Bänditoiminta ›

Oli tuossa taannoin eka keikka ja huomasin kuinka en laulaessani meinannut millään pysyä pystyssä ilman mikkiständin tukea. Mitä mahtoi tapahtua? Ensinnäkin lava oli n. postimerkin kokoinen, liikkuminen siis hyvin hankalaa, muutenkin täynnä johtoja ja lopuksi vielä olin laittanut jalkaan spittarit, eli hieman korkoa.
 
En silti tahdo uskoa, että pystyssä pysyminen olisi ollut vaikeaa noiden seikkojen takia, olisiko se silkkaa adrenaliinia, tällainen ylienerginen kun olen muutenkin?

Oli tuossa taannoin eka keikka ja huomasin kuinka en laulaessani meinannut millään pysyä pystyssä ilman mikkiständin tukea.
 
12 tuoppia ja pari Jekkua ennen vetoa?

12 tuoppia ja pari Jekkua ennen vetoa?
 
Tälläinen tuli todistettua, kyseessä oli _yllätys yllätys_ basisti! Oli sitten vedetty vähän enemmänkin miestä väkevämpää ja tarvittiin avuksi "basististändi" eli kaveri pitämään basistia pystyssä, joka yritti epätoivoisesti osua kieliin. No ohihan ne yritykset suurimmaksi osaksi meni, mutta olihan se huvittavaa katsottavaa. Kyseessä oli vielä tuttu kaveri, niin voi aina välillä muistuttaa "onnistumisesta"... Lavan kaltevuutta ei pystytty tällä kertaa katsomaan=)

No joo.. Kyllä mun veikkaus olisi kanssa, että liikaa alkoholia.... Mutta toisaalta ei sitä nähtävästi hirveästi liikaa ole ollut, jos sentään pystytssä onnistui pysymään.
 
Sekin on ihan totta että ihan pelkkä luontainen adrenailiinkin aiheuttaa todella käsittäämättömiä sivuvaikutuksia ens alkuun. Tajunnan kaventumista jne... Pystyy heittämään melkein mitä vaan mutta "missä on mun mikrofoni?"... Tää on esiintymisjännnityksen eräs muoto.
 
Ja tosjaan ... Kyllä harjotuksissa tarttis pari kertaa kokeilla niitä esiintymisvermeitäkin. Jos harkkaa tohveleissa ja vetää puujalat päälle vasta keikalla, niin varmaan menee turvalleen.
 
Et silleen. Tsemppiä.
 
ED: Niin siis keikkapaikathan on aina TÄSMÄLLEEN IHAN ERILAISIA kuin mikään, mihin olet törmännyt aikaisemin. Jos mahollista niin kannatta käydä etukäteen vähän vakoilemassa miltä näyttää ja paljonko on tilaa.... ;)

ED: Niin siis keikkapaikathan on aina TÄSMÄLLEEN IHAN ERILAISIA kuin mikään, mihin olet törmännyt aikaisemin. Jos mahollista niin kannatta käydä etukäteen vähän vakoilemassa miltä näyttää ja paljonko on tilaa.... ;)
 
Ammattipiireissä käytetään termiä "soundcheck".

Ammattipiireissä käytetään termiä "soundcheck".
 
Harrastaja piireissä puhutaan "keikkapaikalla etukäteen käymisestä".

Juomisesta jos ei ole kyse, niin muistitko syödä?
Verenpaine, veren sokeri?
Huippaamaan alkaa ketä hyvänsä, jos keikkahuumassa ja adrenaliinissa unohtaa syömisen.

Harrastaja piireissä puhutaan "keikkapaikalla etukäteen käymisestä".
 
