

Kuten jo aimminkin mainitsinkin, tuolla maatason mahdollisella muutaman voltin pontentiaalierolla "oikeaan maatasoon" nähden ei ole merkitystä, koska ko. rasiaan kytkettyjen laitteiden maataso on juuri se nollattu maa eikä se "oikea".
 
Ja tuohon toiseen jo kommentoin tuossa edellä.
 
Oikein tehtynä pistorasian nollaus on paljon turvallisempaa, kuin kytkeä maadoitettuja laitteita maadoittamattomaan rasiaan. Riskit on enemmänkin teoreettisia. Voihan lentokonekin pudota päähän kadulla kävellessä, jos sille linjalle lähdetään.
 
Kyllä se noin on, mutta kysyttiin mahdollisia haittoja. Ei nuo haitat mitään konkreettisia välttämättä ole, mutta mahdollisia.

Ohoh, no ei hirveän pahalta kuulosta. Onko tällä nollaamisella sitten mitään haittapuolia verrattuna "rehelliseen" maadoitukseen? Ja mitkä ne erot oikeastaan konkreettisesti ovat?
 
Eipä oikeastaan ole, kunhan tietää mitä riskejä sähkölaitteisiin liittyy, eli tietää mitä tekee.
 
Riski voisi olla sellainen, että samassa huoneessa on maadoitettu ja maadoittamaton rasia. Joku onneton menee ja kytkee maadoitetun, mutta viallisen sähkölaitteen siihen maadoittamattomaan rasiaan, ja toisen maadoitetun laitteen siihen maadoittuun rasiaan. Nyt kun otetaan molempien laitteiden rungoista kiinni yhtä aikaa, saadaan sähköisku. Sillä ei ole mitään merkitystä onko maadoitus tehty nollaamalla vai "rehellisesti maadoittamalla", tulos on sama. Mutta tästä syystä määräykset kieltävät että samassa tilassa ei saa olla sekaisin maadoitettuja ja maadoittamattomia rasioita.
 
Toinen tilanne, jonka hakemalla hakien keksin, voisi olla että toiseen vaiheeseen (esim. naapurihuoneen pistorasiaan) kytketty viallinen sähkölaite kytketään jotenkin näppärästi yhteen toisen huoneen laitteen kanssa, mutta vika on kuitenkin niin lievä, ettei polta tästä naapurihuoneen vaiheesta sulaketta. Tällöin voisi tätä nollatun rasian nollajohdinta pitkin kulkea suurempi virta, kuin mitä johdin kestää, ja johto kuumenee niin paljon että sytyttää tulipalon. Mutta tällainen tilanne on erittäin teoreettinen ja kytkentäteknisestikin täysin järjetön.
 
Se ero on siis se, että rehellisessä maadoituksessa maa tulee omana johtimen keskukselta, ja se nollaus on tehty siellä keskuksella. Kun taas nollatussa rasiassa, nollaus tehdään rasiassa. Eli rautalangasta väännettynä: Kummassa päässä sitä syöttöjohtoa se nollauskytkentä on.

Alright thanks! Tuollaisen "rehellisen maadoituksen" tekeminenhän luultavasti ei ole kovin helppoa vanhemmissa asunnoissa, jollaisessa itsekin asun. Kuitenkin nollaus lienee mahdollinen. Voisi siis kysellä tarjousta joltain ammattilaiselta, joka sitten varmaan katsoo onko rehellisen maadoituksen tekeminen mahdollista/kannattavaa. Ajattelin vain onko ollenkaan olemassa järkevää mahdollisuutta laittaa maadoitettuja rasioita huusholliin. Kiitti kaikille.

Tuo nollajohtimen irtoaminen ei todella ole mikään harvinainen asia eikä lähelläkään verrattavissa mihinkään lottovoiton todennäköisyyteen. Itse olen hyvin hyvin monesti käynyt korjaamassa esim. kytkentärasialla irronneen N- johtimen aiheuttaman sähkönpuutoksen. Sähkölle on aivan sama mistä kohtaa se nolla katkeaa. Johtimia irtoaa jopa talon sähköpääkeskuksilta, kaikki kierrettävät liitokset löystyvät ennemmin tai myöhemmin. Totta on se, että pistorasiasta se N harvoin irtoaa.
Kuitenkin tässä tapauksessa oleellisin asia on se, että suostuuko sähköurakoitsija nollaamaan pistorasiat. Uusimman standardin mukaan kytkennän saa toteuttaa niiden säädösten puitteessa mitkä vallitsivat alkuperäisen asennuksen aikana (poislukien tietyt tilat, kuten vessat yms.). Silti lopullinen päätös on sähköurakoitsijan.

