Laulaminen ›

Elikkäs, yksin tulee paljon laulettua ja periaatteessa hyvin pitkälti vain yhden bändin kipaleita. Laulu menee hyvin ja rennosti kunhan vain laulan oktaavia alempaa kuin alkuperäinen esitys menee. Jatkuvasti koitan saada laulua kulkemaan ylempää, mutta aina törmään outoon ongelmaan. Nimittäin en osaakaan mennä oktaavia ylemmäs, vaan harppaan suoraan kaksi oktaavia, jolloin laulu menee hyvin lähelle falsettia, eli olisiko tämä nyt se pää-ääni.. Mistä tällainen ongelma voi oikein johtua ja mikä siihen auttaisi? Treeni tietysti, mutta kun en oikein tiedä miten tuota pitäisi treenata. Kaiken lisäksi olen vielä huomannut, että laulun kieli vaikuttaa äänialaan siten, että suomeksi laulaen ei ongelma ole niin paha kuin lontoon murteella. Tämä kieleen liittyvä ihmetys saa lähinnä miettimään, onko vika sittenkin korvien välissä, eli olenko jumiuttanut itseni jotenkin semmoiseen ajatukseen, että nämä biisit on laulettava näin ja nämä taas näin ja se sitten jotenkin sotkee koko äänenmuodostuksen.
 
Outoja asioita, mutta jos joku ymmärsi selityksestä pätkänkään vertaa, niin kaikki neuvot otan kyllä ilolla vastaan.

Hhhmmm...
Musta tuntuu, että sulla on pieni väärinkäsitys noista oktaaveista tai laulutekniikoista omassa laulussasi. Nimittäin, jos hyppäät yhtäkkiä kaksi oktaavia ylös omasta luonnollisesta laulukorkeudesta etkä silloinkaan ole vielä falsetissa, sulla on todella laaja ääniala ihan luonnostaan! ;D
Itse veikkaan, että hyppäät sen oktaavin ylemmäs, mutta oma äänes on vielä niin heikko ja kontrolloimaton niissä korkeuksissa, että se kuulostaa aivan erilaiselta kuin alkuperäinen esitys ja toisaalta et osaa hahmottaa sitä korkeutta. Tämä on nyt vain mun veikkaus, joka perustuu joihinkin omiin oletuksiinkin.
 
Vaikea sanoa mitään yleispätevää tapaa treenata. Ensin sun kannattaa tosiaan varmistua siitä, laulatko juuri oktaavia alempaa kuin levyllä. Siinä ei ole mitään väärää, vaan aluksi varsinkin kannattaa laulaa juuri siltä mukavalta korkeudelta ja keskittyä nimenomaan oikein laulamiseen. Sen jälkeen lähde varovasti laulamaan oktaavia korkeammalta. Älä pakota ääntäs sinne väkisin huutamalla, koska sillä tavalla tuut aina laulamaan vähän väärin (luultavasti alavireisesti alhaalta koukkien)ja vaikean kuuloisesti. Vedä vaikka kokoajan falsetilla ja lisää pikkuhiljaa siihen voimaa (rintaääntä, pää-ääntä whatever).

Ratkaisu voi olla transponointi. Monet rokki-biisit meneekin alueella e-h' ja tämä voi aiheuttaa monelle, varsinkin aloittelijoille ongelmia. Kuka meistä voi laulaa esim. thunderstruck-kappaleen alkuperäisellä tavalla? Hyvin harva veikkaan. Ratkaisu voi olla transponointi tässä tapauksessa, koska melodian vetäminen alaspäin oktaavilla usein pilaa kappaleen dynamiikan niin että se ei välttämättä enää toimi. Kekseliäisyys palkitaan tässä IMO. Täytyy muistaa että monet suuret artistitkin transponoivat aika ajoin, ja se on sitä ammattimaisuutta, joskus ainoa tapa selvitä kunnialla.

