Muut soittimet ›

Tänään tuli postissa Hohnerin Bluesharp C-duurissa ja täs nyt on muutama tunti tullut reenailtua. En tiedä kyllä opinko koskaan soittamaan tuota, mutta kivaa tämä silti on!
Tuosta kieliblokkaamisesta ajattelin kysyä sellaista, että kuinka "pitkälle" työnnätte kielen? Ihanko harppuun asti kiinni vai vähän vain ohjaatte sillä ilmaa oikeaan suuntaan? En meinaa saada kieleen oikein hyvää tuntumaa eikä se tahdo pysyä mukana soitossa.
 
Ihan harpussa kiinni pidän. En tiie pystyykö sitä ilmaa ihan täysin muutoin ohjailemaankaan. Mulle ainakin tuntuu hyvin luonnollisesti pitää kieltä siinä kiinni, sillain kuppiasennossa, että kielen (kupin) reunat blokkaa viereiset reiät ja keskelle jää se kupin aukko ja se soitettava reikä
Kun kaveri kerto, että se soittaa huulitekniikalla, eikä käytä kieltä ollenkaan, niin olin alussa ihan hämilläni että häh, miten niin voi soittaa. Mutta hyvin se onkin siitä reenautunut kun on vaan reenannut. :) Huulitekniikalla mä vaan nykysin soittelen lähinnä. Sama idea siinäkin on, huulien reunoilla blokataan viereiset reiät.

Ihan harpussa kiinni pidän. En tiie pystyykö sitä ilmaa ihan täysin muutoin ohjailemaankaan. Mulle ainakin tuntuu hyvin luonnollisesti pitää kieltä siinä kiinni, sillain kuppiasennossa, että kielen (kupin) reunat blokkaa viereiset reiät ja keskelle jää se kupin aukko ja se soitettava reikä
 
Niin, tuohan vaatii sitten, että on kieli, joka menee "kuppiasentoon". :) Itse en ole kieltä oppinut vielä käyttämään. Suurin ongelma siinä on, että kuolaa reijät tukkoon...
 
Onkos kellään sellaista kaulaan ripustettavaa huuliharpputelinnettä (niin kuin Dylanilla)? Mietin lähinnä, että kuinkas vaikea sellaisella on soittaa, onnistuuko bendaaminen?

Niin, tuohan vaatii sitten, että on kieli, joka menee "kuppiasentoon". :) Itse en ole kieltä oppinut vielä käyttämään. Suurin ongelma siinä on, että kuolaa reijät tukkoon... Tuo kielen kuppiasento näköjään täällä kovasti on keskustelun aiheena. Mä on taas ymmärtäny, että kieli pitäis normaalitilanteessa (kun ei bendaa) pitää suun pohjalla, että saa mahdollismman ison tilan suuhun ja sitä kautta hyvän soundin aikaseks... (ammattilaiset kommentteja?)
 
Onkos kellään sellaista kaulaan ripustettavaa huuliharpputelinnettä (niin kuin Dylanilla)? Mietin lähinnä, että kuinkas vaikea sellaisella on soittaa, onnistuuko bendaaminen?
 
Mulla on käytössä tuommoinen teline. Kunnon (blues-)harpistit ei varmastikaan moisia vempaimia käytä,; kyllähän ilman telinettä harppuun paljon paremman tuntuman saa mutta kyllä sillä justiinsa semmosella Dylan- Neil Young- meiningillä harputtelee. Bendaukset onnistuu suunnilleen yhtä hyvin kuin ilmankin telinettä soitettaessa. Välillä tuottaa ongelmia, jos teline, ja sen mukana harppu, lähtee jotenkin karkuun... mutta siis suurimmaksi osaksi ihan OK peli ja aika mielenkiintoista hommaahan se on soittaa kahta soitinta yhtaikaa.

Sanotko kirjan nimen?

"Munspel! - Melodi, teknik & blues", kirjoittanut Henrik Rydberg.

Nyt alkaa tuo kielelläblokkaaminenkin sujua jotenkuten, mutta huulillablokkaaminen tuntuu luontevammalta. Osaisko joku kertoa biisejä, joita voisi soittaa C-duuriharpulla? Tietenkin kaikenlaisia tuttuja melodioita pystyy, mutta mietin jotain bluesbiisejä, joita voisin alkaa korvakuulolta treenaamaan vähän sinnepäin.

