Livetoiminta ›

Ainakin itse mieltäisin tuon "puoliaktiivisuuden" juuri siten, että setissä on joko subit passiivikomeroita ja yläpäät aktiiveja tai päinvastoin...?
 
Joskus tuli tehtyä muutama keikka setillä, jossa oli aktiivisub jossa jakosuodin yläpäille jotka sitten puolestaan oli passiivit, eli tässä tapauksessa yläkertoja ajettiin yhdellä erillisellä stereovahvistimella.
 
E: ajatusvirheitä

Tota... Eikö helpoin olis kysyä siltä kaverilta suoraan lista mitä ne kamat on? Sillähän se selviää.
 
-a-

Minulla tuli heti mieleen tällainen setti mikä minullakin oli kerran, eli yksi aktiivi subbari missä esim. tässä tapauksessa 700w vahvistin sille subbarille ja samassa subbarikotelossa 2x250w vahvistin niille passiivi yläpäille, eli n.s. sateliiteille.
 
http://www.jhs.co.uk/lucasimpact.html

Tota... Eikö helpoin olis kysyä siltä kaverilta suoraan lista mitä ne kamat on? Sillähän se selviää.
 
-a-
 
Täytynee mennä itse kattomaan niitä paikan päälle.

Täytynee mennä itse kattomaan niitä paikan päälle.
 
Niin. Siinä on sekin puoli, että voit sitten kysyä kaikkea muutakin huomioitavaa, mitä niissä voi olla.

josko tämä puoliaktiivisuus tarkoittaisi sitä että osa kaiuttimista (setissä kuulemma alapäät, keskikaiuttimet ja yläpäät) on erillisillä päätevahvistimilla? Ei varmaankaan. Vai onko kyse siitä, että kaiuttimissa on vahvistimet, mutta ei minkäänlaista eQ:ta? Vielä kysymys alapäistä, onkohan tämän ns. puoliaktiivisen pa:n subbareissa sisäänrakennettu jakosuodin
 
No mites keikka meni? Saitteko vermeet sopimaan yksiin? :/
 
Täytynee mennä itse kattomaan niitä paikan päälle.
 
Anteeksi sarkastinen kommentti. Tämä, mitä viimeksi sanoit on ainoa oikea tapa: Istutte sen kaverin kanssa samaan autotalliin niiden kamojen kanssa ja käytte läpi joka ikisen botin ja paavon ja piuhanpätkän, mitä kuvittelette käyttävänne ja testaatte, että sähköt ja signaalit tulee läpi.... ja mielelleään pari varasuunnitelmaa sitten vielä päälle ...
 
Jossain ulkomailla "aktiivinen" kuulemma tarkoittaa aktiivista jakosuodinta. Suomessa se useimmiten tarkoitta vahvistin-kaiutinta (ulkomailla "self-powered speaker"). Mutta enpä usko että sanasto olsi missään päin kovin vakiintunutta vielä nykyään.
 
Pahis myöhäinen huomaamiseni. Onneksi sentään ajatus näemmä kulkee :D

...... ...
 
Jossain ulkomailla "aktiivinen" kuulemma tarkoittaa aktiivista jakosuodinta. Suomessa se useimmiten tarkoitta vahvistin-kaiutinta (ulkomailla "self-powered speaker"). Mutta enpä usko että sanasto olsi missään päin kovin vakiintunutta vielä nykyään.
 
Pahis myöhäinen huomaamiseni. Onneksi sentään ajatus näemmä kulkee :D
 
Aktiivinen yleensä puhekielessä tarkoittaa nimenomaan semmoista purkkia missä on se vaffistin itsessään (siis ammattipuhekielessä). Normaali olosuhteissa aktiivi siis tarkoittaa sitä että jakarit ja päätteet on koilottimissa sisällä ja passiivissa sekä jakarit että vahvarit on purkkien ulkopuolella.
 
(passiivijakarihommat erikseen eli purkki mihin syötetään täys kaista päätteeltä on passiivikajari)

Samoja termejä käytetään ihan ympäri muailmon.
 