Ja semmoinenkin juttu on kuin sukupuolten väliset erot... Naisen ja miehen lauluääni kuulostaa hertsilleen samalta korkeudelta laulettuna todella erilaiselta, mikä saattaa hämmentää kokeneempaakin. Jos laulaa levyjen mukana niin kannattaapi tämä huomioida. Naisen voi olla tosi kinkkistä laulaa mieslaulajan mukana ja toisinpäin. Omakin ääni saattaa kuulostaa äänialan ääripäissä niin erilaiselta "mukavuusalueeseen" verrattuna, että menee oktaavialoissa sekaisin.
 
Mutta kuten tuossa edellä jo sanottiinkin, mielummin kuin suoraan oktaavialaa muuttaisi niin kannattaapi ensin kokeilla olisiko transponoinnista iloa. Useimmiten on, huomattavasti enemmän kuin oktaavialan vaihdoksesta.

Joo, eli siitä olen kyllä varma, että normaalisti minun laulu menee oktaavia alempaa, sen on minulle varmistanut parikin pätevämpää ihmistä. Ja siitäkin olen aika varma, että korkeammalle yrittäessä menee oktaavin yli. En tosiaan ole ihan varma, onko se sitten falsetti vai pää-ääni vai mikä lienee, mutta kun se on minusta voimakkaampi ääni kuin falsetti yleensä?? Minä kyllä omasta mielestäni saan selkeitä ääniä aikaan aika laajalta skaalalta, mutta rekisterin vaihdokset menee niin metsikköön, että yhdessä biisissä ei voi kuvitellakaan käyttävänsä kovin laajaa skaalaa. Olisipa mahdollisuus äänittää laulua, niin laittaisin nettiin, että saisitte kuunnella, mikä siinä mättää.
 
Ja siis miesääneen vertaan itseäni (itsehän olen myöskin miessukupuolen edustaja), sanottakoon nyt se bändikin selvyyden vuoksi, eli Sentencedin mukana jammaillaan yleensä. Siinä olen senkin eron kielien välillä huomannut, Routasydän menee kohtalaisesti samalta korkeudelta, kun taas muu, englannin kielinen matsku menee aina oktaavia alempaa.
 
Mitenkäs tuo transponointi toimii? Eli tiedän kyllä mitä transponointi yleensä tarkoittaa, mutta miten laulussa? Tarkoitatko, että ne vaikeammat kohdat transponoidaan alemmas? Siis samaan tyyliin kuin vaikka Bruce Dickinson nykyään laulaa aikaisemmin korkealta vedetyt kohdat alempaa, vaikka muuten biisi menee kuten ennenkin.

Transponointi... on että koko biisi tavallaan siirretään alaspäin tai ylöspäin. Esim. Itse vedän useinmmiten Iron Maiden tyylistä kamaa kokonaisen pykälän alaspäin transponoituna, vaikeaa on toki yleistää tässä hommassa.
 
Koita vaikkapa dropped D-tä. (tai C-tä ;)) Toimii "mättöbiiseissä" ym.
 
Toinen keino on käyttää capoa, toimii esim. Wonderwall ja Disarm tyyppisissä kappaleissa (avoimet soinnut tai kielet). Myös esim. Welcome Home (Sanitääri) on lähes pakko vetää capolla jos haluaa vetää sen eri sävellajissa kuin Metallica, samoiten Wasting love (Iron maiden).
 
Alaspäin virittäminen toimii tässä kumminkin usein aika hyvin, koska kuka haluaa laulaa korkeampaa kuin esim Bruce Dickinson, paitsi nainen. Mies menettää helposti uskottavuutensa IMO tässä ellei ole kastraatto ;) Kappaleen ainekset saattavat mennä myös sekaisin jos esim bassolaulaja laulaa Wasting lovea ja kitara soittaa kappaleen korkeammalta eli A-sta kun taas laulu menee kvintin alempaa. Tällaista toki voi fiksata EQ:lla eli soundeja vähän vääntämällä.
 
