Tanssimusiikki ›

Kuuntelin tämän jo 4 v. ikäisen suomessa tehdyn argentiinalaisen tangomusiikin helmen ensimmäisen kerran "ajatuksella".
Tuli mieleen, että onko tämän palstan muusikoissa sellaisia, jotka olivat mukana tekemässä tätä levyä.
Kun sanon levyn olevan Helmi, tarkoitan upeaa poikkeavaa sovitusta, isolla kokoonpanolla soitettuja taustoja, joissa ei ole soittajissa säästetty, tuntuu että tämä on levy jonka T. Kansan piti tehdä viiimeisen päälle.
Olen turakainen ja nautin hyvin tehdystä (tanssillisesta) musiikista, mutta tässä levyssä on jotain todella erityistä.
 
Jos olette olleet taustajoukoissa, olisin kiinnostunut kuulemaan oliko levyn teossa teidän mielestänne ylimäräisen upeaa, vai onko tämä vain oma henkilökohtainen mieltymykseni.
Coverissa T. Kansa kiittää mukana olleita muusikoita lämminhenkisesti - ja aivan aiheesta!

Olen kuunnellut myös tuon kyseisen levyn jo muutamaankin otteeseen ja olen hyvin vaikuttunut kuulemastani. Kokonaisuus on hyvin ensiluokkaista.
Tiedän ,ettei Tapsan persoona sympatiapisteitä muusikoilta varmaan juurikaan kerää eikä kerjää, mutta kyllä se perkule vaan niin kovaluu laulajana on , ettei helpolla löydy samanvertaista tästä maasta.

--- joissa ei ole soittajissa säästetty---
 
Olisiko tuossa painovirhe? Varmaan pitäisi olla: "soittajia säästetty"... :)

Ei voi pitää mölyä mahassaan tämän aiheen osalta, pyydän anteeksi jo etukäteen. Minun tai kenenkään asia ei ole päättää sitä, mitä joku toinen kuuntelee tai mistä pitää.
 
Mutta jokin roti sentään. Kansan levy julioiglesias-taustoineen on niin kaukana argentiinalaisesta menosta kuin olla ja voi. Se, että joku julkisesti myöntää pitävänsä tästä musiikillisesta persepanosta, on suoranainen loukkaus kaikkia niitä maan alla herkeämättä, verta pierren säälikeikkaa vääntäviä muusikoita kohtaan, jotka oikeasti ovat perehtyneet argentiinalaiseen musiikkiin ja sen nyansseihin. He saavat ehkä keikan kuussa miniatyyri-ohjelmatoimistoltaan, "kun se on niin marginaalia, ei se myy".
 
Ja samalla joku Kansa painaa Warnerille sanomaan, että hei, nytpä rupeankin argentiinalaiseksi ja levyttämään argentiinalaista tangoa ja rupeamaan niin argentiinalaisen musiikin asiantuntijaksi, että maté priiskuu ja bandoneonit soi! Siinä samassa tulee siivottua Ahti Taposen loisteliaiden tangosuomennosten pahimmat rosot: joku mamma Kiteellähän voi vaikka suuttua tai paheksua ja jättää seuraavan levyn ostamatta.
 
Tässä "Sataman tango":n alkuperäiset sanat, verratkaapa levyllä oleviin.
 
"Tää härski tango nousi raivomyrskyn lailla,
ja antoi ylpeyden mun alakaupungille.
Niin syntyi tango, jonka riena kuultiin mailla,
ja ryömi löyhkästä se taivaan parketille.
Sen outo lemmenrytmi viaton kuin surma
tien näytti toivollansa meille äpärille.
Se oli uskon, unten, tuskan, kiiman hurma
kuin viilto veitsen, se tango sataman.
 
Sun nuotit loihti ne ihmeellistä taikaa,
ja ämmät kaikki lens' tänne yhtäaikaa,
kuu lätäkössä, lanteet rullaamassa tanssiin,
pyörteeseen lemmen, transsiin hikiseen.
 
Voi kuinka palvoin sua rakas tango.
Niin soivat tillet lattiassa rummun lailla
ja mailla kuulen sen menneen tuulen.
 