No niin joo tää on taas vänkkäämistä mut mä tulin just varpajaisista ja olen kännissä. Niin niin. PA on PA, laulukamat on laulukamat ja aktiivisuus monesti on sitä että myös poppari kantaa niitä purkkeja.
 
Aktiivikaiutin on noin niinkuin esitteissä ainakin "self powered" juttu. Ja näin itse ainakin duunihommissa sen kelaan muussa mielessä en ajattele järjestelmiä mitenkään kauheen aktiivisina vaikka ois neljään kaistaan jaettu järjestelmä. PA on PA ja aktiivikajari on semmonen missä on pääte sisällä. Passiivikajareita on kaikki muut vaikka tarviisivat miljoona kaistaa ja päätekanavaa.
 
Nyt siis päästiin taas näihin käsitekeskusteluihin. Joka jampalla on omat nimitykset kullekkin laitteelle ja toimintatavalla, ammattareiskoilla ne on melko yhteneväiset ympäri suomen ja jopa maailman. Se ei tarkoita että niissä välttämättä olis mitään sovittuja standardeja, mutta muppalo on muppalo vaikka kuka sanois mitä ja amerikkalaisilla case on sama kjin suurimmalla osalla suomalaisista laatikko.
 
Keisit on niitä missä romut kuljetetaan paikasta toiseen. räkit on niitä missä se viihde-elektroniikka majailee (efektit, insertit, vahvistimet jne...), PA-kaiuttimet on niitä mistä se ääni tulee (aktiivisia ta passiivisia) yleisölle ja monitorit ne mistä bändille. Ne ei oo monttuja tai monskuja tai kontrolleja vaan ne on monitoreita (leikkisästi kulmia muotonsa puolesta). Suoraan ameriikan kielestä monitor mikäs tarkoittaa valvomista tai tilanteen seurailua. Monitori on monitori, PA on PA, etupään kaveri on miksaaja eli miksaaja eikä mikään päämiksaaja tai soundien tekijä vaan miksaaja ja monitorimiksaaja on monitorimiksaaja tai ehkä monitorikaveri, mutta ei missään nimessä lavasoundien tekijä. No tana ja kele avautumista siis ja vahvasti. Kaikkia saa edelleen kutsua jäbiks ja tyypeiks ja ehkä hahmoiks, mut etupään kaveri on etupään kaveri, monitorijamppa on monitorijamppa ja se hahmo kun päivystää siellä ääniautossa on äänittäjä. Kaikki kuitenkin miksaajia. Onhan noissa bändeissäkin noita eri tyyppejä mut ei niistäkään kukaan yleensä oon pää-jotain.
 
Sori kaikille. olen humalassa ja intternetissä samaan aikaan. tämä ei toistu, ehkä. siis hyvin vahva ehkä.
Ja nyt maate.

No mites keikka meni? Saitteko vermeet sopimaan yksiin? :/
 
Keikka on vielä tulossa, helmikuussa. Ajoissa ollaan kerrankin liikkellä. Kävin tosiaan katsastelemassa kamoja. En kyllä todellakaan tajua mistä tuo nimitys " puoliaktiivinen" oli hänelle kalloon iskostunut.
 
Paikan päällä oli kaksi läjää jossa ylä-,keski- ja alakaiuttimet. Vahvistimia oli yksi per pino ja niistä sai valita master volumen ja kaikkien kaappien suhteelliset volumet. Vahvistimesta lähti oma piuha jokaiselle vahvistimelle, ja lisäksi yläkaapin takaa lähtiä piuha jokaiselle kaapille erikseen (liekkö jonkin sortin jakosuodin sitten?). Toisesta pinosta puuttuivat kaikki johdot, myös vahvistimen virtajohto. :)
 
Kamat oli kuulemma ostettu joltain Tamperelaiselta dj:ltä aikoinaan diskotoimintaa varten käytettynä. Huomas kyllä, että ei mikään varsinainen "bändi pa" ollut. Mutta kaippa se kännisten abien koulustapotkintajuhlaan ajaa asiansa enemmän kuin hyvin.
Pääasia on se, että mökää lähtee helvetisti.
 