On ollut kyllä todella hieno keskustelu ja hauska lukea eri tasoisten harpistien juttuja. Hyvä, että muutama asiantuntijakin eksynyt, joten tässäpä minun kaksisenttiseni kekoon.. eli Meidän bändillä on semmonen keskitemponen kiva bluesrenkutus livenä ja soolokohta menisi A:sta. Pojat vaativat laulajaltaan nyt sitten harpun handlaamista jatkossa tuossa biisissä, eli mikäs harppu pitää hankkia, että voi heittää blueslickkejä A-junttauksen päälle.. ?? :) Ja oliko niin, että E:stä menevä biisi vaatii A-harpun.. koska E-avaimestakin menee monta bluessimpaa kappalettamme.. Kiitos avusta arvon toverit jo etukäteen..

On ollut kyllä todella hieno keskustelu ja hauska lukea eri tasoisten harpistien juttuja. Hyvä, että muutama asiantuntijakin eksynyt, joten tässäpä minun kaksisenttiseni kekoon.. eli Meidän bändillä on semmonen keskitemponen kiva bluesrenkutus livenä ja soolokohta menisi A:sta. Pojat vaativat laulajaltaan nyt sitten harpun handlaamista jatkossa tuossa biisissä, eli mikäs harppu pitää hankkia, että voi heittää blueslickkejä A-junttauksen päälle.. ?? :) Ja oliko niin, että E:stä menevä biisi vaatii A-harpun.. koska E-avaimestakin menee monta bluessimpaa kappalettamme.. Kiitos avusta arvon toverit jo etukäteen..
 
Oliskos se oikea harppu tuolla crossharp-periaattella sitten D-harppu?

Niinhän se menee. Tietty voi muitakin harppuja käyttää, mutta yleensähän bluesia soitetaan juuri kakkospositiosta. Kitaristille helppo muistaa, että sen harpun sävellaji on sitten se 12-tahtibluesin toinen sointu. :)

Long time no see..:)
 
Voiko tähän topikkiin "sotkea" säköisen soittamisen "ongelmat ?
No sotken kuitenkin.
 
Oma soittaminen on vaihtelevaa; aktivista ja ei, miten kulloinkin.
Vahvistimina käytän Bassmanin -59 Re-issueta sekä Pro Junioria.
Mikkejä on erilaisia; Astatic JT-30, Hohnerin em. vastaava Bluesblaster, Greenbullet, yksi vintage Astatic JT-30 jne.
 
Lähinnä ongelma on tuon pienen vahvistimen löytäminen, esim. koti / duo keikoile.
Soundi kun tuossa Pro Juniorissa on hiukan "piikainen", kipakka ja alapäätä saisi olla enemmän. Sellainen paksumpi Chigago soundi on hiukan hakusessa ?
 
Puhutaan myös vahvistimen vs mikin, esim. nämä meraamiset Astaticit, impedanssi erosta. Ne ovat korkea impedanssisia ja siksi äänimaailma on ohut. No Pro Junioriin on tehty muutos ja itse en nyt sanottavampaa eroa huomaa, vaikka kokeilisi millaisella mikillä...aaarrgghh !
 
Eli lyhykäisyydessään, mikä olisi kokeilemisen arvoinen vahvistin, muutokset tms. ?
Onko kenelläkään mitään hjuuuuvaa ideaa ?
 
Runsaat kiitokset etukäteen asiantuntevista vastauksista !
 
- L-D -

Vähäisiä käyttökokemuksiani:
 
Oma soittaminen on vaihtelevaa; aktivista ja ei, miten kulloinkin.
Vahvistimina käytän Bassmanin -59 Re-issueta sekä Pro Junioria.
 
Noillahan hönkää vaikka mitä ... Onko Ri:n gainia loivennettu pienempitehoisilla etuasteputkilla ? Esim. http://www.bigharp.it/bigharp/home.php?status=41&linkaa=home Tasasuuntausdiodin tilalle vielä tasuriputki - soundi paranee kummasti. Volumea voi avata tällöin enemmän - putkisoundi nousee esiin. Säädöistä Presence nollaan, treble ja middle vähän auki , basso miltei täysille. Norm inputista mikki sisään - bright volume täysille vaikka siitä ei ajetakkaan mitään signaalia - säröyttää kummasti soundia lisää. Tilttaa styrkkari lattialla vielä yläviistoon niin soundi pehmenee edelleen ( = suuntavuus pienenee ) - kerro kun olet kokeillut !

