Kitarat: kitarakamat ›

Eilen Nummelan Viihdeässissä käydessäni huomasin siellä kauniin mustan kitaran, nimittäin otsikonmukaisen Duesenbergin. Hintaahan tuolla ei ole kuin tonni, mutta en kuitenkaan uskaltanut kokeilla sitä, jos vaikka en sitten olisikaan enää halunnut päästää siitä irti.. ;-) ..joutuu vielä ulkoruokintaan kaikkien näiden hankintojen takia..
 
Pulttikaulaisenakin LP-tyyppisenä tuo voisi kiinnostaa tietynlaisen erikoisuutensa vuoksi, mutta se kysymys:
 
Onko arvon m.nettiläisillä omakohtaisia käyttökokemuksia tästä tai muista Duesenbergin kitaramalleista ja minkälaisia?
 
Kuva:
 
http://www.duesenberg.de/duesenberg/image/sb_starspec_b.jpg
 
Speksit:
 
http://www.duesenberg.de/duesenberg/en_sb_starspec.php
 
Nykytyyliin tämäkin saksalainen tuote vain kasataan Saksassa ympäri maailmaa tehdyistä osista:
 
Exclusively our own designed parts - specially made for Duesenberg in various leading countries in the field of guitar building - are processed. Assembling and controlling is done in our Hannover factory, which makes Duesenberg a German top product for demanding players.

Käyttökokemuksia ei ole. Kokeillut olen kuitenkin, useampaa erimallista Duesenbergia kaupassa (Hellas-piano vai mikäsenyton, Helsingissä). Hienon näköisiä ovat. Pienissä, vakuuttavissa yksityiskohdissa ei ole säästelty. Minulla kesti puolisen tuntia päättää että en kuitenkaan halua sellaista.
 
Soundi oli loistava. En yleensä tykkää soittaa humbuckereilla, mutta Duesenbergin tallamikki käyttäytyi hyvinkin 1-kelaisen lailla, puhdistui ja kirkastui volumepotikkaa kiinni kääntäessä, helisi ja kimmelsi, pisti ja puraisi. Kaulamikin kanssa yhdistettynä soundi muistutti varsin paljon Reverend Slingshotin (joka minulla on myynnissä, muuten ;-) vastaavaa: avoin, laaja, kolmiulotteinen. Kaulamikki oli P90, mikkien aatelia. Potikoiden käyttökelpoinen säätöalue oli erittäin laaja ja koko matkaltaan käyttökelpoinen.
 
Vibrakoneisto (muutamissa malleissa) on vakuuttavan oloinen Bigsby-kehitelmä. Siinä on muutama näppäränoloinen parannus klassiseen Bigsbyyn verrattuna, kaiken kaikkiaan se toimi kuten pitikin. Vibran kampi ei ollut yhtä nätti kuin alkuperäisessä, muuten kyllä kelpaisi.
 
Viimeistely oli moitteetonta kautta linjan. En keksinyt yhtäkään huomionarvoista puutetta tai vikaa ulkonäössä tai rakenteessa...
 
...mutta. Puuosat tehdään Koreassa (käsittääkseni). Kaulan tuntuma oli geneerisen korealainen. Kohtuullisen tukeva ja pyöreähkö kylläkin (plussaa), mutta varsin litteä otelauta suorilla reunoilla (yök). Useampaa kitaraa kokeillessani tuntemus voimistui: Danelectro-kaula. Samantyyppinen tatsi kuin ensimmäisissä korealaisissa 90-luvun loppupuolen Danelectro-reissueissa. Toisaalta tuntuma toi mieleen bändikaverin jo vuosia sitten edesmenneen Epiphone Sheraton II -ritsan. Ei sinänsä välttämättä paha, mutta tuntuman persoonattomuus ja sarjatuotantomaisuus reippaasti yli 1000 € hintaisessa kitarassa aiheuttivat minussa voimakkaan allergiareaktion.
 
