Rock, pop, alternative ›

Faktoja:
 
Neil Young on Jumala.
Neil Young ei voittaisi Idols -kilpailua.

Ei sillä Dylanin honotuksellakaan idols kilpailua voiteta mutta molemmat ovat suuria taiteilijoita, se on tosin sanottava että minun mielestä Bob teki parhaat laulunsa jo 60-luvulla kun taas Neil paranee vuosikymmenten kuluessa. Tuotanto on tosin niin laaja ja monipuolinen että täytyy olla tosi friikki jos kaikesta pitää.

Falsettilaulu on kuitenkin - saan varmasti lukuisia tappouhkauksia Young-faneilta - joskus niin järkyttävän epävireistä, että sitä ei oikeasti kestä kuunnella, eivätkä ne noin yhden nuotin kitarasoolot (Cinnamon Girl?) juuri vakuuta.
 
Jännittävää. Mua taas Neil Youngissa kiehtoo ehkä eniten juuri tämä; ottoja on voitu pistää levylle jos niissä on oikea fiilis, teknisen suorituksen ei ole niin väliä.
 
Suurimmat kylmät väreet Youngin tuotannossa mulle aiheuttaa Tonight's The Nightin Mellow My Mind, jonka kertosäkeistön vokaalit eivät ihan vastaa "hyvän" laulun perusnormeja. Aivan mieletön tunnelataus.

Mellow My Mind, jonka kertosäkeistön vokaalit eivät ihan vastaa "hyvän" laulun perusnormeja. Aivan mieletön tunnelataus.
 
Mellow my mind on yksi Neil Youngin (jäljempänä Jumala) coveroiduimpia biisejä.
 
Kuunnellaanpa ensin miten Jumala esittää laulun:
 
http://www.youtube.com/watch?v=tim6T9w_J00
 
Epävireistä, huojuvaa, kömpelöä.
 
Tutkitaanpa sitten tilannetta, josssa laulaja pysyy nuotissa ja bändin instrumentit ovat vireessä:
 
Simply Red
 
http://www.youtube.com/watch?v=i-UQ47L19gs
 
Subjektiivinen yhteenveto: Simply Redin versio Mellow my mind -kappaleesta on osoitus ilmeisestä kyvystä pysyä vireessä. Musiikissa ei omasta mielestäni kuitenkaan riitä se, hallitaan vain asian reaalinen puoli.
 
Edit: Vaikka Simply Red on musiikkia Länsiväylällä jonottamisen taustalle, sillä ei nyt ole merkitystä tässä.

Kuunnellaanpa ensin miten Jumala esittää laulun:
 
Ei tuo kyllä ole mikään jumala.

Ei tuo kyllä ole mikään jumala.
 
http://www.youtube.com/watch?v=tim6T9w_J00 ehkäpä oli tarkoitus tuohon laittaa

Huh huh minkä levyn Niilo teki. Käsittämättömän kovaa settii noinkin vanhalta jannulta!
Ordinary People menee kyllä vähintään top-3 Neilin parhaissa biiseissä.
 
Onkos noi uusimman levyn 3 ekaa biisiä muuten nauhoitettu aiemmin, vai ovatko kenties nauhoitettu samoissa sessioissa kuin muutkin? Luin jostain et ne ois jotain vanhempia kappaleita, jotka on vasta nyt saatettu levylle.

Onkos noi uusimman levyn 3 ekaa biisiä muuten nauhoitettu aiemmin, vai ovatko kenties nauhoitettu samoissa sessioissa kuin muutkin? Luin jostain et ne ois jotain vanhempia kappaleita, jotka on vasta nyt saatettu levylle.
 
Joo, osa matskusta on vanhempaa tuotantoa. Tuo Ordinary People on 80-luvun lopulta ja se bootleg liveversio, mitä minä olen tottunut kuuntelemaan on huikeasti parempi, kuin tämä nyt virallisesti julkaistu versio, joka oli (väistämättä) pettymys. Loistava biisi silti.
 
Edit: Niin tosiaan ne kaikki kolme ekaa biisiä ovat vanhoja 80-luvulla ekan kerran kuultuja biisejä. Boxcarin versiokin on eri, kuin se bootlegeilta tuttu.

