Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Ajattelin nyt avata tälle genrelle (jota myös post-metalliksi kutsutaan) oman keskustelun, kun kuitenkin on kyse eri jutusta kuin tuossa stoner metallissa, ja ainakin itse kaipaisin uusia suosituksia, ja ehkä täältä niitä voi muillekin saada. Alkuun perusmätöt:
 
NEUROSIS - Jokseenkin genren isä ja äitikin. Tyylissään ehkä hieman bluesimpi ja vähemmän metallinen kuin uudemmat genren edustajat.
http://www.myspace.com/officialneurosis
 
ISIS - Modernimman sludgemetallin pioneerit. Ehkä helpoin bändi tutustua tähän genreen runsaiden puhtaiden laulujen ja kevyempien osien vuoksi. Sekä Oceanic että Panopticon ovat jonkinlaisia genren kulmakiviä.
http://www.myspace.com/sgnl05
 
CULT OF LUNA - Länsinaapurissakin osataan. Bändissä on ainakin riittävästi jäseniä. Ilmaisutapa usein rujoa mutta uusimmalla levyllä Somewhere Along the Highway on myös kevyempiä hetkiä.
http://www.myspace.com/cultofluna
 
CALLISTO - Kotimainen edustajakin löytyy tietysti. Hardcoremmasta ilmaisusta postrockiin päin siirtynyt bändi, joka ei ole pelännyt maustaa sointiaan instrumenteilla, jotka eivät kuulu perinteiseen metalli-ilmaisuun.
http://www.myspace.com/callistochaos
 
Sitten pari hieman vähemmän tunnettua tapausta:
 
ROSETTA - Tätä en ole vielä paljon ehtinyt kuunnella, mutta bändillä tuntuisi olevan paljon annettavaa kyllä. Välillä tuntuu että metalliosat kestävät liian kauan, ja dynamiikkaa saisi olla enemmän.
http://www.myspace.com/rosetta
 
TESA - Latvialainen näkemys aiheesta. On melko hardcorella tavalla rujoa, mutta toimii paikoitellen mainiosti.
http://www.myspace.com/tesaband
 
*SHELS - Siinä missä useimmat genren edustajat lisäävät metallisointiinsa postrock-vaikutteita, tämä yhtye soittaa näitä tyylejä suorastaan vuorotellen. Kuitenkin homma toimii. Mukana oleva trumpetisti tuo uskomattoman suuren lisäboonuksen yhtyeen saundiin
http://www.myspace.com/shels
 
Näiden lisäksi voisin suositella yhtyeitä Pelican, Red Sparowes ja Russian Circles, jotka kylläkin laskisin ennemmästi postrockin puolelle, sillä musiikki on kokonaan instrumentaalista, ja useasti nopeampaa kuin edellä mainituilla. Lisäksi genreä sivuavat dronettajat Sunn O))) ja Earth, jotka ovat toki tsekkaamisen arvoisia.

Minä tykkään! Varsinkin Neurosis (bluesimpi?), Isis ja Rosetta kolahtavat. Muita tsekkaamisen arvoisia bändejä ovat Buried At Sea (Migration on ehkä raskain levy ikinä), samojen porukoiden vielä post-metallimpi Minsk, Today Is The Day sekä Mouth Of The Architect.

Minskiä joskus kuuntelinkin, mutten muistaakseni kamalasti tykännyt. Pitääkin tsekata nuo muutkin, nyt on vaan taas niin kamalasti uutta musiikkia kuunneltavana, että pitää sulatella hetki. Ja kiitos muuten kun mainitsit tuon post-metallin, lisään sen tuonne aloitusviestiin. Kyllä Neurosis on mun mielestä "bluesimpaa" kuin nämä modernimmat . Tai rouheampaa. :) Vaikea sitä on selittää.

