Aihe: "Skaalatehtäviä" 1 2 | |
|---|---|
 Schnowotski13.12.2007 13:16:06 (muokattu 13.12.2007 13:22:01) | |
Miksi näin? Logiikka ei hajoa. A-mollipentatonista miettiessä et enää vertaakaan intervalleja C-duuriasteikkoon, kuten C-mollipentantonisen tapauksessa, vaan A-duuriasteikkoon. A-duuriasteikko: 1: A 2: H 3: C# 4: D 5: E 6: F# 7: G# Ja kun tuosta katsotaan mollipentatonisen sävelet 1, b3, 4, 5 ja 7b, päädytään säveliin A, C, D, E ja G - kuten oli tarkoituskin. C#-sävel puolisävelaskeleen alennettuna siis ei ole Cb tai H, vaan C. Sama muissa ristimerkkisissä sävelissä: G#-sävel puolisävelaskeleen alennettuna on G, eikä Gb. Tämä varmaan vastasi myös Weelien kysymykseen A-duuriskaalan sävelistä. Paitsi ettei hän kysynyt mitään. :-D. Jestas, kun on väschy ja silmät pyörii päässä. Jo nuorena Nepsu ajoi geneettisesti määräytyneen suoran hiusrajansa vanhemmiltaan salaa niin sanotuksi mikkihiirimalliksi. | |
 jakasepp13.12.2007 13:28:34 | |
Ahaaa, loistavaa. Kiitoksia! Kylläpä sitä voi olla jumissa, kun ei tuollaisia asioita itse ymmärrä :D Eli eli, jokaisella sävelellä on oma duuriskaalansa, josta sitten periytetään nuo molliskaalat. Skaaloja opettelevan kitaristin pitää siis tietää tässä järjestyksessä asiat: 1. opettele otelauta 1-->12 nauhoilta kunnolla 2. opettele mitkä sävelet kuuluvat tietyn skaalan duuriin jokaisessa root-sävelessä 3. opettele intervallit Tuolla luulisi jo pääsevän pitkälle:-) Jos otelaudan tuntemus on kohdillaan niin sittenhän kitaralla pystyy periaatteessa soittamaan mistä kohdasta vaan ihan mitä vaan, eikä ole sidottu noihin perus juoksutuksiin mitä esitellään joka paikassa. | |
| Schnowotski 13.12.2007 13:29:15 | |
Eli mitkä nyt olivatkaan A-duuriskaalan sävelet, jakasepp? A, H, C#, D, E, F#, Ab. Eli AHCDEFG ei ole A-duuriskaala vaan C-duuriskaala (tai A-aolinen moodi). Ja pianon valkoiset koskettimet ovat nimenomaan C-duuriskaalan sävelet, eli sävelet joissa ei ole ylennys- tai alennusmerkkiä. A-duurissa kuitenkin on ylennys/alennusmerkkejä, sillä vain C-duurissa ei ole niitä. Jos katsot nuottiviivastoa, niin sävellajin näet siitä että kuinka paljon noita ylennys/alennusmerkkejä avaimen vieressä on: http://www.maxhammondphotos.org.uk/ … ploads/2006/03/circle-of-fifths.gif Aivan totta, ja kun näiden kanssa pelailee enemmän, oppii tavallaan näkemään melko suoraan, että mitä säveliä tuollaisiin helppoihin sävellajeihin tulee. En A-duurin säveliä miettiessäni muistanut, monta ylennysmerkkiä siinä on, mutta kun muistin duuriasteikon intervallirakenteen (priimi, suuri sekunti, suuri terssi jne.) tipahtelivat sävelet melko helposti. Pakko muuten huomauttaa, Weelie, että Ab-säveltähän ei A-duuriasteikkoon toki kulu, vaan se on G#. Ilmeisesti jakasepillä oli se ongelma, ettei hän ottanut huomioon, että jotkin sävelet olivat jo valmiiksi ylennettyjä, joten se b-merkki tavallaan vain kumosi sen #-merkin sävelen edestä. Jo nuorena Nepsu ajoi geneettisesti määräytyneen suoran hiusrajansa vanhemmiltaan salaa niin sanotuksi mikkihiirimalliksi. | |