 
Pro Juniorin saakin jo sitten helpommin murolle ... ja siihen kun hommaa sitten vielä alnico elementin - avot ! ( Vanhoissa 90-luvun alun Tweed Pro Junioreissa oli alnico elementit - siksi toimivat harpuilla paremmin - ja pehmeämmin )
 
Mikkejä on erilaisia; Astatic JT-30, Hohnerin em. vastaava Bluesblaster, Greenbullet, yksi vintage Astatic JT-30 jne.
 
Olen huomannut - siinä missä jokin mikki toimii tietyllä vahvistimella "optimaalisesti" - toisella styrkkarilla ei juuri lain. Parin löytäminen mikkien ja vahvistimien joukosta onkin aika haastavaa. Usa Greenbullet - ne volattomat - toimivat mielestäni parhaiten. ( Ja repertuaaria on käyty läpi - custom-mikkejä myöden )
 
Lähinnä ongelma on tuon pienen vahvistimen löytäminen, esim. koti / duo keikoile.
 
Eikö duo keikat ole miltei poikkeuksetta akustisia - suoraan harppu soitettuna edessä olevaan laulumikkiin - plussana silloin - kaikki käsiefektit käytettävissä.
 
Soundi kun tuossa Pro Juniorissa on hiukan "piikainen", kipakka ja alapäätä saisi olla enemmän. Sellainen paksumpi Chigago soundi on hiukan hakusessa ?
 
Uusi vahvistin / kireä elementti ? Eteen jokin etuasteputkella oleva pedaali - johan soundi paksunee. Kitaravahvistimien ongelma harppukäytössä on keskiäänikorosteinen taajuusvaste. Tämä on toteutettu joko kaiutinelementillä tai sitten vahvistimen "sävynsäätö" ominaisuuksin. ( Niitäkin on ns. aktiivisia ja passiivisia - toimivat täysin eri tavoin ) Jossain tapauksissa vaihtamalla elementti suoraviivaisemmalla taajuusvasteella olevaan yksilöön, auttaa soundin tukevoittamiseen todella paljon. Kierto-ongelmatkin "live" tilanteissa pienenevät kun keskiäänikorostuneisuus poistuu. Tällaisia suoralla taajuusvasteella olevia kaiutinelementtejä ovat mm. kiippareille tarkoitetut elementit.
 
Puhutaan myös vahvistimen vs mikin, esim. nämä meraamiset Astaticit, impedanssi erosta. Ne ovat korkea impedanssisia ja siksi äänimaailma on ohut.
 
Mikkikaapeleillakin on osuutensa asiaan - näihin impedansseihin. Bluesbaster esim. tarvitsee sen oman mikkijohtonsa.
 
Orig. Astatic = crystal element -> siitä varioitu muut vaihtoehdot ohmisovittimineen : http://www.jt30.com/jt30page/eacstore.html
 
Soittotekniikassa kunnon "kupitus" tuo alapäätä esiin
 
No Pro Junioriin on tehty muutos ja itse en nyt sanottavampaa eroa huomaa, vaikka kokeilisi millaisella mikillä...aaarrgghh !
 
Tuo muutos kannattaa tehdä siihen hyväksi havaittuun Delay tai Booster/Distortition pedaaliin, minkä vahvistimen eteen laittaa. Sovitus on silloin käytännössä olemassa kaikkien vahvistimien kanssa.
 
Eli lyhykäisyydessään, mikä olisi kokeilemisen arvoinen vahvistin, muutokset tms. ?
 
Yksi parhaista pienistä vahvistimista harpuillakin (= kitaralla aivan loistava ) on kotimainen Creamsound. Valmistus on valitettavasti jo lopetettu, mutta torilla niitä silloin tällöin tarjotaan 450-600 euron hintaluokassa. Watteja irtoaa parhaimmillaan 9 - aivan sopiva "kevytkenkäisen" rytmiryhmän kanssa. Tarvittaessa mikitys edestä etuviistosta välttäen vuotoäänet - teho nousee.
Parasta ko. laitteessa on omat etu- ja pääteasteelle tarkoitetut volat - voi valita kumpaa putkisäröä eetteriin tyrkkää. Soundi on tuoretta kermaa ...
 
Onko kenelläkään mitään hjuuuuvaa ideaa ?
 