Voisin melkein tyrkätä Capricornsin tähän ketjuun. Bändissä vaikuttaa Iron Monkeysta ja Orange Goblinista tuttuja tyyppejä, ja musiikki on jotain todella hienoa.
 
http://www.myspace.com/capricornsoflondon

Neurosis on saatanan kova. Sitä kovinta kolahdusta odottelen kuitenkin vielä.

Mm. tuollainen aihetta sivuava ketju on olemassa: http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=44&t=124889&o=0

Mm. tuollainen aihetta sivuava ketju on olemassa: http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=44&t=124889&o=0
 
Melkein keskittyy enemmän post-rockiin tuolla, ja hyvä niin.

jaa minä kun aina luulin että vanha Boris oli sludgea ja Isis metalcorea... ;)
 
*juoksee vauhdilla poispäin väistellen ja päätään suojaten*
 
meninkin sitten wikipediasta katsomaan, katos vaan, nämähän on tosiaan luokiteltu atmospheric sludge metalliksi. jösses, aina oppii uutta.
 
no, joka tapauksessa, Boris on hyvää stoner sludge metallia.

Neurosisin The Eye of Every Storm on aivan uskomattoman hyvä levy. Lähes täydellinen. Pitäisi hankkia enemmänkin, ovat vain kaikki täysihintaisia.
 
Isis, Callisto sun muut eivät toimi jostain syystä, mutta Pelicanilla on siistejä biisejä, kuten 20-minuuttinen March into the Sea.

Cult of luna kuuluu meikäläisen suosikkeihin, ihan saatanan kova bändi. Calliston uusin on myös kovaa kamaa.

Neurosisin The Eye of Every Storm on aivan uskomattoman hyvä levy. Lähes täydellinen. Pitäisi hankkia enemmänkin, ovat vain kaikki täysihintaisia.
 
Olet melko lähellä totuutta, ostin muuten itse tässä ihan äsken huuto.netistä kuusi Neurosis-levyä (joista yksi on ep) viidelläkympillä, hyvää tavaraa kaikki näin äkkiseltään kuunneltuna, vaikka onhan noissa vielä sulateltavaa. Cult of Lunan viimeisimmät, eli Salvation ja Somewhere Along the Highway ovat ehkä parasta mitä olen toistaiseksi tämän genren puitteissa kuullut. Kotimainen Callisto on taas aika boring, en hiffaa mikä siinä on niin hyvää. No jos Callisto olisi ollut eka tämän tyylisuunnan bändi mitä olisin kuullut, se voisi olla parempi. Ihan hyviä sovitusratkaisuja ja vaihtoehtoisia instrumentteja Callistolla, mutta rasittaa se amatöörimäinen ja "rankka" huuto. Eikä se musa nyt muutenkaan erityisesti koskettanut. Vaikea erottua kunnolla joukosta kun ylitarjontaa on niin paljon tässäkin genressä.
 
Melkein keskittyy enemmän post-rockiin tuolla, ja hyvä niin.
 
Juu, totta. Mutta aika usein kun aletaan puhumaan tästä "Atmospheric Sludge Metalista" tai "post-metallista" (perkeleen genret), niin mukaan vedetään aina post-rock, joka on ihan eri asia :) Okei, onhan noita bändejä jotka sekoittavat kumpiakin keskenään (esim. tuo Callisto), mutta kuitenkin. Eihän joku Godspeed You Black Emperor! ole yhtään samanlaista kuin joku Cult of Luna.

Isis ja Callisto näistä tutuimpia ovat, sekä Godspeed You! Black Emperor, mistä tuossa toisessa ketjussa olikin jo useampi maininta.
 
Samaan kastiin laskisin The Oceanin. Uusin levy Precambrian on tupla-cd, joista ensimmäisellä on lyhyempiä ja metallisempia runttauksia, ainakin Meshuggah ja Mastodon -vaikutteita havaittavissa. Kakkoslevy onkin sitten tätä atmospheric sludge ambient post metal blues rockia. Jossain määrin raskaampaa kuin Isis ja Callisto. Kannattaa kokeilla.

