Livetoiminta ›

Menneinä vuosikymmeninä tultiin toimeen aika vaatimattomilla vahvistintehoilla. Taisi vasta rokin myötä ruveta 1970-luvulla tulemaan PA-kamat, joihin voi laittaa paljon muutakiin kuin laulun.
 
http://www.ouka.fi/kirjasto/musaoulu/rock/rockinoulu/kamat/kamat.htm
"Rakentelua helpottivat Tekniikan maailma -lehdessä vuoden 1963 aikana julkaistut sähkökitaran ja erilaisten bändilaitteiden rakennusohjeet. Vanhasta radiosta saattoi viritellä vahvistimen, jolla pääsi soittohommien alkuun. Kitara vain banaanipistokkeilla levysoitinliitäntään ja Grammophon-painike päälle - aitoa putkisoundia parhaasta päästä."
 
"Alussa laulukamoilla ei ollut väliä, kun soitettiin vain rautalankaa. Keikoilla piti kuitenkin esittää muutakin, ja ensialkuun oli tapana kytkeä solistin mikrofoni kitaravahvistimen vapaaseen kanavaan. Bachelorsilla oli melkein alusta 2x18-wattiset lauluvahvistimet. Keikkojen lisäännyttyä tarvittiin paremmat laitteet: italialainen Geloso oli 100-wattisena "hirmuisen tehokas siihen aikaan".
 
--------
 
Meinasin jos tässä ketjussa voitas verestää muistoja Basso-Mateista, ACS:sistä ja muusta vanhemmasta äänentoistosta ja vaihtaa mielipiteitä ollaanko kuitenkaan menty käytännössä paljon paremman lopputuloksen suuntaan, vaikka vehkeet on kehittynyt paljonkin?
 
Itsellä on ollut käytössä pikkukeikoilla tuota vähän vanhempaa kalustoa ja kyllä sillä tuntuu pärjäävän siinä missä uudemmallakin. Kehuja on tullut enempi kun on ollut joku perinnevehje mukana ehkä siitä syystä kun ne herättää muistoja ihmisissä.
 
http://tietosanakirja.dy.fi/w/Matti_Sarapaltio
1980-luvun alussa MS Audiotron työllisti parhaimmillaan 80 vakituista työntekijää ja kymmeniä keikkatyöntekijöitä.
 
Mitäs muita äänentoiston uranuurtajia oli Suomessa?
 
PS: Ei oteta itteemme vaikka vähän lipsahdeltaisiin aiheesta!

Kun aloitin -73 oli todellakin ensimmäisenä vahvistimena putkiradio. Äänenpainettahan sillä ei paljoa saanut aikaiseksi, varsinkaan bassolla mutta alkuun pääsi. Laulu laitettiin toisen putkiradion kautta, kitaralle omansa.
 
Ensimmäinen kesätyöpalkka laitettiin yhteiseen pussiin ja kiikutettiin Sarapaltiolle ja Matti antoi tilalle Hiwatt-merkkisen vahvistimen ja 2 kpl Hagström-merkkistä laulukaappia. Nyt alkoi kuulostamaan joltakin !
Ensimmäinen keikka-palkkio meni nauha-kaikulaitteeseen, ja nyt oli jo efektitkin.
 
Sitten alkoi olla jo sen verran rahaa että mentiin taas rahapussin kanssa MS:n puheille, ja sieltä lähti mukaan Cisse Häkkisen käytössä ollut Bassman, 4*15 tuumainen kaappi ja 100W nuppi, voi että mitkä kamat !
Kitaristi osti Sounder-merkkisen putkinupin ja tautisen painavan 4*12 kaapin.
 
Näillä sitten mentiin 70-luvun loppuun asti, -78 oltiin jo "kuuluisan" bändin kiertueella (Sold Out-niminen rundi, muistaako kukaan mikä bändi ?) lämppärinä ja siis PA-kamat käytettävissä, tosin ensimmäistäkään mikkiä ei saatu rumpuihin mutta meidän rumpali iski jo silloin aika kovaa.
Jos muistan oikein niin PA:ssa oli Bassomatteja aikas paljon, yläpäitä en muista . . .