Oletko kokeillut koskaan hyvää Delayta ( joskus jopa reverb ) vahvistimen edessä. Saa aikaan Slappaavan märän Chess soundin ja soitto tukevoituu. Liikaa kaikuja ei saa mennä avaamaan - seurauksena soundin puuroutuminen.
 
Kunnon Chicago-soundit - ? Ne lähtee jollain pienitehoisella 50-luvun Silvertone , Harmony ... tms. vahvistimella , jossa yläpäätä ei ole nimeksikään.

"Harpist" tuntuu olevan nimensä veroinen ! Olet sitten kokeillut myös em. asiat kantapään kautta...heh.
 
Köh...kohtuu tyhjentävä oli vastaus, jahka vielä ymmärtäisi kaikki...
Pakko myöntää, ettei sähköhommat ole koskaan olleet mun juttu.
 
Bassmanin kanssa ei suurempia ongelmia ole, sen kanssa toimii nuo Astaticitkin meleko hyvin suoraan. Uudemman malli Greenbulletilla ja pienemmillä putkillakin sitä joskus kauan aikaa sitten kokeilin, no mielestäni meni liian puuroiseksi ääni.
Sittemmin kokeillut eri delay vaihtoehtoja, Fenderin Tube reverbillä melko mukavat soundit jne.
 
Täytyy painiskella tuo Basmanni myöhemmin loppuun....
Josko kokeilisi putkitusmuutosta uudelleen, teetätäisi sen muutoksen esim. Tube Reverbiin.
 
"Uuteen" JT-30 / Blues Blastersiin olen teetättänyt piuhat; xlr ja plugi päät.
Käsittääkseni se "juttu" tuossa piuha asiassa on, että ns. kuuma lanka on xlr:n
kolmos nasta ja siitä plugin päähän. Vintage mikissä on sovitin/ muuntopalikka persustassa kitarapiuhaa varten.
 
Kupittaminen on sinänsä tuttua puuhaa ja sillä saa isojakin muutoksia toneen melko pienillä otteiden eroilla. Pro Juniorissa vain jää soundi silti ohkaiseksi, vaikka miten tiukaan kupin tekee. Uusi se ei enää ole, milloinkas ne Vintage kuosiset tulivat, reilu 10 v siten, vai miten ?
 
------------------------------------------------------
 
Do di nyt kokeiltiin sitten ..ööö...joku etuvastuksen tapainen...Pro co CB-1:tsä vielä Pro Juniorin ja Astaticin väliin. Tähän astisista paras äänimaailma. Täytyy kokeilla Tube Reverbiä, delayta ja, ois Dan Echon Sring Kingkin, oikein pieteetillä paneutua asiaan.
 
Tuota vintage mikkiä olen kokeillut erilaisiin vahvistimiin, lähinnä Fendereitä, ja äänimaailma on ollut lähinnä surkeasta kammottavaan. Joku viisas sanoikin, että osta mikki ja löydä sitten se vahvistin.
 
Näitä kombinaatioitahan on vaikka ja kuinka, jotkut ovat vaihtaneet JT-30:sen sisälle dynaamisen elementin, vahvistin muutoksia jne jne. Löydä nyt näistä sitten se oma juttu ja hyvä soundi. Parasta on se, kun näitä vanhanliiton vahvistimia tai mikkejä ei ihan joka oksalla roiku, summan mutikassa ebaystä tms. ostaminen / kokeilu ja rahaa palaa. Lopputulos ei välttämättä parane. Em. on yksi syy miksi ajattelin just painiskella tuon Pro Juniorin ensin "valmiiksi"..heh...(eli kun mieli muuttuu ja päivä vaihtuu, joku toinen soundi miellyttääkin enemmän, siksi lainausmerkeissä).
 
Toki esim. duo keikat voi soittaa täysin "akustisestikkin", mutta pikku vahvarilla saa lisää ja vaihtelevanmpaa sävyä soitantaan. No makuasioita nämäkin.
 
Mutta olihan "Harpistilta" loisto vastaus, eipä voi riittävästi kiittää kommentoinnistasi. No kiitos nyt kuitenkin !!
 
Nii joo, ei tämä tähän lopu >>> jatkoa seuraa, jahka saan jotain lisä töppäilujä aikaiseksi.

"Harpist" tuntuu olevan nimensä veroinen !
Ei nyt sentään "nikin" veroinen ... mutta vanhempien antaman nimen kyllä.
 