GY!BE ei kyllä taida olla sludgea eikä ainakaan metallia..
 
Kotimainen Fleshpress ja uusin levynsä Pillars on kyllä tunnelmansa puolesta jotain aivan uskomatonta. Ei ehkä mitään herkistelyä vaan lyijynraskasta ja helvetin väkevää synkkyyttä. Very twisted kind of atmospheric.

Isikseen tutustuin hieman ennen Tuskaa, kun tsekkailin Tuskan tuntemattomien bändien materiaalia youtubesta&myspacesta. Noh, Tuskan jälkeen olikin sitten pakko ostaa levy. Nyt niitä on sitten kolme, In The Absence Of Truth, Oceanic ja Panopticon. Ihan mahtavaa kamaa.
Muutkin bändit on sitten alkanut kiehtomaan ja sain Callistoa jouluksi. Toinen mitä on tullut kuunneltua, on Cult of Luna, miltä ei tosin vielä levyä. Ja nyt sitten löytyy vielä muitakin bändejä, kiitos ketjun. Loistavaa. Näihin tulee uppoamaan rahaa.

Samaan kastiin laskisin The Oceanin. Uusin levy Precambrian on tupla-cd, joista ensimmäisellä on lyhyempiä ja metallisempia runttauksia, ainakin Meshuggah ja Mastodon -vaikutteita havaittavissa. Kakkoslevy onkin sitten tätä atmospheric sludge ambient post metal blues rockia. Jossain määrin raskaampaa kuin Isis ja Callisto. Kannattaa kokeilla.
 
En ihan lähtisi laskemaan The Oceania sludgebändiksi tuon levyn kuulemisen perusteella, siellä kun on kaikenlaista modernia metallia aina nopeista hardcore-kompeista Meshuggah-rytmittelyihin ja sitten tätä tunnelmointia, jota olisin oikeastaan halunnut kuulla enemmänkin.

Isisksestä iteki innoistuin vastikään kaverin kautta. Etenki In the Absence of Truthin mestariteokset Dunlcinea, 1000 shards ja Not in rivers but in drops jaksaa sytyttää.

Kaikki mainitut bändit ovat tuttuja, ja diggailen kovaa. Erityisesti The Oceanin Precambrian putoilee juuri nyt. Mainittakoon vielä Intronaut, joka on melko progea kamaa, ja minusta erittäin jees.

Mikä 'tun Athmospheric Sludge? Johan on genrellä nimeä, tuo voittaa melkein kaikki x ja y-coret tyhmyydessään. Itsehän kutsun tätä vain fiilistelymetalliksi. No, ei nimi musiikkia pilaa jossei musiikki nimeä.
 
Itse tykkään kovastikin tästä kamasta, etenkin Isis, Neurosis ja Red Sparowes ovat lähellä sydäntä. Soitetaan myös bändin kanssa jotain tämän tyylistä, ja mukavaahan tälläistä on soittaa, lähinnä runsaan vaihtelun vuoksi. Neurosiksen Through Silver in Blood ja The Eye of Every Storm, Isiksen Panopticon ja Oceanic sekä Red Sparowesin Every Red Heart Shines Towards the Red Sun ovat kaikki tämän lajin mestariteoksia.

The Oceanin uusin kuulostaa jännältä.. vaikka taitaakin olla turhan villiä otsikon genreen (?) Mutta kiitti muistutuksesta.
 
Jo mainituista bändeistä ISIS iskee parhaiten, varsinkin Panopticon. Muita suosikkeja on Pelican ja Russian Circles, joiden eläväinen ja jylhä äänimaailma viehättää kovasti. Neurosikseen on pitkään pitänyt tutustua, mutta eiköhän senkin aika vielä koita.. Enpä ole tainnut kuulla yhtään negatiivista sanaa kyseisestä bändistä. Pakko kait sen on olla hyvä.