Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Se oli tuskassa. On aika hyvä bändi, hienoja biisejä.

Tuli ostettua nuo remasteroidut versiot Brave Murder Daysta ja Discouraged Onesista. Ihan mahtavia julkaisuja kyllä, varsinkin BMD kuullostaa kyllä niin tykille nyt että ai ai...
 
Palautti muutenkin nuo klassikot takaisin aktiivikuunteluun. Tuli niitä kymmenen vuotta sitten pyöritettyä enemmän kuin mitään levyä sitä ennen, tai sen jälkeenkään.
 
October Tiden "Rain Without End" on kuulemma saamassa myös uusintajulkaisun remasteroinnin merkeissä. Hyvä levy sekin, ja antaa myös vähän vinkkiä että kuka oikeastaan onkaan tuon Katatonian soundin/tyylin takana. Levyhän nauhoitettiin vuonna -95 Renkse/Norrman kokoonpanolla ennen Brave Murder Daytä, Katatonian ollessa epävirallisesti hajonnut, ja BMD::llä mun mielestä tuo tyyli Katatonialla oikeastaan vasta "lanseerattiin". Ei nyt sillä etteikö Blakkheim olisi yksi epäjumalistani, mutta silti...

onkos noilla paljonkin eroa orginaaleihin? itselläni löytyy molemmat levyt vanhoina versioina? ei sillä että ostaisin nuo re-masterit, mutta kiinnostaa lähinnä, että onko ero kuinka suuri takavuosien painoksiin..?

onkos noilla paljonkin eroa orginaaleihin? itselläni löytyy molemmat levyt vanhoina versioina? ei sillä että ostaisin nuo re-masterit, mutta kiinnostaa lähinnä, että onko ero kuinka suuri takavuosien painoksiin..?
 
Samaa mietin itsekin pitkään, ja onneksi päädyin ostamaan. On niissä selkeä ero, ja kaikki nimenomaan positiiviseen suuntaan. Varsinkin tuo BMD, joka on alunperin kansien mukaan lipsahtanut painoon täysin masteroimattomana, kuulostaa todella hienolle. Ja kyllä Discouraged Onesista on kans saatu sellainen tietty tuhnuisuus siivottua.
 
Tietenkin digipakit, uudet kuvat ja Nyströmin muistelut kansissa tuo oman lisänsä ainakin mulle.

Suurin osa levyistä kokonaisuutena on aika puuduttavia mutta yksittäiset biisit toimivat todella hyvin. Just tilasin Brave Murder Dayn uusinta painoksen (ainakin biisilistasta päätellen), kun se vaikutti ensikuuntelun jälkeen (tutulle lahjaksi ostin) aika hyvältä Åkerfeldtin mahtavien lauluosuuksien osalta ja muutenkin ei vaikuttanut yhtä tylsältä kokonaisuudelta kuten esim. Tonights decision.

Suurin osa levyistä kokonaisuutena on aika puuduttavia mutta yksittäiset biisit toimivat todella hyvin.
 
Mun mielestä asia on täysin päinvastoin. Esim. Tonight's Decisionilta, Viva Emptinessiltä tai uusimmalta levyltä olisi helppo ottaa yksittäisiä biisejä jotka ei ihmeitä vielä yksinään tee, mutta kokonaisuutta ja levyn hienoa tunnelmaa tukevat täydellisesti.

Tuli ostettua nuo remasteroidut versiot Brave Murder Daysta ja Discouraged Onesista. Ihan mahtavia julkaisuja kyllä, varsinkin BMD kuullostaa kyllä niin tykille nyt että ai ai...
 
Ostinpa tänään tuon Discouraged Onesin kun edullisesti lähti. Ja kannatti kyllä. Aikoinaan Viva Emptiness -huumassa tuota koitin kuunnella, mutta ei oikein lähtenyt. Oli jotenkin hirveän yksitoikkoista ja tympeän suoraviivaista menoa. Mutta nyt kun on tuo Brave Murder Day iskenyt niin tämäkin kuulostaa eri hyvältä. Sounditkin on kyllä paljon puhtaamman kuuloiset. Bonusrallit olis voinu jättää ehkä pois, löytyyhän nuo Brave Yester Days -kokoelmalta. Muuten tosi hyvä paketti, kansia ja Blakkheimin juttuja myöten.

Nyt vasta tuli hommattua "Live Consternation". Vaikka bändi on ihan sitä kärkikastia omissa kirjoissani, niin ei nuo livelätyt koskaan saa niin innostumaan, mutta aivan erinomaiseksihan tuokin tietenkin osottautui. Settilistassa on paljon puutteita ja kesto lyhyt, mutta kun on tuollainen bändi ja materiaali niin se vaan toimii. Voi jättää vaikka 10 parasta biisiä soittamatta, mutta kokonaisuus ei siitä kärsi. "Right Into the Bliss" vetäs kyllä mukavasti kylmät väreet selkään. Ei mikään ihan ehdoton suosikkini ennen tätä.

Niinkus vähän ohi aiheesta, mutta...
 