Olet sitten kokeillut myös em. asiat kantapään kautta...heh.
Kokeilu, erehdys ...uusi yritys - niinhän se on mennyt. Sen verran harva on asianosaisten joukko tällä saralla, etteivät käyttökokemukset ( -erehdykset ) välttämättä vaihda omistajaa vastaavasti kuin esim. kepakkopuolella. Tietoa on myös huomattavasti vähemmän jaettavana - ja jos on , onko kiinnostuneita kuulijoita ?.
 
Köh...kohtuu tyhjentävä oli vastaus, jahka vielä ymmärtäisi kaikki...
Olen optimistinen - kaikki eivät ole ymmärtäneet minua lainkaan.
 
Bassmanin kanssa ei suurempia ongelmia ole, sen kanssa toimii nuo Astaticitkin meleko hyvin suoraan. Uudemman malli Greenbulletilla ja pienemmillä putkillakin sitä joskus kauan aikaa sitten kokeilin, no mielestäni meni liian puuroiseksi ääni.
Greenbullet on omista käyttämistäni mikeistä ehdottomasti "tummasävyisin". Astatic ja Hohner ovat huomattavasti erottelevampia - kielten värähtelyt ( soinnuissakin ) kuuluvat selvästi. Bluesissa ... ? Sopii ainakin omasta mielestäni paremmin Countryyn.
 
Sittemmin kokeillut eri delay vaihtoehtoja, Fenderin Tube reverbillä melko mukavat soundit jne.
Onhan sinulla pelit ja pensselitkin. Itselläni on helppoutensa vuoksi Bassmanin edessä Dan Echo DE-1, johon on tehty "ohmisovitus". Peaveyn Valverb ( Tremololla ) toimii myös loistavasti - aina ei vain jaksa viritellä.
 
Täytyy painiskella tuo Basmanni myöhemmin loppuun....
Josko kokeilisi putkitusmuutosta uudelleen, teetätäisi sen muutoksen esim. Tube Reverbiin.
Olisiko niin että "modatussa" p-to-p Bassmanissa minulla olisi au,ax,au ( tai ay,ax,au ) etusissa - ei ole niin kiertoherkkä ja volumea voi avata huomattavasti enemmän. Tone alkaa toimia vasta siellä 5-6 kohdalla - mutta ääntä on siinä vaiheessa yleensä ilmassa aivan liikaa.
 
"Uuteen" JT-30 / Blues Blastersiin olen teetättänyt piuhat; xlr ja plugi päät.
Käsittääkseni se "juttu" tuossa piuha asiassa on, että ns. kuuma lanka on xlr:n
kolmos nasta ja siitä plugin päähän. Vintage mikissä on sovitin/ muuntopalikka persustassa kitarapiuhaa varten.
" ... niin ja ovat suunniteltu toimimaan korkeaimpedanssisten johtojen kanssa" - mistä niitä saa - no jenkkilästä oman tilasin.
 
Kupittaminen on sinänsä tuttua puuhaa ja sillä saa isojakin muutoksia toneen melko pienillä otteiden eroilla.
No - turhaan tuollaisia perusasioita näköjään kertoilin - tuttua hommaahan tuo sinulle näyttää olevan.
 
Pro Juniorissa vain jää soundi silti ohkaiseksi, vaikka miten tiukaan kupin tekee. Uusi se ei enää ole, milloinkas ne Vintage kuosiset tulivat, reilu 10 v siten, vai miten ?
Pro Juniorit tulivat -94. Pari ensimmäistä vuotta olivat Tweed pintaisia. Aluksi kajarit olivat Eminencen valmistamat alnicot - korvattiin ilmeisesti aivan Tweed kauden lopussa keraamisilla - sellaisia orkkiksia kun on tullut vastaan. Pari Tweed Pro Jr. on käytettävissäni - toinen 10" alnicolla , toinen modattu 12" keraamiseksi. Tuo kymppituumaisen Tone on kyllä loistava - siihen tietty "boutique" säröpedaali eteen - johan lähtee "muroa".
 
Do di nyt kokeiltiin sitten ..ööö...joku etuvastuksen tapainen...Pro co CB-1:tsä vielä Pro Juniorin ja Astaticin väliin. Tähän astisista paras äänimaailma. Täytyy kokeilla Tube Reverbiä, delayta ja, ois Dan Echon Sring Kingkin, oikein pieteetillä paneutua asiaan.
Se lopullinen soundi ?
 