Voi kuinka valvoin kun alkoi tango.
Sen ensi kuiskaus kuin äidin suukko hellä,
kuiskas sävelet yön bandoneon.
 
Karankanfunffa paiskoi värit meren iltaan
ja niin kuin vesi samennuttaa anisviinan,
se sotki tilkan Pariisia Alsinan siltaan,
löi siveään ja irstaaseen tään saman piinan.
Ja sanat öitten oli ihoa ja lihaa,
mut vedä käyntiin, nainen, reitesi mua vihaa.
Ja hameet, arvet, veitset, petrooli ja viini
ne unelmiini kaik' jäivät asumaan. "
 
Ei sikarin poltto ja yhden häränleikkeen syöminen kerran vuodessa tee kenestäkään argentiinalaisen tangon eksperttiä. Enkä ole kateellinen, korkeintaan katkera, ja silloinkin täydestä syystä.
Pitäisi perkele näppinsä erossa edes fadosta, sormet ristiin, pojat.

--- muusikoita kohtaan, jotka oikeasti ovat perehtyneet argentiinalaiseen musiikkiin---
 
Joko vihdoinkin löytyi mies kertomaan vastaus monen mieltä jo kauan askarruttaneeseen kysymykseen: mitä ihmettä mahtaakaan tarkoittaa "yira yira" ? :)

Nyt minun pitää vähän selitellä......
Kuuntelen myös alkuperäistä argentiinalaista tangoa
(mm. täältä http://www.radiotango.com/)
ja eroitan kyllä toisistaan T. Kansan tangon ja siellä soivan tangon.
T. Kansan tangon sovitukset ovat vain sen verran mielenkiintoisesti sovitettu, mm. basso ja rummut ovat mielestäni enemmän jazzkomppia, mutta kun se tuntui Turakaisen korvaan ja tanssijalkaan niin mukavalta....
Ja harvoin sitä suomalaisella kevyen musiikin levyllä saa kuulla noin monilla instrumenteilla soittettuja taustoja.
Taiteella ja käyttötaiteella on eronsa.

julioiglesias-taustoineen on niin kaukana argentiinalaisesta menosta kuin olla ja voi.

Mä pidän viihteellisistä sovituksista eikä ne mun mielestä halvenna alkuperäisen arvoa. Ainoa josta en diggaa on fundismeininki, jonka mukaan juttuja voi tehdä vain yhdellä tavalla. Ja Julio Iglesiaksella on sitäpaitsi aika hyviä sovituksia :)

Tangosta tulee kieltämättä helposti semmoinen trendimusiikin vaikutelma, kun joka paikka on nykyään täynnä Piazzollaa. Mehän tiennemme, että mistä tahansa musiikista saa korkeakulttuurillekin kelpaavaa hyvää, kun sekoittaa joukkoon jazzia ja ysisointuja. Ja jos joku yrittää tuoda esiin vaikkapa Edmudo Riveron, Anibal Troilon tai vaikkapa Carlos Gardelin, tuon "Argentiinan Olavi Virran" tuotantoa, niin keikoilla ihmiset silti kysyvät, että onksul mitään piazzollaa, useimmiten siitä syystä, ettei tiedetäkään muita nimiä, mutta on se glamööriä, kun tietää edes sen yhden.
 
Sinänsä hienoa, että joku, tässä tapauksessa Tapsu, yrittää tuoda Gardelin tuotantoa Pohjolan perukoilla enemmän tunnetuksi, ei siinä mitään. Mutta se mauttomuus ja kaupallisuus vain surettaa ja tunkee läpi. Argentiinalainen tango on alun perin huorien ja piereskelevien gauchojen rivoa musiikkia: tuskinpa sitä ideaa on himmennetty Kansan levyllä vain siksi, ettei haluta olla fundis-puristeja. Ennemminkin siksi, että yllä mainitut marginaaliryhmät eivät myy.
 
Levyn taustoihin liittyy legenda, joka todenperäisyyttä voi vain arvuutella, liittyen rumpujen sutisuhinakomppeihin. Niistä ei kirveelläkään saa erotettua sitä ykköstä, kun vain suhisee yhtäjaksoisesti, kuin mikäkin ruskea kohina. Kun tämä kantautui TK:n korviin, hänen kerrotaan julistaneen, että "Kyllä minä vain kuulen sen ykkösen sieltä!" Korjailkaa tai kumotkaa, jos hallussanne on parempaa tietoa.
 
