Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Joo siis tarkoitin ylinousevaa His-sointua :) Anteeksi epäselvä ilmaisu.
 
edit: Vai miten toi pitäisi ilmaista? Joka tapauksessa siis sointua joka on enharmonisesti sama kuin C-E-Gis
 
OK, nyt ymmärrän. His-duurissa on 12 ristiä, kolmisointu His - Disis - Fisis ja Fisis pitäisi saada ylennettyä. En tiedä.

OK, nyt ymmärrän. His-duurissa on 12 ristiä, kolmisointu His - Disis - Fisis ja Fisis pitäisi saada ylennettyä. En tiedä.
 
Fisisis. Eli eteen kaksoiskorotus ja tavallinen korotus. Nyt vaan en muista, kummin päin ne piti laittaa.

Fisisis. Eli eteen kaksoiskorotus ja tavallinen korotus. Nyt vaan en muista, kummin päin ne piti laittaa.
 
Kiitos tiedosta, harvoin tuollaista merkintää tarvitsee, mutta ei se mitään!

Fisisis. Eli eteen kaksoiskorotus ja tavallinen korotus. Nyt vaan en muista, kummin päin ne piti laittaa.
 
Mutta ei mitään ongelmia, jos piisi on kirjoitettu His-duuriin.
Vain sävelet H ja D ja F:n eteen yksinkertainen korotus, sävellajin etumerkit pitävät lopusta huolen.
(Vai pitävätkö?)
 
Edit: Tai itseasiassa kysynkin: Jos etumerkeissä on F:n kohdalla tuplaylennys ja sitten nuotin edessä yksinkertainen, onko se Fis vai Fisisis?
Ja entäs palautusmerkki? Jos etumerkeissä on tuplaylennys ja nuotin kohdalla palautusmerkki, onko se Fis vai F?

Vaikuttaako tilapäinen etumerkki joka oktaavialassa vai pelkästään siinä, mihin se on merkitty?

Vaikuttaako tilapäinen etumerkki joka oktaavialassa vai pelkästään siinä, mihin se on merkitty?
 
Vain merkityssä.

Kysyin tätä samaa jo pop/jazz konservatorio-ketjussa, toivottavasti ei haittaa.
Pitäisi löytää vastaukset Kaj Backlundin Improvisaatio pop/jazzmusiikissa-kirjan tehtäviin. Mistähän? Jää lievästi sanottuna hutera olo noiden tehtävien teosta kun ei voi niitä tarkistaa.

Kysyin tätä samaa jo pop/jazz konservatorio-ketjussa, toivottavasti ei haittaa.
Pitäisi löytää vastaukset Kaj Backlundin Improvisaatio pop/jazzmusiikissa-kirjan tehtäviin. Mistähän? Jää lievästi sanottuna hutera olo noiden tehtävien teosta kun ei voi niitä tarkistaa.
 
Tietääkseni ns. vastauskirjaa/vihkoa ei ole olemassa. Voin tietty vielä kysyä Kaitsulta ja varmistaa asian.

Backlundin Teoreettinen Improvisointi-kirjaan ei ole olemassa vastausvihkoa. Kirja suunniteltiin alun alkaen luokkaopetukseen opettajan johdolla, joten vastausvihkoa ei koskaan tehty.

Vaikka sitä his-duuria käyttivätkin jotkut klassiset säestäjät (moduloidessaan), niin eiköhän suosiolla kannata kirjoittaa c-duuriin, niin ei tartte ottaa Backlundia keikoille mukaan, eikä muitakaan teoriakirjoja.
En näe minkäänlaista syytä käyttää His-duuria. edes Bach ei käyttänyt, vaikka teki preludit ja Fuugat kaikkiin sävellajeihin (kaksikin kertaa).

Backlundin Teoreettinen Improvisointi-kirjaan ei ole olemassa vastausvihkoa. Kirja suunniteltiin alun alkaen luokkaopetukseen opettajan johdolla, joten vastausvihkoa ei koskaan tehty.
 
Asia selvä. Kiitän!

Keksisikö joku tälläiselle asteikolle nimen?

