Kitarat: kitarakamat ›

:=) Jos joku on sitä mieltä että mikinvaihto ei vaikuta oikeastaan yhtään saundiin niin silloin varmaan ihan turha keskustella edes mikkien eroista... tai mistään muustakaan kuten putkista tai trankku ja putkivahvistimien eroista hyvä ja huonolaatuisista piuhoista taI VANHOISTA KIELISTÄ PUHUMATTAKAAN.
 
podi vaan pöytään ja harley benton käteen ja loppu on sormista kiinni.... joopajoo:)
 
Kaikki vaikuttaa kaikkeen eikä ne pelkät kultasormet muuta paskaa edelleenkään konvehdiksi ja tuo mikin vaihto oikeastaan ainoata mitä itse voit tehdä kepin saundille.
 
Anteeksi,purkautumiseni.(krapula)

tuo mikin vaihto oikeastaan ainoata mitä itse voit tehdä kepin saundille.
 
Kieliä, satulaa, tallapaloja sekä "pickuprings" -mikin pidikkeitä lukuunottamatta :)
 
Ja kyllä EMG:illä (siis esim. juuri tuolla 81 & 85 -setillä) voi soittaa ihan mitä tahansa musaa haluaa, jazzista bluesiin, kantrista heviin. Kitaran volume- ja tone potikoiden säätäminen auttaa halutun saundin saavuttamisessa.
 
EDIT: ei niiden aina tarvitse olla täysillä ;)

Tuli muuten mieleen, että jos normaalisti 81 ja 85 ovat liian "rajut" (81 tallassa liian ohut ja terävä saundi/85 kaulassa aivan tukossa) niin kannattaa vaihtaa niiden paikkoja. Tein itse tämän tempun eilen, soundi on tasapainoisempi ja kaulamikin käytössäkin on jo ideaa.
 
Haulla löytyy muitakin kokemuksia tästä.

Tuli muuten mieleen, että jos normaalisti 81 ja 85 ovat liian "rajut" (81 tallassa liian ohut ja terävä saundi/85 kaulassa aivan tukossa) niin kannattaa vaihtaa niiden paikkoja. Tein itse tämän tempun eilen, soundi on tasapainoisempi ja kaulamikin käytössäkin on jo ideaa.
 
Haulla löytyy muitakin kokemuksia tästä.
 
Samaa mieltä tästä. Itsekin taannoin arvoin vaihtaakko yhteen keihääseen tallaan 81 vai 85. 81-mikistä tallassa oli jo kokemuksia ja halusin hieman lisää murevuutta, 85 oli ratkaisu tähän. Tästä voi kaiketi tehdä tulkinnan, että kannattaa aina välillä kyseenalaistaa asioita, tuo "Wylde-setti" on aina otettu vähän kuin itsestään selvyytenä->81 talla,85 kaula. Kannattaa kokeilla mikä omaan korvaan kuulostaa hyvältä.
 
Toinen mielenkiintoinen seikka minun mielestäni on se, että ei se ihan sama ole mihinkä puuhun EMG:n laittaa, ei ne aina samalta kuulosta. Nytkin itsellä 81 tallassa sekä leppä- että mahonkirunkoisessa ja kyllä tuo mahonki ihan erilailla soi, sanoisinko paremmin, "resonoi" mukavammin.

Itsellä löytyy kitaroista koko aktiivimikkien kirjo, ja en ihan sukkana väittäisi että "parannellut EMG:t".. erilaiset lähinnä. Ulostuloa noissa on vielä pirusti enemmän kuin EMG:issä, ja soundi nyt on makukysymys. Toisilla vahvareilla toimii, toisilla ei.
 
Jep, en tarkoittanutkaan ihan puhtaasti sitä, että ovat yksinkertaisesti paremmat, vaan erilaiset, vähän niinkuin Soldano on paranneltu Marshall, juu nou?
Ne on tosiaan 18 V kun EMG:t on sen 9 V standardina, onhan siinä eroa paljon.

Toinen mielenkiintoinen seikka minun mielestäni on se, että ei se ihan sama ole mihinkä puuhun EMG:n laittaa, ei ne aina samalta kuulosta.
 
Ööö. Täähän on instrumenttien perusprinsiippi no:1. Kitaran akustisella soinnilla ja puilla on minun katsontakannassa 100 x tärkeämpi vaikutus mitä mikeillä. Mikkiuskovaiset saa horista mun puolesta ihan mitä haluaa, mutta hyvin soivaan kitaraan saa laittaa ihan mitkä mikrofonit vaan ja sillä voi vetää. Olettaen että mikit on kunnossa. Taas huonosti soiva ei parane yhtään, laitto siihen sitten mitkä mikit vaan.