Eiköhän tuo keikka ihan hyvin mene kun saadaan vielä toiseen läjään piuhat kuntoon ja asiallinen mikseri jostain lainaan. :) Tämmöstä se on kun ei omia kamoja ole ja on liian pihi maksaakseen oikeen äänentoistopalvelusta.

Monitori on monitori, PA on PA, etupään kaveri on miksaaja eli miksaaja eikä mikään päämiksaaja tai soundien tekijä vaan miksaaja ja monitorimiksaaja on monitorimiksaaja tai ehkä monitorikaveri, mutta ei missään nimessä lavasoundien tekijä. No tana ja kele avautumista siis ja vahvasti. Kaikkia saa edelleen kutsua jäbiks ja tyypeiks ja ehkä hahmoiks, mut etupään kaveri on etupään kaveri, monitorijamppa on monitorijamppa ja se hahmo kun päivystää siellä ääniautossa on äänittäjä. Kaikki kuitenkin miksaajia. Onhan noissa bändeissäkin noita eri tyyppejä mut ei niistäkään kukaan yleensä oon pää-jotain.
 
Nettiä selatessa törmää usein termeihin A1 ja A2 ainakin noissa isomman mualiman jutuissa. Käytetäänkö näitä ollenkaan täällä pohjolan perukoilla, eli onko toivoakaan ihmisten ymmärtävän jos itse käyttää noita termejä?
 
Niin, ja jos nyt itse olen nuo ymmärtänyt oikein, niin A1 on se kaveri, joka vastaa etupäästä (tai jopa koko äänihärdellistä) ja jos bändillä ei ole omaa miksaajaa niin sitten myös miksaa. A2 on sitten hänen oikea kätensä. Olenko ihan hukassa?

Enpä ole törmännyt suomessa suomalaisten tai ulkomaisten tuotantojen kanssa, enkä kyllä ulkomaillakaan A1, A2... termistöön niillä kiertueilla, joilla olen työskennellyt. Voihan olla että joku tietty tuotantoporukka tai firma käyttää keskenään noita. Mut kyllä kansainvälisesti käytetään yleisimmin termejä:
FOH (Front of House) Engineer
Monitor Engineer
LD (Light Designer)
tyypeistä jotka miksaa tai "ajaa" keikan
 
Monitor tech, System tech, PA tech, Light tech.... nimityksiä käytetään tavallisesti teknikoista jotka pystyttää ja purkaa kamat, ehkä myös virittää PA:n jne.. jos tuotanto on kooltaan sellainen että isompi crew on tarpeellinen ja siihen on varaa.
 
Kovin monet ulkomaiset tutut kollegat tekevät pääasiallisen toimeentulonsa PA firmojen palkkalistoilla babysittereinä bändien rundeilla. Eli esim. bändiltä tulee kiertueelle pelkästään monitorimiksaaja, saliäänimiksaaja ja valo-operaattori ja tekniikkafirmasta tulee kaluston lisäksi muu miehistö, joka hoitaa tilanteen niin pitkälle että bändin teknikot voivat keskittyä vain siihen olennaiseen.
 
Suomessa tietty on totuttu siihen ihan taloudellisestakin paineesta johtuen että kaikki tekee vähän kaikkea ja vielä ajaa bussia tai kuorkkia siihen päälle.. Missä on sekä hyvät että huonot puolensa. Suomalainen osaaminen on aika laaja-alaista. Mutta ei ole kovin helppo täällä päästä työtilanteeseen, missä voisi keskittyä ja erikoistua pelkästään johonkin tiettyyn yhteen asiaan todella pitkälle.
 
Onneksi tekniikkafirmat, jotka eivät ole aina niitä kaikkein edullisimpia, pystyvät oikeasti kouluttamaan henkilökuntansa paremmin kuin yritykset, joiden ainoa todellinen kilpailukeino on liian alhainen hinta. Jos on varaa hankkia kunnolliset line-arrayt, niin pitää olla varaa kouluttaa henkilökunta ripustamaan se oikein ja turvallisesti ja myös saamaan järjestelmä soimaan hyvin eri olosuhteissa.
 