Istuin pitkään kitara sylissä ja katselin sitä. Hienon ja laadukkaan pintakuorrutuksen alta paljastui korealainen tehdaskitara, vaikka aluksi olin kuvitellut soittavani pienen/keskisuuren eurooppalaisen soitinpajan tuotteella. Alkuinnostus vaihtui pieneksi pettymykseksi. Tuli hieman huijattu olo.
 
Tällaisia fiiliksiä. Toiset tykkää, minä en.

Mulla on Duesenberg "Outlaw" http://www.duesenbergusa.com/outlaw_lg.html ja saundi muistuttaa tosiaan hyvin paljon Reverend slingshotin saundia, niinkuin edellinenkin kirjoittaja mainitsi. Itselleni oli yllätys, että Duesenbergin puuosat tulevat kaukoidästä, mutta tähän monikansallisuuteenhan tämä homma näyttää olevan menossa myös monen muun kitaravalmistajan kohdalla, mm. Juuri tämän Reverendin, jonka puuosat tulevat nykyään koreasta, mutta kitarat lyödään kasaan samassa Joe Naylorin pajassa Michiganissa, missä ennenkin. Tosin eihän niiden bodyjä ennen edes puusta tehty, vaan fenyyliasetaattilevystä (phenolic)
 
Tuo oma Duesenbergini on kyllä todella hienoa työtä ja tuo hiukan pidemälle kehitetty Bigsby toimii moitteettomasti. Outlaw mallissa on Starplayer Spesialiin erona ainakin perinteinen "liimakaula", kitaran takakansi on laminoitua loimuvaahteraa, etukansi laminoitua kuusta, jonka päälle on viritetty tuo alligaattoritolexi. Mikrofonivalitsimen ollessa keskiasenossa toimii kaulamikkinä oleva p90 sekä tallamikkkinä olevasta humbuckerista vain toinen kela.
 
Soitan itse pääasiassa Vuoden 1999 Eastpointe kaulalla varustetulla Reverend Slingshotilla, mutta ei ainakaan mun käteen tuo Duesenberginkään kaula tunnu ollenkaan huonolta.
 
Huonointa tossa Duesenbergissä on varmaankin se, että joudun luopumaan siitä akuutisti pahentuneen finanssipolitiikan vuoksi, Mukavaahan tuo olisi pitää, mutta kun laskujakin pitäisi pystyä maksamaan ja tuosta Reverendin Lawaswirl Slingshotista en tule luopumaan.

Käyttökokemuksia ei ole. Kokeillut olen kuitenkin, useampaa erimallista Duesenbergia kaupassa (Hellas-piano vai mikäsenyton, Helsingissä). Hienon näköisiä ovat. Pienissä, vakuuttavissa yksityiskohdissa ei ole säästelty. Minulla kesti puolisen tuntia päättää että en kuitenkaan halua sellaista.
 
Soundi oli loistava. En yleensä tykkää soittaa humbuckereilla, mutta Duesenbergin tallamikki käyttäytyi hyvinkin 1-kelaisen lailla, puhdistui ja kirkastui volumepotikkaa kiinni kääntäessä, helisi ja kimmelsi, pisti ja puraisi. Kaulamikin kanssa yhdistettynä soundi muistutti varsin paljon Reverend Slingshotin (joka minulla on myynnissä, muuten ;-) vastaavaa: avoin, laaja, kolmiulotteinen. Kaulamikki oli P90, mikkien aatelia. Potikoiden käyttökelpoinen säätöalue oli erittäin laaja ja koko matkaltaan käyttökelpoinen.
 
Vibrakoneisto (muutamissa malleissa) on vakuuttavan oloinen Bigsby-kehitelmä. Siinä on muutama näppäränoloinen parannus klassiseen Bigsbyyn verrattuna, kaiken kaikkiaan se toimi kuten pitikin. Vibran kampi ei ollut yhtä nätti kuin alkuperäisessä, muuten kyllä kelpaisi.
 