| Schnowotski 13.12.2007 13:31:47 (muokattu 13.12.2007 13:33:33) | |
Eli eli, jokaisella sävelellä on oma duuriskaalansa, josta sitten periytetään nuo molliskaalat. Ei välttämättä tarvitse lähestyä duuriasteikon kautta. Kyllä voi suoraankin katsoa, että A-mollipentatoniseen kuuluu vaikkapa se b3-intervalli, joka A:sta laskettuna on aina C, haettiin se sitten duuriasteikon kautta tai ei. Laitoin tuohon esimerkkiin tuon duuriasteikon, koska ajattelin, että olit sen kautta sitä ajatellut. Pointti siinä duuriasteikkoon vertaamisessa on se, että tietää, että esimerkiksi pelkkä kutonen viittaa suureen sekstiin - siis duuriasteikkoiseen sekstiin - eikä pieneen sekstiin. Jo nuorena Nepsu ajoi geneettisesti määräytyneen suoran hiusrajansa vanhemmiltaan salaa niin sanotuksi mikkihiirimalliksi. | |
| weelie 13.12.2007 13:32:44 (muokattu 13.12.2007 14:10:28) | |
Pakko muuten huomauttaa, Weelie, että Ab-säveltähän ei A-duuriasteikkoon toki kulu, vaan se on G#. Totta tietysti puhut. Sanotaan nyt vaikka että laitoin sen piruuttaani. Vaikka vahingossa se sinne lipsahtikin. :D (G# on sama sävel kuin Ab, mutta selkeyden vuoksi käytetään vain joko # tai b merkkejä skaalassa. Joten teoriasta puhuessa Ab voi olla ikäänkuin eri kuin G#, mutta siinä vaiheessa kun siitä aletaan keskustella, niin mä hyppään heti junasta pois...). Ja sori kun muokkailin aiempaa viestiäni. Eka oli tarkoitus vain heittää se kysymys, josko olisi kysyjälle jo siitä valjennut, mutta sitten aloin säätelemään enempi. :D Skaaloja opettelevan kitaristin pitää siis tietää tässä järjestyksessä asiat: 1. opettele otelauta 1-->12 nauhoilta kunnolla 2. opettele mitkä sävelet kuuluvat tietyn skaalan duuriin jokaisessa root-sävelessä 3. opettele intervallit Mä olen tällainen laiska kitaristin alku myös. 1. Jos osaat barret, osaat jo puolet otelaudasta (=kolmen kielen sävelet). Ja loputkin kyllä vähitellen opit. 2/3. En osaa suoraltaan mitkä sävelet mihinkäkin duuriskaalaan kuuluu. Osaan kyllä nuottiviivastosta katsoa mikä sävellaji on, mutta se onkin eri asia. Itse tiedän että duuri on neljä nauhaa juuresta, kvintti seitsemän jne. Mutta se että mikä sävel mikäkin on eri juttu, sillä ajattelen niitä aina suhteessa juureen, enkä niiden nimillä. Ne sävelien nimet tulee sitten jostain toisesta aivolokerosta. :D Intervallit oppii mielestäni hyvin kun opettelee missä mikäkin intervalli missäkin soinnussa luuraa. Jos osaa voimasoinnun, tietää kuinka kaukana kvintti on juuresta, jos osaa boogie rytmin, niin seksti ja b7 löytyy helposti, jne. Niin ja jos osaa virittää kitaran, niin kvartin ehkä jo osaa? Omia kirjoituksia jos saa kehua, niin lue mun höpinöitäni soinnun muodostuksesta kitaralle: http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=38&t=62355&o=20 (oma kehu sux!?) ---- Ja kukaan ei kysynyt mutta sanon kuiteski: mä katson nuoteista sävellajin näin, vaikka huijausta tämä lienee: -jos on korotusmerkkejä, oikean puoleisin on maj7, eli siis yhden nauhan alempana kuin juuri. -jos on alennusmerkkejä, niin toiseksi oikeanpuoleisin on juuri. Eli jos B on alennettu, niin sävellaji on Bb jne. niin ja Every Good Boy Does Fine ja FACE, tietysti. http://www.youtube.com/watch?v=w8csI6Gv8z8 | |