AnttiR

Enpä ole törmännyt suomessa suomalaisten tai ulkomaisten tuotantojen kanssa, enkä kyllä ulkomaillakaan A1, A2... termistöön niillä kiertueilla, joilla olen työskennellyt. Voihan olla että joku tietty tuotantoporukka tai firma käyttää keskenään noita.
 
Nuo ovat broadcast-puolelta tuttuja termejä ja kaiken muun ohessa määrittelevät kaiffarille maksettavan palkan. Sieltä ne ovat siirtyneet myös tapahtumatekniikan puolelle, jossa niitä käytetään silloin, kun tarvetta on. Yleensä ei ole.
 
Jos on varaa hankkia kunnolliset line-arrayt, niin pitää olla varaa kouluttaa henkilökunta ripustamaan se oikein ja turvallisesti ja myös saamaan järjestelmä soimaan hyvin eri olosuhteissa.
 
Ja jos on varaa ostaa niin hemmetin paljon laitteita, niin niiden vuokratulojen on parempi kattaa myös säilytys, huolto, logistiikka ja varastohenkilöiden palkka. Keikkamiesten perseestä kaluston ylläpitoa ei tule ulosmitata. Kele, sanon mä!

Nuo ovat broadcast-puolelta tuttuja termejä ja kaiken muun ohessa määrittelevät kaiffarille maksettavan palkan. Sieltä ne ovat siirtyneet myös tapahtumatekniikan puolelle, jossa niitä käytetään silloin, kun tarvetta on. Yleensä ei ole.
 
Jees, kiitoksia täsmennyksestä. Muistelinkin, että nuo eivät olisi alunperin tapahtumatekniikkapuolen termejä, mutta sen tarkempaa tietoa ei ollut. Ja googlesta ei ole paljoakaan apua kun koittaa noin lyhyitä termejä haeskella, eikä myöskään missään liveaudio-sanastoissa tullut vastaan.
 
Ja jos on varaa ostaa niin hemmetin paljon laitteita, niin niiden vuokratulojen on parempi kattaa myös säilytys, huolto, logistiikka ja varastohenkilöiden palkka. Keikkamiesten perseestä kaluston ylläpitoa ei tule ulosmitata. Kele, sanon mä!
 
Niinpä. Pääsisikin joskus keikalle, jossa ei äänimiehenä tarttis ihan kaikkea tehdä ruuan valmistuksesta lähtien...

Tästä voitaiskin samaan hengenvetoon avata uus keskusteluaihe ja aloittaa/jatkaa teknikoiden ihan virallista ammattiliittoutumista täällä suomessa..
 
:)
 
AnttiR

Tästä voitaiskin samaan hengenvetoon avata uus keskusteluaihe ja aloittaa/jatkaa teknikoiden ihan virallista ammattiliittoutumista täällä suomessa..
 
:)
 
AnttiR
 
Älkää helvetissä alkako järjestäytymään. Kukas sit ajaa bussia, on kiertuemanagerina, pyyhkii poppareiden perseet, hankkii em. naiset, huumeet, viinat ja ruoat ruoat, kuuntelee kilometristä toiseen paskoja juttuja, seuraa hataralla pohjalla olevan psyyken levähtämistä, toimii terapeuttina, äitinä, tyttöystävänä jne.

Älkää helvetissä alkako järjestäytymään. Kukas sit ajaa bussia, on kiertuemanagerina, pyyhkii poppareiden perseet, hankkii em. naiset, huumeet, viinat ja ruoat ruoat, kuuntelee kilometristä toiseen paskoja juttuja, seuraa hataralla pohjalla olevan psyyken levähtämistä, toimii terapeuttina, äitinä, tyttöystävänä jne.
 
Sama jätkä tietty, se vaan ottaa sitten liksan kaikista hommista. Ja sittenkään sen liksa ei oo kuin puolet ruotsalaisen piuhapojan päiväliksasta.