Niinkin, mutta kitara voi soida hyvin vaikka body olisi muovia. Sitä paitsi ei mitään absoluuttisesti hyvää sointia voi olla olemassakaan ihan vaan siitä syystä, että ns. hyvä soundi syntyy paljolti kuulijan korvien välissä.

(aika karseaa tuossa arvostelussa on kohta, jossa sanotaan, että vahvistimen asetuksia voi joutua säätämään)
 
Ei helvata. Nyt meni liian vaikeaksi.
 
Aloittajaa neuvoisin tsekkaamaan Myös Bare Knuckle Pickupsin Miracle Man-setin.

saman voin sanoa myös Warpigista.

Jep, en tarkoittanutkaan ihan puhtaasti sitä, että ovat yksinkertaisesti paremmat, vaan erilaiset, vähän niinkuin Soldano on paranneltu Marshall, juu nou?
Ne on tosiaan 18 V kun EMG:t on sen 9 V standardina, onhan siinä eroa paljon.
 
9V käyttöjännitteellä toimivat myös Blackoutsit, LiveWire Metalit on 18V. Ulostuloonhan tuolla ei ole mitään merkitystä, siellä liikutaan kuitenkin luokassa alle 2V joten jo tuosta 9V saisi tarvittaessa revittyä paljon nykyistä enemmän potkua. Suurempi käyttis tuo lähinnä lisää headroomia.

Itse käytän Seymour Duncanin Livewire Metalia tallassa. Puhdasta soundia tuolla ei tahdo saada millään, ulostulo on kyllä täysin taivaissa. Soundi on todella keskiäänipainoitteinen. Säröpotikan kanssa saa olla varovainen ja noisegate on pakollinen. Todella kiertoherkkä mikki. Pienemmillä säröillä tuosta saa aika erikoisia sävyjä ulos. Muuten hyvä mikki, mutta puhtailla on turhaa yrittää soittaa. Kevytrosokaan ei oikein onnistu. Täytyisi varmaan hommata tuolle Livewire Classic kaveriksi.
 
EMG 81 on kyllä ihan kelpomikki hevitouhuihin, mutta muuta en sillä lähtisi soittelemaan. Puhtaita sillä myöskin saa, mutta se kuulostaa jotenkin hajuttomalta ja mauttomalta. 85 toimii hienosti kaulassa tai tallassa, soundi on vähän "mutaisempi" kuin 81:ssä. Itse käyttäisin mielummin pelkästään 85:a, jos EMG:t täytyisi valita.
 
Makuasioita taas sano koira kun...

Joo no tässähän on nyt kysymys paljolti siitä, miten tulkitaan nuo aloittajan sanat (blues, rock, heavy ja sellasta...) eli mitä se blues tuossa tarkoittaa. Jos puhutaan perinteisestä bluesista (tyylisuunnasta riippumatta), ja tavoitellaan sitä myös soundillisesti, niin useimmissa tapauksissa aktiivimikeillä on siihen vaikea päästä. Tämä johtuu ao. mikkien toimintaperiaatteesta, joka syö paitsi sitä sormista lähtevää soundia, myös kitaran bodyn tuottamaa soundia ellei tee sitä suorastaan merkityksettömäksi. Ihan eri asia on, jos puhutaan jostain soundien kannalta epämääräisemmästä rokki-pluussista. Tästä kaikesta voi ja saa olla montaa mieltä, ja jälleen kerran: se mikä jonkun mielestä kuulostaa aidolta, toisen mielestä ei. Omasta mielestäni siis blues kuulostaa bluesilta vain passiivimikeillä ja true bypass, vaikka poikkeuksia voi tuohonkin olla olemassa.

EMGn 85 ja 81 ovat tunnettuja hevimikkejä, mutta se ei tarkota sitä ettei ne soveltuisi muuhun musaan. suuren antotehon takia hevikaverit suosivat 81stä ja taas meheä-ääninen 85 on mahtava soolomikki, kyllähän nästä blyyssaunditkin kiskaisee.

Omaan Gibsoniini vaihdatin kyseisen setin, eikä voi muuta
sanoa kun että ihan MAHTAVAT.
Siinä oli aikaisemmin p90:t jotka olivat kanssa ihan kelpo mikit,
mutta kyllä näillä lähteen "parempi saundi".
 