D, Eb, G, Ab, H, C

Tuli äsken jokainen vieras on laulun arvoinen ohjelmassa. Tuo esimerkki sisältää vain 6 säveltä, mutta mielestäni mikään sävel ei sovi jotta sama itämainen fiilis pysyy mukana
 
E. Selvisi etniset skaalat faqista. Kyseessä ilmeisesti itämainen asteiko. Tuossa oli myös terssi joka puuttui omasta esimerkistä
 
Itämainen: 1 b2 3 4 b5 6 b7

Jeps, yksi tulkintatapa edellämainittuun asteikkoon voisi olla että kyse ns. "mustalaismollin" moodista.
 
Eli kun esimerkkiasteikkosi soitettiin D:stä oktaavin ylös, niin samoilla sävelillä C:stä C:hen muodostuu mustalaismolli (on kai tällä joku toinenkin nimi, mutta en nyt muista... viisaammat auttakoon)
 
Eli sävelinä ja asteina:
 
C - D - Eb - F# - G - Ab - H
 
1 - 2 - b3 - #4 - 5 - b6 - 7
 
Tämä soundi on hyvin lähellä harmonista mollia, poiketen siitä vain yhdellä sävelellä (#4). Niinpä (improvisoidessa) toonikamollin höystäminen tällä asteikolla antaa mielenkiintoisen "vinksahtaneen" sävyn harmoniaan. Muuten, loistavan esimerkin tämän asteikon hyötykäytöstä tarjoaa norjalainen jazzpianisti Jon Balke, jonka tapaa käsitellä tätä ilmiötä voisi kutsua jopa ryöstöviljelyksi ellei se olisi niin pirun nerokasta.
 
Hyödytön viesti, myönnän - halusin vain vähän huomiota ja saada päteä.

Mikä on Monkin "Round Midnight" piisin sävellaji?
 
Mä kaivoin lappuvarastojani ja löysin aika monta versiota. Useimmat oli kirjoitettu Eb-molliin (6 b:tä), joku harva Eb-duuriin (3 b:tä).
Suunnilleen saman verran tilapäisetumerkkejä kummassakin sävellajissa. Loppuu kaikissa lapuissa yksiselitteisesti Eb6 sointuun, mutta sehän ei välttämättä mitään todista; sillä että mollipiisi loppuu duurisointuun on joku hieno nimi, jota en nyt muista.
 
Mä nyt kirjoitin itselleni keikkalapun Eb-duuriin kun mulle helpompi lukea.
 
(Yksi Eb-duurilapuista oli albumista, johon oli plokattu Monkin piisejä levytyksistä)
 
Edit: Picardin terssi oli se duurilopetus mollipiisiin. KVG!!!

Mikä on Monkin "Round Midnight" piisin sävellaji?
 
Kaipa se Eb-molli vois olla järkevin valinta kokonaisuutta ajatellen. Niitä lappuja mäkin oon eniten nähnyt.

Taas oon löytänyt asioita, jotka ihmetyttää/kummastuttaa pientä kulkijaa ja ne on sattuneet nimenomaan Db9 soinnun kohdalla:
 
1. Mikä on Db9 soinnun funktio Eb-duurikappaleessa sointukierrossa Abmaj7 - Db9 - Ebmaj9? (There Will Never Be Another You)
 
2. F-mollipiisissä kierrossa Fm7 - Db9 - Gm7 - C7#9#5? (This Masquerade)
 
3. Eb-mollipiisissä kierrossa Abm7 - Db9 - Ebm? ('Round Midnight)
 
Tää nyt on tietysti sattuma, että juuri tämä sointu on tullut vastaan eri sävellajien piiseissä paikoissa/tilanteissa, joita en tajua, mutta alkanut vaivata.

1. Mikä on Db9 soinnun funktio Eb-duurikappaleessa sointukierrossa Abmaj7 - Db9 - Ebmaj9? (There Will Never Be Another You)
 
Niinkutsuttu "relatiivinen dominantti"
 
2. F-mollipiisissä kierrossa Fm7 - Db9 - Gm7 - C7#9#5? (This Masquerade)
 
Tässä Db9 on nk. sijaisdominantti C7:lle, eli tähtää puoli alas ja C7:lle on vaan lisätty kakkonen (Gm7) eteen. Dominanttisoinnun kohde ei aina ole heti seuraava sointu vaan kohde saattaa olla kauempanakin.
 
