Kitarat: kitarakamat ›

Elikkäs, täräytin Epin LP Standardiin PhatCatit sekä kaulaan että tallaan ja värkkäsin aiheesta kiinnostuneille muutaman ääninäytteen:
 
http://www.mikseri.net/artists/?id=101651
 
Tuolla on siis krapulaisia clippejä vedetty ensin Gibsonin LP Stankulla, sitten Epillä vakiomikeillä ja lopuksi Epillä PhatCateilla. Pätkät on sitten heitetty peräkkäin samalle raidalle, jotta vertailu on helppoa. "Vahvistimen" virkaa hoitaa Vox ToneLab.
 
Ääninäytteiden informaatio mikkien eroista ei tosin ole maailman suurin, sillä se soundiero, joka niistä välittyy, ei vastaa mielestäni sitä todellista eroa, jonka huomaa kun luuttuja oikeesti soittaa. Esimerkiksi Epin vakiomikkien ja Gibsonin Burstien välillä on soundin selkeydessä ja yksityiskohtien poiminnassa merkittävä ero Burstien eduksi. Epin tallamikissä on myös jonkinlainen (mielestäni liiallinen) keskialueen korostuma, joka teki mikistä ei-niin-tasapainoisen ja enemmän yksiulotteisen kuuloisen Burstiin verrattuna. Mutta kuten aikaisemmin kirjoitin, niin nuo clipit eivät kerro koko totuutta.
 
PhatCatit ovat minulle niin uudet tuttavukset, että niitä en ole ehtinyt vielä testata treeniksellä oikeilla vahvareilla, mutta Tonelabin perusteella soundin selkeys on Burstin luokkaa, ne ovat jonkin verran kirkkaammat kuin Burstit, ääni on mukavan rapsakka sekä murea ja ne hurisevat enemmän kuin Burstit :) Dynamiikasta puhuminen pitää jättää siihen hetkeen, kun on oikea vahvistin käytössä.