| Schnowotski 13.12.2007 13:57:00 | |
Itse tiedän että duuri on neljä nauhaa juuresta, kvintti seitsemän jne. Mutta se että mikä sävel mikäkin on eri juttu, sillä ajattelen niitä aina suhteessa juureen, enkä niiden nimillä. Ne sävelien nimet tulee sitten jostain toisesta aivolokerosta. :D Sehän tässä ajattelutavassa on juuri se etu, että ajatteluketju pysyy mahdollisimman yksinkertaisena, sillä nuo intervallit voi kitaran otelaudan symmetrisyyden vuoksi nähdä melkeinpä suoraan. Aivan kuten Jucciz totesi jo toisessa viestissä "Kun tiedät kunkin skaalan intervallirakenteen, sun ei tarvitse kuin löytää lähtösävel ja muut sävelet löytyvät sen perusteella suoraan. Tämä edellyttää jossain määrin edistynyttä otelaudan tuntemusta, mutta toisaalta myös kehittää sitä valtavasti." Panden sointujen muodostaminen -FAQ:ssa on hyvä kaavakuva kitaran otelaudasta: http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=38&t=62355 Siinä on nimenomaan merkitty intervallit niin, että nuo numerot viittaavat duuriasteikkoisiin intervalleihin, ja sitten b- tai #-merkkejä lisäilemällä voi muuttaa niiden paikkoja. Esimerkiksi jos asteikossa on b3-intervalli, niin siirtää kaikkia kolmosia yhden pykälän vasemalle, matalemmalle, tuossa kuvassa. Jo nuorena Nepsu ajoi geneettisesti määräytyneen suoran hiusrajansa vanhemmiltaan salaa niin sanotuksi mikkihiirimalliksi. | |
| weelie 13.12.2007 14:06:09 (muokattu 13.12.2007 14:13:51) | |
No jos otetaan vaikka esim breaking the law niin mistä tiedän millä asteikolla mennään ja miten käytän sitä? On kyllä tullut kaikki mahdolliset jutut näistä luettua mutta kun ei vain tajua. Ilmeisesti on kyseessä tämä biisi: http://www.guitarboard.com/j/judas-priest/breaking-the-law-1143.php ? En biisiä juurikaan tunne. Mutta jos tab on oikein, niin soinnut ovat: A5, C5, G5, A5. F5, C5. A5, C5, D5, E5. ja intro: --0-2-3--0-2-3-0-2-3-------0-----0---3-2-- -----------------------1-3---1-3---3------ No näin amatöörin silmiin siinä näyttäisi olevan C-duurin tai rinnaikkaismollin A-mollin säveliä (introssa: A, B, C, F, G) ja sointuja (C, Dm, Em, F, G, Am). Tosin kaikki soinnut on tietysti terssittömiä, mikä tekee sooloilusta vielä yksinkertaisempaa. Vetäisisin varmaan soolot A-mollipentatonisesta, tyylilajille uskollisesti vahtuvista soinnuista välittämättä, ja kunhan on tarpeeksi asennetta (=särö, tyyliä pukeutumisessa, jne) niin väärin soittokin menee hienosti läpi. Periaatteessahan pitää tietää mitä säveliä muut soittavat ja sitten soittaa jotain joka hyvin niiden kanssa soimaan sopii. Eli samoja ääniä kuin muut tai sellaisia ettei sellaista dissonansia jota ei haluta. TOIVOTTAVASTI JOKU FIKSUMPI KORJAA JA LISÄÄ... http://www.youtube.com/watch?v=w8csI6Gv8z8 | |
 Nakeista Mahtavin14.12.2007 00:52:18 | |
Joo kiitoksia vain neuvoista näillä päästäästään vähän eteenpäin:) | |
‹ edellinen sivu | seuraava sivu › 1 2 | |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)