Vois tähän väliin kerrata noita omia kotikutoisia virityksiä:
 
Toisen L-100 Hammondin mukana tuli itsetehty leslie, jossa pyörivä oli kuitenkin vain italialaisista Spacesound osista tehty yläpää. Alapäänä toimi joku Fane Crescendo 18" elementti. Yläpään draiverina oli HH:n 1" draiveri. Tuosta sai tehtyä kätevän laulu- ja yleiskaiuttimen kun otti pyörivän hässäkän pois ja laittoi draiverin sojottamaan kuulijoille.
 
Treenikämpällä tuli kokeiltua myös soittamista niin, että oli erikseen rumpalin huone, jossa tuo yllämainittu kaiutin toi ilmoille sulosaundit. Toiseen huoneeseen sai äänentoiston poikkisahatun Hammondin kaiutinpaneelista kun ruuvasi sen suoraan huoneessa kiinteästi olleeseen puurakenteiseen kaappiin.
 
Vahvistimina toimi Sound City 100 PA ja Dynacordin Eminent I. Kaikulaitteena Hawk jousikaiku.
 
Livekeikalla väsäsin makean urkuäänentoiston siten, että MS-Audiotronin LEO 200 äänteli Sound City:n syöttämänä lavan vasemmalla puolella. Oikealla puolella ääntä toisti Rhodes Suitcasen 4 x 12" aktiivinen alakaappi, johon oli mikitetty LEO 200:nen. Mikkiesivahvistimena toimi ASA Hifistudio stereosysteemi.
 
Ihan hyvät saundit ollut noillakin virityksillä.
 
PS: Laitoin omiin kuviin yhden kotikutoisen transistorivahvistimen, joka toiminut treenikämpällä vahvistimena. Tuli Hammondien mukana. Jos tollanen kiinnostas jotakuta, voisin lahjoittaa tai ottaa jotain muuka kivaa tilalle.

Ensimmäinen kesätyöpalkka laitettiin yhteiseen pussiin ja kiikutettiin Sarapaltiolle ja Matti antoi tilalle Hiwatt-merkkisen vahvistimen ja 2 kpl Hagström-merkkistä laulukaappia. Nyt alkoi kuulostamaan joltakin !
 
Älä hitto, semmonen kuuden kanavan Hiwatt? Viimeks pari vuotta sitten tein just kuvatunkaltasella yhdistelmällä pieneen kuppilaan muuan progepumpulle äänentoiston. Kuuskanavainen Hiwatt ja kaks kalsarinsinistä Hagströmiä, missä kaks viidentoista tuuman JBL-elementtiä ja oliko peräti kaks diskanttipilliä per kaiutin.
 
Aivan mahtava saundi, noista toistettiin Nord Electro, autettiin vähän toista kitaraa ja laulettiin. Semmonen tosi pehmeä ja miellyttävä soundi, vaikea kuvailla... Efektilenkissä oli kiinni jousikaiku.

tein just kuvatunkaltasella yhdistelmällä pieneen kuppilaan muuan progepumpulle äänentoiston.
 
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s … ;g=4&ag=26&t=397&a=4508
 
Sunnuntaikevennyksenä ylläolevasta linkistä Carnival, jossa Jukka Tolonen bändeineen keikalla meidän pitäjässä Urajärven kartanolla!

-78 oltiin jo "kuuluisan" bändin kiertueella (Sold Out-niminen rundi, muistaako kukaan mikä bändi ?)
 
Eeh...oliko Ronski??
 
Itse vetelin 70-80 lukujen taitteessa Hagstöm-laulukaapeilla, joissa oli sisällä Goodmans-elementit. Aikalaisien laulukamoista muistan elävästi Tannoyn laulukamat, joissa oli jo Dual-Concentric - elementit. Aika kultaa muistot, mutta ihan mojova soundi noissa oli.
Päätteinä oli HH-littanoita, useassa formaatissa.
Myöhemmin sitten Peaveyn CS-sarjaa 200, 400 ja 800.
 
Onhan tuota vettä virranut Vantaassa, kun näitä nykyisiä settejä hämmästelee...