Tuo nollajohtimen irtoaminen ei todella ole mikään harvinainen asia eikä lähelläkään verrattavissa mihinkään lottovoiton todennäköisyyteen. Itse olen hyvin hyvin monesti käynyt korjaamassa esim. kytkentärasialla irronneen N- johtimen aiheuttaman sähkönpuutoksen. Sähkölle on aivan sama mistä kohtaa se nolla katkeaa. Johtimia irtoaa jopa talon sähköpääkeskuksilta, kaikki kierrettävät liitokset löystyvät ennemmin tai myöhemmin. Totta on se, että pistorasiasta se N harvoin irtoaa.
Kuitenkin tässä tapauksessa oleellisin asia on se, että suostuuko sähköurakoitsija nollaamaan pistorasiat. Uusimman standardin mukaan kytkennän saa toteuttaa niiden säädösten puitteessa mitkä vallitsivat alkuperäisen asennuksen aikana (poislukien tietyt tilat, kuten vessat yms.). Silti lopullinen päätös on sähköurakoitsijan.
 
Toki asiaan vaikuttaa alkuperäisen kytkentätyön sekä käytettyjen osien laatu. Mutta ei asiansa osaavan ammattilaisen liitokset itsekseen irtoile eikä löysty. Eri asia on, jos on tehty sutta ja sekundaa jo alunperin. Juuri sen takia se ohje olikin teettää asennus ammattilaisella, jonka vastuulla on arvioida tilanne.
 
Ei sillä tietenkään väliä ole mistä se nolla katkeaa jos katketakseen on, väittikö joku sellaista?

Toki asiaan vaikuttaa alkuperäisen kytkentätyön sekä käytettyjen osien laatu. Mutta ei asiansa osaavan ammattilaisen liitokset itsekseen irtoile eikä löysty. Eri asia on, jos on tehty sutta ja sekundaa jo alunperin. Juuri sen takia se ohje olikin teettää asennus ammattilaisella, jonka vastuulla on arvioida tilanne.
 
Ei sillä tietenkään väliä ole mistä se nolla katkeaa jos katketakseen on, väittikö joku sellaista?
 
Liitoksissa kaapeleiden päät esim. oksidoituvat ja likaantuvat ja täten luonnollisesti kuluvat ajan mittaan. Siten liitokset löystyvät. Kun liitos taas normaalin kulumisen myötä löystyy, kiihtyy johdinten kuluminen entuudestaan huonon kontaktin takia suuremman virran kulkiessa liitoksen läpi. En tiedä kuinka paljon sinulla on asiasta kokemusta, mutta sanonpa vaan omien käytännön kokemusten perusteella asian olevan näin.
 
edit: Ja tolla nollan katkeemisella viittasin lähinnä siihen, että asunnossa on monta kytkentärasiaa (lue liitosta) ennen kuin kaapeli päätyy pistorasialle. Vanhoissa taloissa N ja PE johtimia on varsin usein jaettu eri ryhmien kesken kaapelin vedon vähentämiseksi.

Liitoksissa kaapeleiden päät esim. oksidoituvat ja likaantuvat ja täten luonnollisesti kuluvat ajan mittaan. Siten liitokset löystyvät. Kun liitos taas normaalin kulumisen myötä löystyy, kiihtyy johdinten kuluminen entuudestaan huonon kontaktin takia suuremman virran kulkiessa liitoksen läpi. En tiedä kuinka paljon sinulla on asiasta kokemusta, mutta sanonpa vaan omien käytännön kokemusten perusteella asian olevan näin.
 
Näinhän se on. Aina keskusta avattaessa pitäisi kiristää liitokset. Toki tuossa nollan keskuksessa irtoamisessa on se "hyvä" puoli, että usein (jos puhutaan ihan tavallisista taloista tavallisine huoneineen) yhden huoneen pistorasiat ovat samassa ryhmässä, joten sitä maapotentiaalia ei ole tarjolla kovin helposti (paitsi patterit yms) kun se nolla on irronnut.
 