"Yira, Yira" on vähän kuin venäjän harasoo. Argentiinalaistunut Pertti Mustonen sitä kerran koetti kädet vispaten selittää. En usko, että kumpikaan osapuoli tuli hullua hurskaammaksi. Tarkin suomennos on kuulemma "Pyörii, pyörii", mutta se pyöriminen ei ole mitä tahansa pyörintää, vaan se viittaa siihen, miten elämä heittelee + pyörittää ja me menemme sen mukana, vaikkemme niin välittäisikään. Itselleni tuli mieleen sellainen vertaus, että elämä on wc:n huuhtelu, ja me olemme siellä pöntössä, ja elämä loppuu, kun pontön vesi viimein tasaantuu.
Argentiinalaisilla ei selvästikään ole niin nuukaa noiden termien kanssa.

Kiitos Qsinelle mielenkiintoisista taustakertomuksista. Tällaiset asiat eivät ole tavalliselle tallaajalle tuttuja.
Onko Sinulla vinkkinä hyviä tangomusiikin saitteja, josta voisi kuunnella originaaleja tangoja.

Kerrankin pärjätään yhdellä linkillä:
 
http://www.todotango.com.ar/
 
Siellä on kaikki. Miljoona tangoa, myös WindowsmediaAudioFileinä. Käsitykseni mukaan Argentiinan valtio rahoittaa pitkälti tuota saittia, suurta on touhu, Suomessa voisi perustaa www.todohumppa.com.fi:n.
 
Tai sitten ei.
 
Ja tässä välissä anteeksi mahdollinen, hymiöttömyyspolitiikastani aiemmin helposti syntynyt tulikivenkatkuisuuden vaikutelma. Kansa jakaa kansan mielipiteet, ja onneksi "huonoimmillankin" miehen tuotanto on tavallaan hyvää. Parhaimmillaan jumalaista.
 
Terv. Janne Kuusinen, tangopoliisi

Kerrankin pärjätään yhdellä linkillä:
 
http://www.todotango.com.ar/
 
Siellä on kaikki. Miljoona tangoa, myös WindowsmediaAudioFileinä....
 
Ja nuotteina! Plussaa painoin heti!

Kiitos saitista Qsine!
En ottanut kirjoituksistasi itseeni, koska tiedän "mestarin" maineen muusikkopiireissä(kin). Tätä taustaa vastaan ymmärrän hyvin mielipiteesi raiskatuista tangoista.
 
Tuli minulle kyllä mieleen että miten T. Kansa oli saanut pahaa-aavistamattomat muusikot houkuteltua studioon tuollaisten lappujen ääreen ja ties vaikka joku muusikko olisi vielä kuulunut muusikkojen liittoon (vink).
 
viva la tango!

Tuli minulle kyllä mieleen että miten T. Kansa oli saanut pahaa-aavistamattomat muusikot houkuteltua studioon tuollaisten lappujen ääreen---
 
Siis millaisten?

"Mutta jokin roti sentään. Kansan levy julioiglesias-taustoineen on niin kaukana argentiinalaisesta menosta kuin olla ja voi"

---Kun sanon levyn olevan Helmi, tarkoitan upeaa poikkeavaa sovitusta, isolla kokoonpanolla soitettuja taustoja---
---tässä levyssä on jotain todella erityistä.
 
Mutta sähän tykkäsit siitä levystä... ainakin vielä vähän aikaa sitten! :)

Niinhän mä tykkään edelleenkin. Toi oli tarkoitettu vitsiksi, kun Qsine niin tiukasti arvioitsi Kansan sovituksia, niin siitä tuli mieleen että eihän kenenkään kunnon muusikon olisi tullut mennä edes koko sessioon. Sorry huono ulosanti.

kun Qsine niin tiukasti arvioitsi Kansan sovituksia, niin siitä tuli mieleen että eihän kenenkään kunnon muusikon olisi tullut mennä edes koko sessioon.
 