Viimeistely oli moitteetonta kautta linjan. En keksinyt yhtäkään huomionarvoista puutetta tai vikaa ulkonäössä tai rakenteessa...
 
...mutta. Puuosat tehdään Koreassa (käsittääkseni). Kaulan tuntuma oli geneerisen korealainen. Kohtuullisen tukeva ja pyöreähkö kylläkin (plussaa), mutta varsin litteä otelauta suorilla reunoilla (yök). Useampaa kitaraa kokeillessani tuntemus voimistui: Danelectro-kaula. Samantyyppinen tatsi kuin ensimmäisissä korealaisissa 90-luvun loppupuolen Danelectro-reissueissa. Toisaalta tuntuma toi mieleen bändikaverin jo vuosia sitten edesmenneen Epiphone Sheraton II -ritsan. Ei sinänsä välttämättä paha, mutta tuntuman persoonattomuus ja sarjatuotantomaisuus reippaasti yli 1000 € hintaisessa kitarassa aiheuttivat minussa voimakkaan allergiareaktion.
 
Istuin pitkään kitara sylissä ja katselin sitä. Hienon ja laadukkaan pintakuorrutuksen alta paljastui korealainen tehdaskitara, vaikka aluksi olin kuvitellut soittavani pienen/keskisuuren eurooppalaisen soitinpajan tuotteella. Alkuinnostus vaihtui pieneksi pettymykseksi. Tuli hieman huijattu olo.
 
Tällaisia fiiliksiä. Toiset tykkää, minä en.
 
Loppuko mielenkiinto ko. kitaraa kohtaan kun huomasit että se oli korealainen? Siis että jos se oliskin ollut europpalainen kitara niin hinta olis ollu ok?

Heh, meidän liikkeeseen tuli just toi otsikon keppi pari viikkoa sitte...

Anteeksi ootee, muttakun kävin GASitus topikissakin starplayeria hehkuttamassa. Sellanen musta TVplussa ois niin maukas. Thank god i'm not alone. Harmony centraalissa sanoivat ettei ole kuulemma hintansa väärti uutena, vaikkakin viimeistely ym. on huippuluokkaa. Jotain ylihinnoittelusta sanoi The Kooksien kitaristikin, pitää kattoa jos saisin jostain kaivettua sen haastiksen.
 
Pitänee rekisteröityä ebayhyn, kun noita ei suomesta oikein käytettynä tahdo saada.

Nostanpa tämän, kun jäi näköjään kommentointi joskus aikoinaan kesken:
 
Loppuko mielenkiinto ko. kitaraa kohtaan kun huomasit että se oli korealainen? Siis että jos se oliskin ollut europpalainen kitara niin hinta olis ollu ok?
 
Lainaan itseäni edeltä:
 
"Ei sinänsä välttämättä paha, mutta tuntuman persoonattomuus ja sarjatuotantomaisuus reippaasti yli 1000 € hintaisessa kitarassa aiheuttivat minussa voimakkaan allergiareaktion."
 
Hinta olisi ollut ok, mikäli kitaran tuntuma olisi ollut kohdillaan. Arvostaisin myös sitä että kitaran valmistaja ilmoittaisi suoraan soittimen alkuperän - epämääräisyys epäilyttää.
 
Vaikkapa sitten korealaiset PRS SE -kitarat ovat rehellisesti sitä mitä ovat. Kohtuuhintaisia mukaelmia USA-kitaroista, hintaisikseen erittäin hyvän tuntuisia, minun käteeni mainiosti istuvilla kaulaprofiileilla. Voisin harkita ostavani sellaisen, mikäli joskus mielenhäiriössä haluaisin liimakaulaisen humbuckerkitaran.
 
Mikäli ketään sen kummemmin kiinnostaa.