Anttilasta ostin vihdoin Discourages onesin joskus tuossa kesälläköhän se oli. Digipäk ja kaikkee eli uusi remastered versio. Levyhän nyt on semmonen... Hyviä biisejä ja paskoja biisejä. En tiedä tulisiko ikinä kuunneltua tuota levyä jos se olisi ns. uusi tuttavuus eikä mukana olisi yhtään nostalgiaa ja muuta. I break, deadhouse ja relention on aivan saatanan hienoja biisejä katto sitten miten päin tahansa.
 
Muttaniinjuu. Nyt siis ohi aiheesta: tuo remastereihin liittyvä homma, että bändin äijät kirjottaa fiilistelyä kys. levystä toimii meikäläiselle. Munsta on ihan helvetin mielenkiintosta lukea juur esim. discouraged onesin kansista, mitä on fundeerattu kun tuota on äänitetty jne. Hyvät jutut oli myös Entombedin jossain remastereissa tai uusintajulkaisuissa. I likes

Nyt vasta tuli hommattua "Live Consternation". Vaikka bändi on ihan sitä kärkikastia omissa kirjoissani, niin ei nuo livelätyt koskaan saa niin innostumaan, mutta aivan erinomaiseksihan tuokin tietenkin osottautui. Settilistassa on paljon puutteita ja kesto lyhyt, mutta kun on tuollainen bändi ja materiaali niin se vaan toimii. Voi jättää vaikka 10 parasta biisiä soittamatta, mutta kokonaisuus ei siitä kärsi. "Right Into the Bliss" vetäs kyllä mukavasti kylmät väreet selkään. Ei mikään ihan ehdoton suosikkini ennen tätä.
 
On kyllä aivan hyvä livelevy tuo. Anttilasta löytyi hintaan 7,90€ (cd+dvd). DVD:tä en ole vielä ehtinyt katsomaan, mutta pelkkä audiokin toimii loistavasti. Blakkheimin backing voxit on muuten aika hienon kuuloista.

On kyllä aivan hyvä livelevy tuo. Anttilasta löytyi hintaan 7,90€ (cd+dvd). DVD:tä en ole vielä ehtinyt katsomaan, mutta pelkkä audiokin toimii loistavasti. Blakkheimin backing voxit on muuten aika hienon kuuloista.
 
Nyt kun vielä paljastat mistä Anttilasta moisen tarjouksen löysit, niin rynnin saman tien tuota hankkimaan. Jumbon Toptenissa kun kyseinen pläjäys olisi lähtenyt noin kolminkertaiseen hintaan.. Muut Katatoniat oli kyllä sitä noin 8 €:a.
 
EDIT: Pienellä salapoliisityöllä selvisikin jo, että Ouluun pitäisi lähtä lättyä hakemaan:)

On kyllä aivan hyvä livelevy tuo. Anttilasta löytyi hintaan 7,90€ (cd+dvd). DVD:tä en ole vielä ehtinyt katsomaan, mutta pelkkä audiokin toimii loistavasti. Blakkheimin backing voxit on muuten aika hienon kuuloista.
 
Tulipa itsekin kyseinen levy korjattua eilen Antilasta mukaan. Hintaa kylläkin oli paikallisessa 11,90€. Mukaan lähti myös Viva Emptiness.

On kyllä melkolaila parasta melankoliaa, musiikiksi naamioituna. Perskules, ko niitä paha bongata keikoila ainaki täältä Oulusta käsin.

Nyt on tullu hommattua Dance of December Soulsin, Brave Murder Dayn ja Discouraged Onesin remasterit. Aivan mahtavia levyä ovat noi kaksi ekaa epätoivoisessa tunnelmassaan mutta Discouraged Ones ei kyllä aivan yhtä hyvä ole. Siinä Renksen vokaalit on jossain kohti ärsyttävän yksinkertaisen kuuloiset. Tosin on sekin 3 ja puolen tähden levy, joten ei silti huono ole, mutta silti Katatonian huonoin.

Mitä vidduu, Brave Murder Day -remaster :o. Jibii!

Mitä vidduu, Brave Murder Day -remaster :o. Jibii!
 
Moinen tuli ostettua jo toissajouluna ;) Hyvä lätty.

Tää on niitä bändejä, jotka ei oo koskaan varsinaisesti mitenkään räjäyttänyt mun maalimaa, mutta on silti tasaisesti kuuntelussa. Katatonialla on se oma juttu, jonka ne osaa tehdä hyvin. Joskus iskee vaan semmonen "Katatonia-fiilis" jolloin on ehdottomasti laitettava ko.bändiä soimaan.
 
Viimeisin levy on mun mielestä ehkä parasta Katatoniaa, vaikka muutkin toimii mainiosti. Hieno bändi!

Saakelin kovia muuten nuo viimeisimmän levyn b-puolet. Eikä ne remixitkään mitään paskoja ole. Muutaman biisin EP:istä saa vaan pulittaa enemmän kuin täyspitkistä..

Juup, Dissolving Bonds ja Unfurl erityisesti saakelin kovia biisejä!