Amatööripiireissä puhutaan "ollaanko eksyksissä"

Mulla on ainakin joskus keikan jälkeen ollu semmonen vapina että käveleminen sujuu vaikeesti.

adrealiini tietääkseni nostaa verensokeria

adrealiini tietääkseni nostaa verensokeria
 
En tuohon lääketieteeseen, farmasiaan tai biologiaan ota kantaa.
Semmoinen käsitys meikäläisellä on, että tuo adrenaliini on parasta amfetamiinia, mitä markkinoilta löytyy. Sen turvin jaksaa, vaikka patterit olisivat olleet tyhjänä kolme vuorokautta.
 
Jos tuossa koko päivä menee roudatessa, soundtsekissä ja muuten vain töpinöissä, eikä malta rauhoittua... ruoka ei maistu...jne...
Kun se keikka alkaa ja ensimmäinen 30 sek on vedetty, niin tämä oli tässä ja nou hätä. Adren tuotanto lopahtaa, jolloin kroppa hoksaa, että kello on kymmenen illalla ja tässä sitä vain vedetään aamukahvin ja kenties parin pilsnerin voimalla. Eipä tarvitse ihmetellä, jos hieman alkaa huimata.

Etenkin pitemmällä rundilla on loppupeleissä äärimmäisen tärkeää huolehtia tosta, että syö tarpeeksi, ja tarpeeksi hyvää ruokaa. Kaksi viikkoa pizza/hamppari/kalja-kuuria pistää kehon aika paskaksi. Ehkä vielä kuolemattomana parikymppisenä tuohon pystyy, mut vanhemmiten ei - tai jos pystyy, on joko alkoholisti tai käyttää kemiallisia piristeitä. Tuota juopottelua kantsii etenkin pyrkiä välttämään, ehkä se on "coolia" mut siitä ei seuraa kuin tällanen kierre, jossa keikan jälkeen vedetään perseet, seuraavan päivän roudaus, ajo, soundcheck hoidetaan hirveässä darrassa, ennen keikkaa on pakko vetää pari loivaria ja sit voidaankin palata tän lauseen alkuun.
 
Niin, eli kantsii kokeilla keikkailua selvinpäin suht täysin vatsoin. Toimii ihmeen hyvin.

suht täysin vatsoin.
 
Mutta ei liian täysin! Oli vasta yksi pikkujoulukeikka silleen että minulle tarjottiin päivällä syntymäpäivä lounas kiinalaisen ravintolan puffetissa, ja illalla sain syödän pikkujouluporukan kanssa herkullisen ja monipuolisen, kaupunkimme parhaimman hotellin pikkujoulupuffetin.... Ei meinannu lähteä sitten illalla keikalla oikein ääntä kehosta kun olin niin täynnä ruokaa!
 
Alkoholin osaan nykyään annostella sopivasti että pystyn laulamaan, mutta syömisen kanssa saa olla tosi tarkkana.

Juu siis alkoholia ei ollut tippaakaan veressä. Nikotiinia ja adrenaliinia siis suurimmalta osin. Saattoipa olla verensokeri hieman alhaalla, vaikka kyllä sitä tuli syötyä ennen keikkaa. Ei ihan kuitenkaan viitsinyt mahaa täyteen vetästä jotain pihviä.
 
Huomasin bändiharkoissa, että laulan usein asennossa jossa vasen jalka on oikean edessä ja olen siis hieman jalat koukussa. Tämän tuloksena reisilihakset väsyvät --> jalkojen tärinä.

Amatööripiireissä puhutaan "ollaanko eksyksissä"
 
Juoppopiireissä puhutaan "kävinks mä siellä keikkapaikalla lainkaan?"

Juoppopiireissä puhutaan "kävinks mä siellä keikkapaikalla lainkaan?"
 
Mykkäpiireissä ei puhuta ollenkaan.
 
Tsori, haen takin..

Mykkäpiireissä ei puhuta ollenkaan.
 
Tsori, haen takin..
 
Sokkopiireissä taas ei nähdä kuka puhuu ja hakee takin, joten perseily on ihan sallittavaa.

Harrastaja piireissä puhutaan "keikkapaikalla etukäteen käymisestä".
 
Myös nimi saundstekki on käytetty termi XD

eipä mittään