Aloittelijat ›

Etsiessäni materiaalia sooloiluun liittyen törmäsin sellaiseen termiin kuin "pentatoniset asteikot". Olen ottanut asioista selvää, ja jos nyt oikein käsitin, niin esimerkiksi jos taustalla soitetaan A-sointua, niin soitellaan jotain tältä asteikolta:
 
|-------------------------------5--8---------------|
|-------------------------5--8---------------------|
|-------------------5--7---------------------------|
|-------------5--7---------------------------------|
|-------5--7---------------------------------------|
|-5--8---------------------------------------------|
 
Right? Mutta näitä skaaloja vaimitälieovatkaan on enemmän kuin tässä linkissä http://www.guitarconsultant.com/pentatonic.html, joten mistä löytyy tyhjentävä ja helposti ymmärrettävä opas englanniksi tai suomeksi tällaiselle aloittelijalle kuin minä? Ja helposti ymmärrettävällä tarkoitan sitä, ettei opas olisi tyyliin "tämä kvirtti yhdistettynä kvarttiin plus kvertti on yhtä kuin banaani" vaan niin helppo kuin mahdollista.
 
Kiitokset etukäteen.

Opettele jokaisen nuotin nimi siltä paksuimmalta E-kieleltä ja sit vaan soitat ton saman asteikon alottaen kyseisestä äänestä.
 
Esim G 3nauhalta, Bb 6nauhalta ja Eb 11nauhalta.
 
EDIT: http://www.learnclassicalguitar.com/images/Fret-Notes-on-Guitar.jpg
Tosta näät ne nuottien nimet.

mollipentatonista käytetään usein perusbluesissa- ja rokissa.
 
A molli pentatoninen on tuo ylle laittamasi. Ajattele tuohon kohtaan A barre sointu, niin näet miten se nivoutuu tuohon sointuun. Ja muista että perusavoimissa soinnuissa paksuimman soitettavan kielen ääni on juurisävel. Ja juurisävel kuullostaa hyvältä pysähdyspaikalta sooloillessa. Tuossa esittämässäsi pentatonisessa juuri on E ja e-kielillä viidennellä nauhalla ja neljännen kielen 7:nneltä nauhalta.
 
Periaatteessahan tuo skaala sopii hyvin bluesiin A:ssa. Eli siis sointujen A, D, E kanssa. Esim A-boogien päälle (A5, D5, E5).
 
Todellisuudessahan hyvät soittajat ottavat soolossaan huomioon sen mikä se kulloinkin soitettava sointu on. Jolloin tavallaan soitetaan jokaisen eri soinnun kohdalle eri skaalaa. Mutta ehkä on ensin ihan hyvä vain unohtaa tuo ja opetella skaala yhdellä kielellä sekä yhtenä laatikkona (niitä laatikoita on oikeastaan viisi: eli tavallaan yksi jokaisen avoimen soinnun päälle... ja ne avoimet soinnut on C,A,G,E,D)
 
http://guitar.about.com/od/freebeginnerlessons/a/learn_to_solo.htm
http://www.fenderplayersclub.com/pdfs/lessons/minor_pentatonic.pdf

Todellisuudessahan hyvät soittajat ottavat soolossaan huomioon sen mikä se kulloinkin soitettava sointu on. Jolloin tavallaan soitetaan jokaiselle soinnun kohdalle eri skaalaa.
 
Ja sit vielä ne hyväthyvät ei ees ajattele mitään skaaloja (vaikka siis ne hallussa oisivatkin). Jossain vaiheessa kun otelauta on tarpeeks tuttu, skaalat on ihan turhia. Kyl ne omat aivoitukset saa pihalle vielä aidommin jollei oo mitään teoriahömppää rajottamassa soittoa. Mut tosiaan, harva niin pitkällä on, joten ite ainakin runttaan rauhassa pentatonista ja perus duuria ja kikkailen sit viäl sekaan mitä keksin =)

Opettele jokaisen nuotin nimi siltä paksuimmalta E-kieleltä ja sit vaan soitat ton saman asteikon alottaen kyseisestä äänestä.
 
Esim G 3nauhalta, Bb 6nauhalta ja Eb 11nauhalta.
 
Eli:
 
|----------------------3-6--|
|------------------3-6------|
|--------------3-5----------|
|----------3-5--------------|
|------3-5------------------|
|--3-6----------------------|
 
ja
 
|----------------------6-9--|
|------------------6-9------|
|--------------6-8----------|
|----------6-8--------------|
|------6-8------------------|
|--6-9----------------------|
 
ja
 
|-------------------------------------11-14---|
|------------------------------11-14----------|
|-----------------------11-13-----------------|
|----------------11-13------------------------|
|---------11-13-------------------------------|
|--11-14--------------------------------------|
 
Näin, jos ymmärsin oikein? Ja muuten näitä jankatessani hoksasin, että tuo ensimmäinen noistahan on AC/DC:n You Shook Me All Night Longin soolon yhdessä osassa käytetty asteikko!
 
