Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Koetin kyseisellä hakusanalla etsiä keskusteluja, mutta yhtään täysosumia ei etsimiseni tuottanut. Kuitenkin muusikoiden netissä on useita ihmisiä (minä mukaan lukien), jotka haluaisivat aloittaa säveltämisen. Monilla idea jää vain ajatuksen tasolle, toiset kysyvät satunnaisia kysymyksiä foorumilta. Tulin siihen tulokseen, että tiedot, jotka aloittelijan tulisi tietää, pitäisi kerätä saman otsikon alle. Tämä helpottaisi huomattavasti kynnystä aloittaa säveltäminen.
 
Joten, mitä aloittelevan säveltäjän pitäisi tietää? Olettakaamme siis, että aloitteleva säveltäjä ei aloita sinfonian teosta, vaan mahdollisimman yksinkertaisesta populaarimusiikista. Kerään kaikki teidän ehdotuksenne tähän ensimmäiseen viestiin listaksi. Parasta olisi, että sanoisitte asian, ja laittaisitte linkin, jossa asia käsitellään syvällisemmin. Kiitos.
 
Suosittelen kaikille Tohtori Toonika kirjan lukemista. Se selvitti minulle, itseoppineelle, hyvin paljon teoriaa.
 
-Niille joita sinfonia ensimmäisenä sävellyksenä houkuttaa: http://www.elisanet.fi/erkki.linden/
- Wikipediasta löytyy hyvin tietoa, varsinkin jos musiikinteoriansa jaksaa englanniksi opetella.
- se miltä jokin sävel kuulostaa riippuu täysin asteikosta, jolla sitä käytetään, ei sävelestä itsestään.
- duuriasteikon rinnakkaismolliasteikko alkaa pientä terssiä alempaa kuin vastaava duuriasteikko, esim. C-duuri ja A-molli (niitä ei siis ole vedetty muinoin hatusta muusikoita kiusaamaan).
- Eri kirkkosävellajien intervallirakenne on mahdollista havainnollistaa esim. soittamalla pianolla pelkästään valkoisia koskettimia. Valkoiset koskettimet c:stä c:hen muodostavat joonisen asteikon, d:stä d:hen doorisen asteikon jne. "Tavallinen" duuri on siis jooninen ja "tavallinen" (luonnollinen) molli aiolinen. (Wikipedia)
-sivulla http://www2.siba.fi/cgi-bin/aleatori/artikkeli.cgi?id=19 on äärimmäisen käyttökelpoinen kooste yleisimpien soittimien ominaisuuksista.
-Sinfoniaa säveltäess:
- ei riitä että tekee kaikki oikein
- ei riitä että tekee tarpeeksi erilaisen
- ei riitä että itse ja kaverit hyväksyy
- pitää olla hyvä myös taiteellisesti
- pitää olla ammattitaitoinen
- hyväksyntä tulee hakea ensisijaisesti ammattilaisilta

Koetin kyseisellä hakusanalla etsiä keskusteluja, mutta yhtään täysosumia ei etsimiseni tuottanut. Kuitenkin muusikoiden netissä on useita ihmisiä (minä mukaan lukien), jotka haluaisivat aloittaa säveltämisen. Monilla idea jää vain ajatuksen tasolle, toiset kysyvät satunnaisia kysymyksiä foorumilta. Tulin siihen tulokseen, että tiedot, jotka aloittelijan tulisi tietää, pitäisi kerätä saman otsikon alle. Tämä helpottaisi huomattavasti kynnystä aloittaa säveltäminen.
 
Joten, mitä aloittelevan säveltäjän pitäisi tietää? Olettakaamme siis, että aloitteleva säveltäjä ei aloita sinfonian teosta, vaan mahdollisimman yksinkertaisesta populaarimusiikista. Kerään kaikki teidän ehdotuksenne tähän ensimmäiseen viestiin listaksi. Parasta olisi, että sanoisitte asian, ja laittaisitte linkin, jossa asia käsitellään syvällisemmin. Kiitos.
 
Suosittelen kaikille Tohtori Toonika kirjan lukemista. Se selvitti minulle, itseoppineelle, hyvin paljon teoriaa.
 
:D http://www.elisanet.fi/erkki.linden/ :D
Älä tee näin. Don´t do it.

Wikipediasta löytyy hyvin tietoa, varsinkin jos musiikinteoriansa jaksaa englanniksi opetella. Lisäksi soittimistakin olisi hyvä jotain tietää, ellei midille aio kirjoittaa koko tuontantoaan: tuolla sivulla http://www2.siba.fi/cgi-bin/aleatori/artikkeli.cgi?id=19 on äärimmäisen käyttökelpoinen kooste yleisimpien soittimien ominaisuuksista.
 