Tuota vintage mikkiä olen kokeillut erilaisiin vahvistimiin, lähinnä Fendereitä, ja äänimaailma on ollut lähinnä surkeasta kammottavaan. Joku viisas sanoikin, että osta mikki ja löydä sitten se vahvistin.
Vähän samanlaisia kokemuksia - volaa saa kyllä avata - sen verran huonotehoisia kapseleita.
 
Näitä kombinaatioitahan on vaikka ja kuinka, jotkut ovat vaihtaneet JT-30:sen sisälle dynaamisen elementin, vahvistin muutoksia jne jne. Löydä nyt näistä sitten se oma juttu ja hyvä soundi.
Custom-mikkejä nurkassa vino pino - aina ei voi voittaa.
 
Parasta on se, kun näitä vanhanliiton vahvistimia tai mikkejä ei ihan joka oksalla roiku, summan mutikassa ebaystä tms. ostaminen / kokeilu ja rahaa palaa. Lopputulos ei välttämättä parane.
Ja jos löytää hyväsoundisen Retron vahvistimen - uskaltaako siihen luottaa keikalla - backuppi täytyy joka tapauksessa pitää aina mukana. Ja yleesä vintage styrkkari toimii tietynlaisessa soittotyylissä - toisessa menee pahasti kyykkyyn ( ns. Jo-jon nokkaan )
 
Em. on yksi syy miksi ajattelin just painiskella tuon Pro Juniorin ensin "valmiiksi"..heh...(eli kun mieli muuttuu ja päivä vaihtuu, joku toinen soundi miellyttääkin enemmän, siksi lainausmerkeissä).
Tuossa on järkeä ... ajatusta itsellänikin olisi alkaa modata itänaapurin Pro Jr:ää ( Yearasov ) - saada siihen Creamsoundin "sielu" ( = etu- ja pääteasteeseen omat volumet ) Olen sopinut asiasta erään "putkigurun" kanssa - vielä pitäisi saada aikaiseksi.
 
Toki esim. duo keikat voi soittaa täysin "akustisestikkin", mutta pikku vahvarilla saa lisää ja vaihtelevanmpaa sävyä soitantaan. No makuasioita nämäkin.
Oikeassa olet - yksi parhaista siltä saralta :
http://www.youtube.com/watch?v=8W3hidtL7kY
http://www.youtube.com/watch?v=gCXr9-R3pFs
http://www.youtube.com/results?sear … query=blue+riders&search=Search
 
Nii joo, ei tämä tähän lopu >>> jatkoa seuraa, jahka saan jotain lisä töppäilujä aikaiseksi.
Kokeilu ja erehdys ... ? Mielelläni kuulisin mitä ei kannata kokeilla.
Sp osoitteeni taitaa olla jossain Tori ilmoituksessani - jos tämän foorumin kautta ei välttämättä halua ajatuksia jatkossa vaihtaa.

Pro Juniorin kajarissa ei lue muuta kuin "musical instrument loudspeaker Fender" ?
Pienempää putkitusta voisi kokeilla.
 
Mitäs nämä "Erican" mikin sisään laitettvat vastukset tekevät ?
(Pitäisi kokeilla siihen "omavalmiste" mikkiin T-3 )
Eivät kaiketi korvaa tuota ohmisovitusta ?
 
No entäs ne piuhat esim. uudempi Astatic JT-30 xlr, vaatiko oman korkeaimpedanssi piuhan vai meneekä tuolla 3:sta plugin päähän kytkennällä. Tuo em. Astatic on muuten mallia "Hot -59" erään Norjalaisen harpistin modaama....no ehdottomasti paras mun mikeistä, tällä hetkellä...heh. Vai vaatiiko se vintage JT jotain omaa piuhaansa...hiukan hakusessa.....
Tuon "hot 59":sin mukana tuli oheet piuhan teosta ja mainittiin max pituudeksi 5-6 m ja muuen kytknnät kuten edellä kerronkin.
 
Kaikkia mahdollisia modauksia e luonnollisestikkaan ole tarkoitus tehdä, osahan tulee silloin tehtyä tuplasti ?
 
Tarkoitus on / oli:
- impedassit kohdilleen; mikistä,tube reverbistä, vahvistimesta...
- putkisto kohdilleen ;)
 
P.S
Ei suurta vaikutusta sillä lisä pulikalla ollut....köh...taisi olla enempi psykologista...

