Bassot ›

Siinä mitään keskiarvoja katella jos mietitään mitä tekee isona.
Tollanen 6 keskiarvohan on basistien yläluokkaa jo :)
Terv. 5,9 (15 vuotta sitten...)
 
Oma bassottelu alkoi kun poikasina saatiin päähän perustaa bändi, ja kitaristi ja rumpali oli jo, joten bassohan sitä tuli sitten ostettua ilman että olin sellaista koskaan edes kädessäni pitänyt.
 
Kitaralla jotain smoukonthevooteria ja aironmänin pääkomppeja oli tullut rimputeltua ennen sitä. Nyt alkanut pikkasen enempi kitaraakin rämpyttelemään kun basso on aika tylsä ainoana soittimena kotona.

Tuntematon herra soitti "oot kuulemma rumpali..."
 
vastasin, "öö, en, mut bassoa osaakn kyl vähän"
 
ja mies kuittas "hyvä, kyl me basistiaki tarvitaan!"
 
Siitä se soittelu pikkuhiljaa lähti. Ensin lainakamoilla ja just ku olin ekaa skebaa ostamassa, sama setä kysyi uuteen bändiinsä basistiks. Sit hommasinki basson ja jatkoin siihen panostamista...
 
Eikä kaduta. Molempiin on kyl ollu hyvät saumat panostaa ja on skebaaki aikalailla tullu soiteltuu, mut bändissä yleensä basso. Hyvänmaun(kin) rajoissa kikkailtavaa on niin että päätä huimaa, mut tarvittaessa melko simppelikin pompotus toimii ja groovaa.

Hyvä basso muuten mutta kaula ei sopinut miun kouraa olleskaa. Muuten kyllä loistavat osat/speksit tohon hintaan.
 
Saa tietenki ehdottaa parempaa ja maksimi hinta ois n.600e bassoon.

Basson soitossa on sitä groovea ja rytmiä. Basson soittaminen vaatii "munaa". Jätetään kitaran soittaminen pedanteille pilkun '##%&(/ ... tarkkaajille

Basson soitossa on sitä groovea ja rytmiä, jos homman osaa. Basson soittaminen vaatii munaa (ilman lainausmerkkejä). Jätetään kitaran soittaminen pedanteille pilkun '##%&(/ ... tarkkaajille= niille jotka sen osaa.
 
oli pakko

Ostin jouluksi Ibanetsin SR500:n. Loistopeli. Hinta/laatu kohdallaan, suosittelen lämpimästi. Mun lyhyille ja paksuille nakeille sopii mainiosti. Nyt kun oppis vielä soittaan. Kitaran siirsin vilttiketjuun lähes heti kun bassoo kokeilin.

Musaopettaja aikoinaan ala-asteella (n.8-9 vuotta sitten) lykkäsi minulle basson kouraa ja mun kaverin lykkäs rumpujen taakse ja sitte kaverin kans päätettii, että aletaapas soittaa ja omat kamat tuli ja siitä saakka oon sitte rämpytelly 4-5:llä kielellä ja kitaraaki aina pikkase (erittäin vähäsen, mut sen verran, että pärjää). Päivääkää en oo katunu.

Jostain tietämättömästä syystä lupauduin bändin basistiks ja siitä asti oon bassotellu ahkerasti. Kitaraaki on tullu enmmän soitettua kun akustinenkin tuli hommattua sitä sit kotona. bändin kanssa bassolla aina se on se paras ja mukavin soitin;)

Halusin basson 10- vuotiaasta alkaen. Pari vuotta sitten minut kysyttiin soittamaan bassoa bändiin ja siitä se sitten lähti. Selloa ehdin soittaa kymmenen vuotta ennen kuin rupesin totaalibasistiksi.
 
Kitara tai muut ns. bändisoittimet eivät tuntuneet yhtä kiinnostavilta kuin beissi. Ei kaduta tippaakaan, raha tosin on ongelma, koska sitä ei ole tarpeeksi.

Ala-asteikäisenä rupesin soittamaan kitaraa, oli oma Heritage-LP ja vahvistinki, sit serkunketku soitti jotta rupeetko basistiks bändiin?..
No helv... myin kitaran ja ostin basson ja combon.
Bändi soitteli ehkä kymmenen kertaa ja kuukahti, mulle jäi basso käteen kopellettavaks.
Jonkun vuoden kuluttua ajauduin metallibändiin basistiksi.
Sittemmin ostin uudestaan kitaran basson kaveriksi kotiäänityksiin, nyt mulla on 7 kitaraa, neljä bassoa plus yks akustinen.
 