No jos sitä valkkaisi vain ne kiinnostavat jutut,niin ei ois jääkaapissa varaa pitää edes valoa.
 
P.s. En soita kyseisellä levyllä.

Toi oli tarkoitettu vitsiksi---
 
No tässä vähän hämärtyy tuo vitsailun raja, sen verran raju oli Qsisen avausrepliikki. :)
 
Niin, kumpi tässä nyt on suurempi syyllinen, Tapsa vai Julio? Julion tangolevyltähän se sointimaailma on lainattu ja osa sovituksistakin aika yksi yhteen. Julion levyllä, asiasta seitsemänteentoista, taitaa muuten soittaa bandoneonia Nestor Marconi, joka käsittääkseni on yksi tuon soittimen suurimpia elossa olevia taitajia. Mitenkähän hänet on studioon huijattu...? :)
 
Ihailen Qsisen ehdottomuutta, mutta itse joudun kuulumaan niihin, joilla ei ole taitoa tai resursseja olla yhtä ehdoton, vaikka halua riittäisikin. Ehdottomuudesta on syntynyt paljon hienoa musiikkia, mutta onneksi hämmästyttävän usein myös silloin, kun eri tyylejä on estottomasti sotkettu, milloin mistäkin syystä.
 
Sen verran haluan vielä puolustaa tuota Tapsan levyä, että kun nykyään on Suomessa tuiki harvinaista, että ylipäätänsä tanssi/iskelmämusalevy tehdään isolla bändillä, "oikeilla" soittimilla ja edes jonkinlaisilla sovituksilla, niin Tapsa jostain syystä halusi tehdä niin. Se on mielestäni hatunnoston arvoista.
Mitä tulee taas noihin Taposen ansiokkaisiin käännöksiin, niin ovathan ne "vesitettyinäkin" henkeäsalpaavan hienoja ja toki lähempänä alkuperäisiä kuin nämä vanhat ja tunnetut "hiljaa yössä"- tekstit, eikö? Ja sellaisina lisäämässä kiinnostusta alkuperäistä argentiinalaista tangoa kohtaan, kuin nämä Tapsan/Julion levyt kokonaisuudessaan bandoneoneineen päivineen, ja näin myös vähitellen tuomassa keikkaa Qsisen ehdottoman tinkimättömälle kokoonpanollekin, vai mitä?

Rantsu - Sinulla on upea analyysi siitä mitä minun piti sanoa koko tässä keskusteluketjussa, mutta kun turakaisen tieto/taito musiikin määreissä ei yksiselitteisesti riitä kokoamaan ajatuksia yhdessä säikeessä.
 
Kuinka paljon Taposen tekstejä mielestänne on "jouduttu" muuttamaan ja kenen (T. Kansan) ehdoilla - jotta niistä olisi saatu salionkikelpoisia kaupallisia tekstejä
T. Kansan levylle!!!
Tuskin kääntäjä hyväksyy mukisematta suuria muutoksia alkuperäisestä käännetttyihin?
 
Koko avaamani keskustelun ydin - minun kannaltani oli :
Kuulin levy, jolla oli haastavinta tanssittavaa tanssia - TANGOA, soivtettuna niin, että se iski tajuntaani!!! Koriseva tekee levyjä (takana 5-7 muusikkoa) ei iske minuun.
 
Sitten tulee tää "Iglesias taustamassa" T. Kansan äänellä ja sovitettuna niin poikkeuksellisesti (Turakaiselle, huom" Turakaiselle) ja teksteillä joissa on tarjottavan jotain muuta sisältöä kuin normaaleissa suomalaisissa tangoissa.
 
Se että sekoitetaan eri musiikin lajien ominaispiirteita, jazzia, tangoa - voi luoda jotain uutta. Te muusikot ette ehkä fakkiudessanne voi ymmätää, että Turakainen, jos on vähän valistunut, voi saada orkun sellaisesta jolla teille ei ole minkäänlaista merkítystä.
 
Tällä tarkoitan, että normaalille musiikinkuluttajaturakaiselle on sama, onko musiikki sovitettu vimpanpäälle, koska lopullisia nyansseja ei tavallinen ihminen ymmärrä, niinkuin ymmärtää musiikin parissa ammatik,eseen työtä tekevä.