3. Eb-mollipiisissä kierrossa Abm7 - Db9 - Ebm? ('Round Midnight)
 
Kuten kohta 1. relatiivinen dominantti.
 
Relatiivisen dominantin idea tulee harhalopukkeesta. Perinteinen dominantti-toonika-lopuke toimii siten että dominantin perussävel on puhtaan kvintin kohdesoinnun yläpuolella. Basso liikkuu siis kvintin alas (tai kvartin ylös) Perinteinen C-duuriesimerkki:
 
G7 C
V I
 
Harhalopuke tehdään siten, että dominantilta ei mennä suoraan toonikaan (I) vaan harhautetaan ja mennään kuudennelle asteelle (Am7) jolloin basso liikkuu koko ylös.
 
Dm7 G7 Am7
II V VI
 
Saman voi toki tehdä myös mollisävellajissa:
 
Dm7b5 G7 Abmaj7
II V bVI
 
Jolloin harhautuksen lopputuloksena mennään puoli ylös eikä koko ylös. Tätä harhalopuketta on sitten ryhdytty soveltamaan siten, että tähdätäänpäs sävellajin toonikasointuun samalla logiikalla:
 
Cmaj7 Fm7 Bb7 C
I RII - V I
 
tai
 
Cmaj7 Fmaj7 F#m7b5 B7 C
I IV RII - V I
 
Suomessa tätä kadenssia on esimerkiksi kutsuttu nimellä relatiivinen kadenssi, (Backlund on tämän termin lanseerannut suomessa). Mm. Ameriikassa on ollut myös käytössä "backdoor" nimitys. Duurista kotoisin oleva harhalopuke (toi ylempi, Fm7 Bb7 C) voidaan ajatella myös siten, että ne soinnut on lainattu muunnossävellajista eli C-mollista C-duuriin, mutta tuota F#m7b5 B7 C -versiota ei pysty selittämään mollilainalla.
 
Toivottavasti tämä selvittää hitusen.

Toivottavasti tämä selvittää hitusen
 
Kiitti. Ihan ensilukemalla kaikki ei mennyt kaaliin, mutta printtaan tuon ja kokeilen pianon kanssa ja kysyn lisää, jos jotain jää epäselväksi.
 
(Edit 3: Kyllä mä kauan jouduin pähkäilemään ja lukemaan netistä apuja http://www2.siba.fi/muste1/index.php?id=51&la=fi, mutta sitten kuvittelin tuon relatiivisen kadenssin ymmärtäneeni: leikitään että se toonika (C) onkin kuudennen asteen sointu ja sävellaji joko Eb-duuri tai E-molli ja sitten soinnut II-V-VI/bVI)
 
Ai niin, yksi Db9 kysymys unohtui edellisessä viestissä:
 
F-duuripiisissä Bb9 - Db9 - Gm7 - C9 - Fmaj7 (Flamingo)
 
Onko se sama kuin edellisen viestin F-mollikysymyksessä? Eli sijaisvälidominantti C9:lle ja Gm7 pistettty "harhauttamismielessä" väliin?
 
(Edit: Mua alkanut ihmetyttää kun näyttää että sen Db9:n voi työntää mitä kummallisimpiin paikkoihin:-)
 
(Edit 2: F-duurissa sointukierto Db9 - Gb13 - H7b5 (245)
H7 varmaan F7:n tritonuskorvaus ja Db9 välidominantti Gb7:lle?)

Älkääny hakatko mua maan rakoon, mutta voisiko joku ystävällisesti selvittää nämä pari asiaa minulle?
 
1. Mikä on dominantti? (Esim Fryyginen Dominantti)
 
2. Miksi soinnuissa käytetään yli 7 meneviä nimiä? (Vaikka Cadd9, miksei tuo voisi olla Cadd2?)
 
Kiitos!