..mulla ei oo oikeesti mitään hajua mahdanko olla kitaristi vai basisti?..
päätelkää ite:
 
http://serif.pp.fi/muuta/mastah.mp3

(vähintään) kymmentä kitaristia kohden on yksi basisti, itekkin tuli alta parikymppisenä soiteltua parhaimmillaan kolmessa kokoonpanossa päällekkäin hetken aikaa...
 
Eli kun bassoon tarttuu ja löytää C:n ja G:n sit opettelee rytmikkäästi vaihtelemaan niitä niin keikkaa pukkaa...
 
Siis oikeesti aloin soittaa bassoa kun kuuntelin stand by me:tä joskus 12 vuotiaana (rapiat 15 v sitten) ja rupesin hakee sitä bassokuvioo, siitä se sitten lähti...

Vahinkohan tuo oli. Viulua soitin, mutta en oikein siitä koskaan paljoa perustanu. Pikkuveli perusti ekan oman bändinsä ja itse menin mukaan basistiksi vaikka en ollut ikinä aiemmin soittanu. Se bändi hajosi heti alkuunsa, mutta tykästyin sen verran bassoon, että sille tielle sitten jäin. Veljestäkin kehkeytyi oikein taitava muusikko vaikka soittohommat aluksi ei ottaneet sujuakseen.

Tyypillinen tarina. Poika saa vanhemmiltaan akustisen, soittaa sitä muutaman vuoden ja päättää sijoittaa pienet rahansa maagiseen sähkökitaraan. Harmi vain että juuri ennen kuin sitä sähkistä menin ostamaan päätin hieman kokeilla bassottelua koulun musatunnilla. Hauska olisi nähdä millainen kitaristi olisin nyt :P tai sitten ei..

Miksi rupesin basistiksi? Koska olin bändissä laulajana, tarvittiin basisti, päätin vain yhtäkkiä, että 'on se nyt perkele, pitänee sitte tehä tuplatyötä ku ei muut voi fysiikan lakien ja ihmis-anatomian takia hoitaa kahtaa instrumenttia'. Alussahan homma meni täysin vituralleen (heh... muistan olleeni ihan kysymysmerkkinä vireestä puhuttaessa :D), mutta kyllähän siitä sitten jotain on tullut.

kaverin kanssa oltiin musiikin tunnilla 8-luokalla ja sitten se kaveri oli jo sillon kitaravirtuoosi. se sitte sano että perustetaanko bändi? mä sanoin että voijaanha me.. sitte se sano että otas toi basso. en ollu paljon soittanu vähän kitaraa rämpyttäny. sitte se kaveri sano että soita e:tä. minä tietysti että mikä v*tun ee.. sitte se opetti. eka biisi mikä soitettiin oli Black Night. 3 vuotta sen kaverin kanssa soiteltiin kaikkee blues, rock ja sitte viimesin kokoonpano oli sellanen Hard Rock. toimii vieläki mutta minä en oo siinä enää ku oon siirtyny kitaraan..

Saa tietenki ehdottaa parempaa ja maksimi hinta ois n.600e bassoon.
 
Tässä on parempia bassoja, ainakin allekirjoittaneen mielestä. Säästät hinnassa ja luultavasti olet tyytyväisempikin. Itselläni on kyseinen presari, ja jatsaristakin olen kuullut vain hyvää. Kannattaa käydä kokeilemassa!
 
http://www.musamaailma.fi/epages/mu … /musa/Categories/bassot/grass_roots

Sain 10v lahjaksi akustisen. Sillä oli paljon kivempi opetella boogiewoogie kuvioita kuin sointuja ja niin se jäi sitten päälle. Koulukaverin kanssa päätettiin perustaa bändi ja ostin mainostenjakorahoilla ekan basson. Se oli oikeen Rocky electrick bass. Semmoinen sunbursti jatsarikopio. Putkiradion kautta paukutin menemään.

Rumpalina bändissä toimineena en halunnut ostaa kannuja, koska niille ei ollut mitään sijoituspaikkaa. Pakotimme siis bändiin uuden rumpalin ja itse vaihdoin bassoon, koska kitaristien mestat oli jo varattuja. Simppeliä.

Kaverit tarttivat bändiin basistin, ja kun kitaristiksi tiesivät, niin sanoivat, että "tuu vetää yks keikka bassoa, me hommataan sitte oikea basisti". Tässä ollaan neljän vuoden jälkeen, eikä sitä oikeaa ole vielä tullut...