Niin, ja jotain erittäin olellisia seikkoja, eivät aloittelijoille välttämättä ole itsestäänselvyyksiä:
 
- se miltä jokin sävel kuulostaa riippuu täysin asteikosta, jolla sitä käytetään, ei sävelestä itsestään.
 
- duuriasteikon rinnakkaismolliasteikko alkaa terssiä alempaa kuin vastaava duuriasteikko, esim. C-duuri ja A-molli (niitä ei siis ole vedetty muinoin hatusta muusikoita kiusaamaan).
 
- Eri kirkkosävellajien intervallirakenne on mahdollista havainnollistaa esim. soittamalla pianolla pelkästään valkoisia koskettimia. Valkoiset koskettimet c:stä c:hen muodostavat joonisen asteikon, d:stä d:hen doorisen asteikon jne. "Tavallinen" duuri on siis jooninen ja "tavallinen" (luonnollinen) molli aiolinen. (Wikipedia)
 
Oppineemmat korjatkoon, jos aihetta on.

- duuriasteikon rinnakkaismolliasteikko alkaa terssiä alempaa kuin vastaava duuriasteikko, esim. C-duuri ja A-molli.
 
Tarkennan vielä, että nimenomaan pientä terssiä alempaa ;)
 
Minun mielestäni ei mitään hirrrmu erikoista tarvitse tietää, toki se auttaa asiaa. Tietysti jos sävellykset aikoo nuoteiksi kirjoittaa, tarvitaan jo teoriatietämystäkin.

Tarkennan vielä, että nimenomaan pientä terssiä alempaa ;)
 
Minun mielestäni ei mitään hirrrmu erikoista tarvitse tietää, toki se auttaa asiaa. Tietysti jos sävellykset aikoo nuoteiksi kirjoittaa, tarvitaan jo teoriatietämystäkin.
 
???
Midisoitin ja sopiva ohjelmisto tekee soitosta nuotit.

Onhan joitakin sääntöjä (toonika, dominantti) joiden avulla soinnutus "pitäisi" tehdä. Vai auttaako se vain ihmistä tietämään, mikä sointu _sopisi_ seuraavaksi?

Onhan joitakin sääntöjä (toonika, dominantti) joiden avulla soinnutus "pitäisi" tehdä. Vai auttaako se vain ihmistä tietämään, mikä sointu _sopisi_ seuraavaksi?
 
Musiikin idishän on luoda jännitteitä ja purkaa niitä ja tuohan on yksinkertainen tapa tehdä se. Muitakin tietenkin on.

???
Midisoitin ja sopiva ohjelmisto tekee soitosta nuotit.
 
Ainiin xD Unohdin sen, koska itse teen nuotit aina käsin...

:D http://www.elisanet.fi/erkki.linden/ :D
Älä tee näin. Don´t do it.
 
tän on pakko olla tsoukki =D

tän on pakko olla tsoukki =D
 
Etkö tunne tapausta E.Linden?
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=39&t=143219&o=0
 
Ja haulla löytyy lisää!
 
Ei toki millään pahalla Erkkiä kohtaan (jota muuten ei ole aikoihin näkynyt.. missähän lienee? Onko Erkki juuttunut työn ääreen niin pahasti, että ei raportoi enää meille!), mutta tuo ei ole välttämättä paras tapa lähteä liikkeelle, vaan kannattaa pitäytyä pienimuotoisemman materiaalin parissa alkuun; rajojaan kokeillen ja ottaen kritiikistä opikseen.

Yritin vielä syksyllä 2007 parannella Sinfonia ykköstäni, mutta läheisen poismenosta johtuen en pystynyt siihen yhtään keskittymään.
 
Korjaaminen alkaa muutenkin, näin pitkään jatkuneen yrityksen jälkeen, tuntua mahdottomalta. On helpompi aloittaa kokonaan uuden säveltäminen.
 
Ed. mainitsemani poismeno nopeutti pitkäaikaisen haaveeni "suvun elämänkerta-elokuvan" toteuttamista. Olenkin saanut yllättäen aikaiseksi 2 tuntisen elokuvan omien vanhempien elämästä.
Elokuva oli mahdollinen Pinnacle-ohjelman ansiosta.
 
Tällä hetkellä uuden sävellyksen aloittaminen kiinnostaa jo kovasti.
Rima on vain aika korkealla aikaisemmasta palautteesta johtuen.
Tuntuu siltä, että uutta sävellystä ei kannata aloittaa ennenkuin siihen löytyy todella hyvä ja kantava motiivirakenne sekä riittävästi teema-aineksia.
 
Mikä on sitten riittävän hyvä, että voisin sen kelpuuttaa, ratkeaa ainakin minun kohdalla siten, että paneudun toisten jo hyviksi tunnustettuihin sävellyksiin ja osaan vertailla omia sävellyksiä näihin.
 