Mutta se on kyllä jännä toi mistä se stereotypia EMG-mikkeihin on tullut.
Rohkeasti vaan kokeilemaan, ei kannata antaa jonkun mielipiteen vaikuttaa
mikkien valinnassa ;)

Omaan Gibsoniini vaihdatin kyseisen setin, eikä voi muuta
sanoa kun että ihan MAHTAVAT.
Siinä oli aikaisemmin p90:t jotka olivat kanssa ihan kelpo mikit,
mutta kyllä näillä lähteen "parempi saundi".
 
Mutta se on kyllä jännä toi mistä se stereotypia EMG-mikkeihin on tullut.
Rohkeasti vaan kokeilemaan, ei kannata antaa jonkun mielipiteen vaikuttaa
mikkien valinnassa ;)
 
Pitikö noille aktiiveille "kaivaa" tilaa siihen kitaraan vai menikö ne vain laittamalla? Itseä kiinnostas vaihtaa humppareiden tilalle p90 setti lespauliin.

Joo. Se tulikin kalliiksi, mutta väärtinsä on.
Ruokankaalla hoidin homman, se maksoi tämän verran:
- Jyrsintä 140e(2 työtuntia)
- EMG 81/85 170e(Ruokangas tilasi)
- Hommasin patteripoksin kitaran taakse kanssa 95e(1 työtunti + poksi 25e)
 
Että tuolla tapaa :)
 
PS. Otin samalla nauhojen hionnan = 105e
 
Tossa vähän hinnastoa, jos kiinnostaa http://www.ruokangas.fi/huoltohinnasto2004.htm

http://picasaweb.google.com/juho.v.hamalainen/Ibanez
 
EMG:t S S ja 81 käytettynä yhteensä 150€. Leppoisaa tinailua hieman ja vot. Nuo S:t vois varmaan mennä bluussissa ihan mainiosti, 81 on sopivan kiree. Itseasiassa 81 ja keskimmäinen S yhessä on aika mukava soundi heviinkin, pehmentää hieman kokonaisuutta. Sen verran on keppi viel kesken et pitäis noi singlecoilit asettaa oikeelle korkeudelle. Säätöruuveja ei ole joten pitäis jotain palikkaa asentaa rungon ja mikin väliin.

Täytyy kyllä sen verran kehaista tota EMG S:sää että se on oikeesti yksi parhaista mikeistä mihin oon törmännyt! Mulla oli sellainen taannoin Ibanezin SA-260FM:ssä kaulassa ja saundasi mun korvaan tosi pyöreältä ja tietyllä tavalla lämpimältä, vaikka ymmärrän kylläkin mitä tolla "kylmyydellä" tarkoitetaan. Itse vaan käsitin sen eräänlaisena "hifiytenä" eli saundi kuulosti samalta, kuin monella levyllä nykyään. Putkivahvistimen kanssa kyllä kuulosti mun korvaan ihan loistavalta. Musatyylinä toimi lähinnä siis Jazz/Funk, jota soittelin kouluni Bigbandissa.
 
Samaan hengenvetoon täytyy sanoa, että samaisen kitaran tallassa oli sitten EMG-81, josta en tykännyt ollenkaan. Ohkainen ja nasaali, särösaundi oli sellainen todella terävä. Tosin kokeilin eilen aitoa japsivalmisteista ESP:tä ja siinä 81 kuulosti aivan upealta. Yllätyin kyllä todella että puulaji ja kitaran akustinen sointi voi vaikuttaa noinkin paljon jopa aktiivienkin saundiin.

Samaan hengenvetoon täytyy sanoa, että samaisen kitaran tallassa oli sitten EMG-81, josta en tykännyt ollenkaan. Ohkainen ja nasaali, särösaundi oli sellainen todella terävä.
 
Tuo terävyys juuri onkin EMG 81:n juttu. Sitä ominaisuutta ei saa revittyä mistään passiivista, sen osoittavat paitsi fysiikan lait myös 162 kertaa jotka olen intoa täynnä vaihtanut kitaroihini passiiveita ja pettynyt poikkeuksetta. Tuo ohkaisuus korjaantuu isosoudisella kitaralla ja vahvistimella - esim. Mesan massiivinen alakerta yhdistettynä EMG81:n tiukkuuteen : parempaa yhdistelmää moderniin (tekniseen ja nopeatempoiseen) eli erottelukykyä mutta myös kokoa soundilta vaativaan metalliin ei yksinkertaisesti ole olemassa.