Ja jos ymmärsin oikein noita lähettämienne linkkejä, niin mitä tahansa niistä laatikoista siitä PDF:stä voi käyttää, vai?
 
Kiitos vastauksista! Tämä selvensi minulle paljon.

Näin, jos ymmärsin oikein? Ja muuten näitä jankatessani hoksasin, että tuo ensimmäinen noistahan on AC/DC:n You Shook Me All Night Longin soolon yhdessä osassa käytetty asteikko!
 
Ja jos ymmärsin oikein noita lähettämienne linkkejä, niin mitä tahansa niistä laatikoista siitä PDF:stä voi käyttää, vai?
 
Kiitos vastauksista! Tämä selvensi minulle paljon.
 
Juu, nuo 5 laatikkoa sisältää samat sävelet. Useimmiten tosiaan tuosta laatikosta lähdetään kun sooloilua opetellaan. Senhän voi vetää 12 nauhaa korkeammaltakin.
 
Monilla soittajilla kai on lempilaatikkonsa mistä sooloja vedellä. Toisaalta havainnollisin mielestäni on opetella kuitenkin pituussuunnassa. Eli vaikka Emolli pentatoninen e-kielellä noin ensi alkuun. Äänethän ovat R, b3, 4, 5, (b)7. eli avoin kieli, kolmas nauha, viides nauha, seitsemäs nauha, kymmenes nauha, 12. nauha. Tällä pituussuuntaisella ajattelulla pääsee mielestäni helpommin käsiksi siihen että soittaa mitä korvan mielestä oikein on, eikä mihin sormet sopivat.
 
Ykköslaatikon opeteltuaan, seuraavaksi voinee opetella sen viereiset laatikot.
3-5
3-5
2-5
2-5
3-5
3-5
(jota kannattaa ajatella ikäänkuin avoimen Gm-soinnun kautta, eli 310033)
 
ja
 
8-10
8-10
7-9
7-10
7-10
8-10
(jota kannattaa ajatella ikään kuin avoimen Dm-sointuna mutta 7 nauhaa ylempää)
 
Sitten jos teoretisoidessa tietysti voi alkaa pohtimaan mitä ääniä yleensä taivutetaan. Bluesissa ja rockissa kun kieliä yleensä taivutellaan. Tarkoituksena on tietysti taivuttaa kohti jotain tiettyä säveltä. Suosittu taivutusääni on esim molli(terssi), jota taivutetaan kohti duuri(terssi)a. Tuo molliterssi on skaalassa juurisävelestä seuraava ylöspäin.
 
Tässä tuo eka boksi ja lisättynä yleisimmät bendaukset (b:n jälkeen kohdesävel, tai -sävelet):
5-8b10
5-8b10
5b6-7b8,9
5-7
5-7
5-8
 
sitä seuraava boksi:
8b9-10b11,12
8-10
7-9
7-10
7-10
8b9-10
 
jne.
 
Bluesskaalassa on mollipentatonisessa myös yksi lisä-ääni, b5. Eli se laatikko on sama mutta vaan vähän erilainen...
5-8
5-8
5-7-8
5-7
5-6-7
5-8
 
Mutta kaikkinensa teoreettinen pohdinta menee helposti yli tarpeen, sillä perusteet riittänee, loput löytää levyiltä plokatessa.

Vielä sellainen kysymys, että näitä laatikoitahan voi soittaa siis päällekkäin?

Vielä sellainen kysymys, että näitä laatikoitahan voi soittaa siis päällekkäin?
 
Ne sisältävät samat sävelet, osin tosin eri korkeudelta (eli eri oktaavissa). Eli niitä voi soitella päällekkäin, alekkain, peräkkäin, kunhan pysyy oikeassa sävellajissa. Omassa viimeisimmässä viestissäni kaikki ovat A:ssa, eli niitä voi soitella yhtälailla mitä vain. Sun viestissäsi oli sama boksi eri sävellajeista (Gb, EB, jne), ja ne tietysti eivät samojen sointujen päälle sovi kuin nuo A-sävellajin laatikot.

Ne sisältävät samat sävelet, osin tosin eri korkeudelta (eli eri oktaavissa). Eli niitä voi soitella päällekkäin, alekkain, peräkkäin, kunhan pysyy oikeassa sävellajissa. Omassa viimeisimmässä viestissäni kaikki ovat A:ssa, eli niitä voi soitella yhtälailla mitä vain. Sun viestissäsi oli sama boksi eri sävellajeista (Gb, EB, jne), ja ne tietysti eivät samojen sointujen päälle sovi kuin nuo A-sävellajin laatikot.
 
Kiitos, tämän halusin tietää. En kyllä tarkoittanutkaan, että soittaisin eri sävelistä eri laatikot, vaan samasta.
 
Kiitos kaikille, jotka vastasitte.

Mollipentatoninen on siitä hyvä asteikko että sitä voi soittaa I-IV-V sointukierron päälle ja se kuulostaa vähän erilaiselta kun alla oleva sointu vaihtuu eli sillä pääsee pitkälle.