Ainakin sinfoniaa säveltäessä olen oppinut:
- ei riitä että tekee kaikki oikein
- ei riitä että tekee tarpeeksi erilaisen
- ei riitä että itse ja kaverit hyväksyy
- pitää olla hyvä myös taiteellisesti
- pitää olla ammattitaitoinen
- hyväksyntä tulee hakea ensisijaisesti ammattilaisilta
 
Osanottoni läheisesi poismenon johdosta.
 
Sävellä vaikka (yksiosainen) serenadi jousiorkesterille. Siinä luulisi olevan tekemistä toviksi ;). Referenssiksi suosittelen Tchaikowskyn C-duuri serenadia ja Dvorakin serenadia.. josta en nyt mitään muista :)

Pahoittelut täältäkin ja sellainen juttu minä ainakin sävellän niin että itse olen tyytyväinen toki haaveilen minäkin oikealla porukalla esitetystä mutta sen verta vaativainen olen että en rupea toisia musanteossa mielistelemään.

Mikä on sitten riittävän hyvä, että voisin sen kelpuuttaa, ratkeaa ainakin minun kohdalla siten, että paneudun toisten jo hyviksi tunnustettuihin sävellyksiin ja osaan vertailla omia sävellyksiä näihin.
 
Tuo on ehdottomasti tärkeä juttu. Kaiva jostain esim sibeliuksen musiikista tehtyjä syväluotaavia analyysejä ja tutkielmia. Monet klassisen musiikin hienoudet olisivat jääneet minulta tyystin huomaamatta ellei joku taitava tutkija olisi niitä minulle "kertonut".
 
Schenker-analyysiin tutustuminen avarsi ainakin minun käsityksiäni kappaleiden syvärakenteiden jäsentämisestä.

Olen sen verran uusi tulokas näillä sivuilla etten ennen ollut kuullut koko Lindenistä. Nyt kävin sitten kuuntelemassa tuon sävellyksen ensimmäisen osan ja minusta se oli hieno. Aplodit täältä.

Saattaa kuulostaa ( ja varmasti onkin ) tyhmä kysymys vanhojen partojen mielestä, mutta kysynpä silti, koska itseäni askarruttaa.
 
Eli asettakaamme esimerkki tilanne. Olen valinnut sävellajiksi Dm:llin. Silloin toonika tehoinen sointu on Dm. Selvä juttu, ei ongelmaa. Mutta voinko korvata Dm:llin D5:lla, jos haluan biisiin "rajumpaa otetta"?
 
Luultavasti tämä toimii vähintäänkin niin, että sovitusvaiheessa esimerkki tapaus sovitettaisiin niin, että koskettimet soittavat Dm:llia ja kitara D5:sta (?).
 
Toivottavasti selitin asian tarpeeksi selvästi.
 
EDIT: Kyse on siis muutamasta soinnusta keskellä biisiä.

..voinko korvata Dm:llin D5:lla, jos haluan biisiin "rajumpaa otetta"?
 
Tätä "kitara soittaa 5:sia ja koskettimet / jokin muun, soittaa 'kunnon soinnut'" on käytetty, iät ja ajat.
 
Kyllä se toimii vieläkin. Kitaralla voi sahata vaikka yhtä kieltä, kun joku toinen soitin hoitaa pohjan.

Loistavaa. Ja niinhän se tietenkin menee.
 
Entä miten se onnistuu, jos kaikki soittimet 8en kylläkään tiedä miksi) soittaisivat kyseisessä tapauksessa D5 sointua? Onko se teoriaa vastaan?

Teoriaa vastaan ? Ei mun nähdäkseni, varsinkaan käytännössä.
 
Maailmassa kun on paljon biisejä, joissa on pelkkää riffittelyä + viitosia.

Loistavaa. Ja niinhän se tietenkin menee.
 
Entä miten se onnistuu, jos kaikki soittimet 8en kylläkään tiedä miksi) soittaisivat kyseisessä tapauksessa D5 sointua? Onko se teoriaa vastaan?
 
Mikseipä se onnistuisi? Jos biisi vaati kohtaa, jossa kaikki soittimet soittavat vain säveliä D ja A niin teet siihen sellaisen kohdan. Älä ota seuraavaa kettuiluna, mutta kyllä musiikin historiaan mahtuu hieman villejämpiäkin kokeiluja, ;).
 
Musiikin teoriahan on - käsittääkseni - melko kuvailevaa: katsotaan suurta joukkoa teoksia ja mietitään, toistuvatko jotkin elementit niissä ja jos toistuu, mikä psykologinen merkitys sillä on. Missään nimessä klassinen teoria ei ole determinististä kuten voisi tietyssä määrin ajatella vaikkapa täyssarjallisen musiikin teorian olevan - vaikka tietenkin mikä tahansa teoria voidaan ottaa arvostelun lähtökohdaksi, mutta itse en ainakaan säveltäessäni anna teorioiden olla esteitä vaan käytän niitä apuvälineinä.