Ja tosiaan, nollattujen pistorasioiden käyttäminen on turvallisempaa, kuin käyttää maadoitusta tarvitsevaa laitetta maadoittamattomaan rasiaan. Siksi tuo nollaus on sallittua. Tunnen kyllä useita sähköasentajia, jotka aika vastahakoisesti tuohon nollaukseen suhtautuvat.
 
Nollatulla pistorasialla riskit häviävät minimiin, kun pistorasiaan ostaa vikavirtasuojan. Se ei maksa montaa euroa ja säästää hengen. Clas Ohlson ainakin tarjoaa varsin edullisia.
 
edit: Onko muuten joku testannut vikavirtasuojaa tilanteeseen, jossa sen suojamaa ja nolla on kytketty irti (eli nollatun rasian nolla on irti). Toimiiko se tuossa tilanteessa?

Eipä kaiken järjen mukaan pitäisi toimia, koska vikavirtasuojan sisällä oleva elektroniikka tarvinnee käyttöjännitettä.
 
Kyllä se toimii. Vikavirtasuojan vaihe johtimesta lähtevän virran on "palattava" vokavirtasuojan nolla johdinta myöten takaisin muutoin vikavirtasuoja katkaisee jännitteen.Eli siitä tulee se max 30mA virtaa.

Kyllä se toimii. Vikavirtasuojan vaihe johtimesta lähtevän virran on "palattava" vokavirtasuojan nolla johdinta myöten takaisin muutoin vikavirtasuoja katkaisee jännitteen.Eli siitä tulee se max 30mA virtaa.
 
Tarkemmin asiaa ajatellessa muistui mieleen ettei vikavirtasuoja virity, jos jännite puuttuu. Se on sitten se ja sama puuttuuko nolla vai vaihe. Eli vikavirta laukeaa nollan hävitessä, mutta tuskin sen takia ettei virta palaa nollaa takaisin (intuitiivisesti ajatellen)... Kytkin on siis normaalissa tilassa auki. Itse virran mittaus ja tulevan sekä lähtevän virran keskinäinen vertailuhan suoritetaan todennäköisesti komparaattoripiirin avustuksella..? Onko kukaan repinyt vikavirtasuojaa kappaleiksi? Mielenkiinto heräsi!

Liitoksissa kaapeleiden päät esim. oksidoituvat ja likaantuvat ja täten luonnollisesti kuluvat ajan mittaan. Siten liitokset löystyvät. Kun liitos taas normaalin kulumisen myötä löystyy, kiihtyy johdinten kuluminen entuudestaan huonon kontaktin takia suuremman virran kulkiessa liitoksen läpi. En tiedä kuinka paljon sinulla on asiasta kokemusta, mutta sanonpa vaan omien käytännön kokemusten perusteella asian olevan näin.
 
edit: Ja tolla nollan katkeemisella viittasin lähinnä siihen, että asunnossa on monta kytkentärasiaa (lue liitosta) ennen kuin kaapeli päätyy pistorasialle. Vanhoissa taloissa N ja PE johtimia on varsin usein jaettu eri ryhmien kesken kaapelin vedon vähentämiseksi.
 
Saivarteluksihan tämä nyt meni: Jos liitos on löysä näin voi tosiaan käydä, mutta kunnolla tehdyt liitokset ei itsekseen löysty, eikä johtimet kulu, vaikka liitospinnan ulkopuoliset alueet hapettuisivatkin. Tälläinen kuluminen ei ole luonnollista, vaan huonon liitoksen aikaansaama ilmiö. Kunnolla tehty liitos siis tarkoittaa, että liitoksen kontaktipinta-ala on riittävä virtaan nähden.
 
Vanhemmissa ja sähkökeskuksissa ruuvit saattaa löystyä resonoinnin takia, mutta tämänkaltaiset ongelmat ei juurikaan koske normaalien asuntojen yksittäisten huoneiden yksittäisiä pistorasioita, vaan huomattavasti isompia kokonaisuuksia. Mutta eiköhän nää pointit nyt jo tullut selväksi puolin ja toisin, turha tästä on vääntämään alkaa.