Eikös huuliharpun pitäisi kuulostaa hyvältä ihan tavallisen laulumikrofonin läpi? Ainakin ne rockbändien laulajat soittavat ne soolonsa usein laulumikkiin.
 
Haluaisin kotona äänitellä huuliharppua, akustista kitaraa ja laulua, ja siitä pitäisi selvitä yhdellä mahdollisimman halvalla mikrofonilla. Onnistuukohan tämä? Lähinnä siis ideoiden tallentamiseen ja että voisi omaa soittoa kuunnella ja arvioida.

No se hiukan riippuu mitä haluaa. Laulumikkikin käy melko hyvin akustisen soundin luomiseen ja kupittamalla ( eli mikki nyrkin sisään) saa jo hiukan tummempia sävyjä.
Jos blues soundeja aikoo saada mielestäni se vaatii ainakin hyvä soundisen vahvistimen. Ongelmana yleensä on liian kirkas ja kapea ääniala huuliharpun äänessä.
Hiukan sama kun soittaisi kitaraa treblet täysillä ja bassot nollilla...heh....

Eikös huuliharpun pitäisi kuulostaa hyvältä ihan tavallisen laulumikrofonin läpi? Ainakin ne rockbändien laulajat soittavat ne soolonsa usein laulumikkiin.
 
...Pitäisi... :-)
 
Jos akustinen soundi on harpunsoittajalla kunnossa, niin voihan sitä suoraan laulumikkiin soittaa ja tulos kuulostaa juurikin siltä miltä kuulostaa. Jos taas halutaan perinteistä Chicago-soundia, niin siihen tarvitaan (pääte)putkisäröä jossain kohtaa.
 
Karrikoiden asioiden ero on vastaava, kuin jos sanoisin: Eikös sähkökitaran pitäisi kuulostaa hyvältä soitettuna suoraan tavalliseen (hifi)stereovahvistimeen...?
 
Haluaisin kotona äänitellä huuliharppua, akustista kitaraa ja laulua, ja siitä pitäisi selvitä yhdellä mahdollisimman halvalla mikrofonilla. Onnistuukohan tämä? Lähinnä siis ideoiden tallentamiseen ja että voisi omaa soittoa kuunnella ja arvioida.
 
Vanhoja blueslevyjä on äänitetty hotellihuoneessa yhdellä mikillä kelanauhurille monona, joten kyllä tuon ideoiden tallennuksen _pitäisi_ onnistua myös tietokoneella ja yhdellä mikillä... Se voi onnistua jopa yhdelle raidalle, jos hakee kokeilemalla hyvän mikrofonin paikan ja suunnan. Suosittelen kuitenkin pienen mikserin tai mikrofonietuvahvistimen ostamista ja asiallista mikrofonia. Niistä on myös jatkossa hyötyä, sen jälkeenkin kun olisit heittänyt sillä halvalla mikillä vesilintua...

Millasella harpulla sais sellasia rokkisooloja parhaiten soiteltuu? Siis kohtalaisen korkeelta vingutettavia..
 
P.S. miten toi korkeusasteikko menee matalimmasta korkeimpaan?

Millasella harpulla sais sellasia rokkisooloja parhaiten soiteltuu? Siis kohtalaisen korkeelta vingutettavia..
 
En ole oikea ihminen kommentoimaan näitä rokkihommia, mutta tod.näk. ne on soitettu joko nk. suoralla harpulla tai sitten nk. 2. positiosta eli cross harp-asemasta.
 
Suora harppu soitetaan saman sävellajin harpulla kuin mistä biisi menee. Suoralla harpulla monesti tavataan soittaa noita korkeita puhallustaivutuksia, kun matalammalla olevat eivät välttämättä "satu kohille"...
 
2. positiosta soitettaessa soitetaan 7 puolisävelaskelta korkeammalta kuin harpun vire. Eli C-harpulla G:stä, D-harpulla A:sta... Tätä käytetään yleisesti bluesissa.
 
P.S. miten toi korkeusasteikko menee matalimmasta korkeimpaan?
 
Normaalisti saatavilla olevista bluesharpuista asteikko alkaa alhaalta G:stä ja siitä ylös F#:n.
 
On myös olemassa oktaavin alas viritettyjä harppuja, joiden taivuttelussa riittääkin sitten haastetta muutamaksi ehtooksi. Harjoittelun pohjaksi voi kuunnella vaikka Sonny Boy Williamson II:n "Bye Bye Bird"...
 
P.S. Haku auttaa näissä peruskysymyksissä