Toinen juttu on että sovittaa jotain biisiä uudella tavalla. Kaikkia laulumaneerejahan ei tarvitse kopioida saati toistaa. Muistaakseni on Freddie Mercury esim. aika usein jättänyt korkeita säveliä pois eli laulanut joitakin kohtia alempaa, tätä voi yrittää tehdä hyvällä maulla... Yksi helppo on että kvintin korvaa ihan perussävelellä... Queenissä taas oli se Taylor joka lauloi monet korkeat jutut, esim. korkeita c-säveliä.
 
Jos sovittaa biisiä niin voi transponoida myös biisin sisällä tai lopussa, jos vaan uskaltaa, silloin se on enemmänkin modulointi, mutta sekin voi olla tapa välttyä ongelmista tai tehdä parempi biisi...

Tyhmä olen vissiin, mutta en ihan täysin ymmärtänyt tuota transponointia vieläkään. Siis tuo on aivan selvää, miten se kitaralla toimii. Mutta siis jos aion levyn mukana laulella, niin kuinka voin transponoida esim. sävelaskeleen alaspäin?? Vai tarkoititko sitä? Vai tarkoititko niin, että soittaisin itse taustat jne?
 
Tyhmä olen myös siinä mielessä, että vaikka olen aika kauan kuitenkin enemmän ja vähemmän aktiivisesti laulanut, niin olen laulanut väärällä tekniikalla aika suurelta osin. Tuli nimittäin tänään sellainen ahaa-elämys, että saattaa alkaa täyttymään se äänialassa oleva kuoppa. Sitä vaan on aina yrittänyt liikaa ja pakottanut äänen tulemaan, mutta jostain tuli aivan varkain tänään sellainen rento laulu, ja täsmälleen oikealta korkeudelta. Kiitoksia vain neuvoista, meikäläinen alkaa treenaamaan rentoutumista!

Mutta siis jos aion levyn mukana laulella, niin kuinka voin transponoida esim. sävelaskeleen alaspäin??
 
Tavallisten levyjen kanssa ei voikaan (ellei käytä siihen tarkoitettua softaa, esim. Amazing Slow Downer tms). Karaokelaitteiden ja -levyjen kanssa voi.
 
Vai tarkoititko niin, että soittaisin itse taustat jne?
 
Yleensä näin (tai että bändi soittaa taustat). Harva vetää keikat ilman bändiä, pelkän levyn soidessa taustalla...
 
Transponointi on yksi tapa sovittaa musiikki itselleen sopivaksi. Muita tapoja on vaikkapa biisin rakenteen muuttaminen tai jopa kompin tai soinnutuksen modifiointi. Kuten huomaat, näitäkään tapoja ei voi levyltä kuunneltuun musiikkiin hirveämmin soveltaa, vaan tarvitsee ihan itse tai bändin voimin miettiä biisiä. Kun laulaja/bändi sovittaa biisin itselleen sopivaksi, liikutaan jo muusikkouden eikä pelkän apinoinnin puolella. Levyversioissa pysyminen on vähän kun pistäisi valmiiksi paistettuja pullia mikroon ja sanoisi itseään leipuriksi.

Kun laulaja/bändi sovittaa biisin itselleen sopivaksi, liikutaan jo muusikkouden eikä pelkän apinoinnin puolella. Levyversioissa pysyminen on vähän kun pistäisi valmiiksi paistettuja pullia mikroon ja sanoisi itseään leipuriksi.
 
Olet kyllä täysin oikeassa, mutta ainakin minun tapauksessa, kun laulu on kuitenkin vielä alkutekijöissään, koen apinoinnin aika tärkeäksi. Apinoimallahan sitä ihmislapset puhumaankin oppii. Omia biisejä on kyllä ehdottomasti mukavin laulaa. Mutta harjoittelumielessä levyn mukana laulaminen on hyväksi. Itsekään en varmaan yksin laulaessa pyrkisi sen kummemmin mihinkään, laulaisin vain koko ajan mukavuusalueella, enkä kehittyisi ollenkaan. Tämä siis ainakin minun tapauksessa kun ei ole bändiä, eikä siten varsinaista tarvetta kehittyä.
 