Onhan noita Youngin levyjä päässyt vähän kertymään. Sellainen artisti mihin välillä tulee uppouduttua moneksi viikoksi, ja sitten unohtuu joksikin aikaa. Välillä on pakko kuunnella joka päivä, ja välillä ei kiinnosta yhtään :)
 
Mun mielestä Mirror Ball on ehkä hieman aliarvostettu levy (sitä harvemmin Young-keskusteluissa mainitaan), vaikka ei se tietty näiden klassikkojen tasolle pääse. Silti Mirror Ballille on onnistuttu saamaan kivan rouheat soundit, ja yleensä idea Pearl Jamin kanssa levytyksestä oli erityisen pop!

Mirror Ballilta löytyvä I'm the Ocean on aivan helvetin hieno biisi.

Onko kukaan muuten sattunut kuuntelemaan tätä Living With The War: In The Beginning -äänitettä, joka sisältää pelkistettyjä versioita emoalbumin biiseistä. Tai siis versioita ja versioita, samat nauhoitukset, mutta ilman kuoroa ja lisäsoittimia.
 
http://en.wikipedia.org/wiki/Living_with_War:_In_the_Beginning

Neil Young eurooppaan 2008. Törmäsin uutiseen britanian kiertueesta ja sain kaivettua netin syövereistä myös pari muuta mahdollista keikkaa esille. Toivottavasti nyt saataisiin mies suomeenkin asti.
 
February
?? Amsterdam
11 Antwerp, Belgium
12 Antwerp, Belgium
14 Paris, Grand Rex
15 Paris, Grand Rex
26 Berlin
28 Copenhagen ?
29 Copenhagen ?
 
March
03 Edinburgh, Playhouse
05 London, Hammersmith Apollo
06 London, Hammersmith Apollo
08 London, Hammersmith Apollo
09 London, Hammersmith Apollo
11 Manchester, Apollo
12 Manchester, Apollo

Tuskin tulee Suomeen, Köpiksen keikkoja mainostetaan ainoina keikkoina pohjoismaissa.
 
Neil yllättää ja esiintyy myös kesällä euroopassa ainakin 4. heinäkuuta Rock Werchter nimisellä festivaalilla belgiassa. Joten tuskin yhden keikan takia eurooppaan vaivautuu. Toivottavasti suomi (tai edes ruotsi) mahtuisi herran ohjelmistoon tälläkertaa.

Ilmiselvien klassikkoalbumien lisäksi mielestäni voisi esiin nostaa On the Beachin (ehkä jotkut pitävät itsestäänselvänä), American Star 'N Bars (Like a Hurricane ehkä vaikuttaa liikaa positiivisesti) ja Comes a Time (hieno kokonaisuus). Varsinkin kaksi viimeiseksi mainittua ei tule kovin usein esiin Neilistä puhuttaessa.

Ja minä kun kuvittelin että maksamani 100 euroa Greendale kiertueen akustisesta keikasta oli paljon...
 
Niin mäkin, kunnes istuin paikalleni ja siinä kohtaa se huntti oli lähinnä taskurahaa siitä keikasta.

Nuori se vaan jaksaa vanhanakin. Olihan siitä viime levystä aikaa jo kulunutkin...
 
http://www.nme.com/news/neil-young/35608
 
Tuolta voi muuten fiilistellä UK-kiertueen arvioita, jos on fiilistä.
 
http://www.uncut.co.uk/blog/index.p … mp;more=1&c=1&tb=1&pb=1

Nuori se vaan jaksaa vanhanakin. Olihan siitä viime levystä aikaa jo kulunutkin...
 
http://www.nme.com/news/neil-young/35608
 
Ja bändinä Crazy Horse, joka todennäköisesti on myös taustabändinä kesän euroopan keikoilla. Pitää varmaan metsästää halvat lentolipun jonnekkin päin maailmaa.

Ja bändinä Crazy Horse, joka todennäköisesti on myös taustabändinä kesän euroopan keikoilla.
 
Jaajaa, kuulin että rundin bändi on sama kun Chrome Dreams II:lla, eli Horse-edustus makaa vahvasti Ralph Kolinan varassa.

Young pukkaa kyllä hemmetin kiitettävällä tahdilla levyjä nykyään. Long Live Neil!!!