Olipas perskuta vaikea selittää, eikä siitä varmaan mitään selvää saakaan, mutta näin se menee.

Tavallisten levyjen kanssa ei voikaan (ellei käytä siihen tarkoitettua softaa, esim. Amazing Slow Downer tms). Karaokelaitteiden ja -levyjen kanssa voi.
 
Kyllä ne karaokelaitteet tavallisiakin levyjä syövät.
 
Ja transponointi onnistuu muutenkin aika monilta efektilaitteilta.

Kyllä ne karaokelaitteet tavallisiakin levyjä syövät.
 
Transpaavatko myös tavallisia levyjä?

Transpaavatko myös tavallisia levyjä?
 
Jeps. Ei väliä, onko levyllä karaokea vai ihan oikeaa musiikkia.
 
Ilmainen tietokoneella pyörivä karaokesoitin: http://www.karafun.com/karaokeplayer/

Ihmisääntäkin voi efektinä transponoida. Kuka sitten haluaa käyttää sitä, on eri asia. Se voi jossain technossa olla ihan menevä homma. Myös mörinässä...
 
Veikkaanpa kuitenkin että karaoke järjestelmät jossain vaiheessa vaikuttaa aika paljon myös esim. rumpuihin, mikä ei ole välttämättä toivottavaa. Tämänkö takia on "Midi-kamaa" joskus karaoke levyillä, rytmi ja musiikki tavallaan erikseen. Vai olenko ihan väärässä tässä jutussa... Olen ainakin 97% varma että myös midiä käytetään, tällöin on transponointi ihan helpponakki.

Veikkaanpa kuitenkin että karaoke järjestelmät jossain vaiheessa vaikuttaa aika paljon myös esim. rumpuihin, mikä ei ole välttämättä toivottavaa.
 
Isompi transponointi häiritsee eniten taustalaulussa, mikä esim. puoli oktaavia ylempänä saattaa kuulostaa aika psykedeeliseltä; samoin esim. rokkikitarat kuulostavat omituisilta. Sen sijaan rumpusoundin muutos ei ainakaan itseäni ole kauheasti häirinnyt.
 
Noiden laitteiden transponointipiirin laaduissa on myös eroja, eikä isolla rahalla saa välttämättä parempaa...

Siis voiko tosiaan CD-levyjä soittaa niin, että joku ohjelma/soitin "lennosta" transponoi musan? Transponoinnilla tarkoitan sitä, että tempo pysyy entisellään, mutta säveltaso muuttuu. Viimeksi kun sellaista joskus kokeilin jollain musaohjelmalla, pienenkin pätkän transponoiminen vaatii aikansa. Olisko nää ohjelmat sellasia, että ne ottaa kopion biisistä ja transponoi sen jossain tietyssä ajassa, jonka jälkeen sen kopion voi toistaa?

Siis voiko tosiaan CD-levyjä soittaa niin, että joku ohjelma/soitin "lennosta" transponoi musan? Transponoinnilla tarkoitan sitä, että tempo pysyy entisellään, mutta säveltaso muuttuu.
 
Karaokesoittimella kyllä, sille kaikki cd tai dvd-levyiltä luettava ääni on vain ääntä, jonka sävelkorkeutta vain muutetaan (samahan onnistuu myös äänenkäsittelyohjelmilla). Siis ymmärtääkseni Suomi-karaoken alkuvuosina käytössä oli mm. kasettisoittimia, joissa transponointi oli yhtä kuin nauhan pyörintänopeuden hidastaminen tai nopeuttaminen, mikä tietenkin vaikutti myös tempoon.
 
Toi KaraFun vaatii äänet tiettyinä tiedostoina eikä ymmärrä ääni-cd:tä (kokeilin), mutta cd on helppo muuttaa esim. mp3- tai wav-tiedostoiksi.