Aihe: Satulan asentamisesta ja kielten korkeudesta
1
anttipi
23.11.2007 22:18:35 (muokattu 23.11.2007 22:21:59)
 
 
Käytin hakua ja googlettelin, mutta kaipaisin vielä näkemyksiä satulan asennukseen liittyen. Haluaisin tietää, mikä on "takuuturvallinen" kielten korkeus, johon aluksi voisi pyrkiä, kun lähtee pikku hiljaa madaltamaan uutta asennettavaa satulaa?
 
Googlettamalla sain sellaista tietoa, että jos painaa kielen otelautaan kiinni toisen ja kolmannen nauhan välistä, kielen korkeus ensimmäisestä nauhasta voi olla jotakin just ja just nauhasta irrallaan olevasta reilusti yli millimetriin - yksilöllisistä makumielitymyksistä riippuen. Itse tykkäisin jättää satulan melko korkeaksi, koska olen tottunut soittamaan korkealla actionilla muutenkin. Eli olisiko esim. 1,5 mm (edellä mainitulla menetelmällä mitattuna) turvallinen korkeus aloittaa ja sitten varovasti madaltaa? Ja ilmeisesti sama korkeus kaikille kielille nauhaan nähden?
 
Lisäksi googletuksen tuloksena opin, että kieli saisi olla satulan uraan uponneena vain puoliksi tai muutoin uraa täytyy madaltaa hiomalla satulan yläosaa uran ympäriltä.
 
Näilläkö ohjeilla lähden toimimaan?
Neptuna's Machine (melodista rockpoppia)
pekurides
23.11.2007 22:39:03
 
 
Hiukan tuntuvat välykset isoilta, paras tilanne olisi että mahdollisimman lähellä 1.nauhaa ennekuin ottaa kiinni muuten et saa kunnolla vireesen kun painettu kieli verrattuna avoimeen heittää vireen pyllylleen.
elikäs avoimet otteet kuulostavat täysin epävireiseltä ja jos niiden mukaan virität niin painetut otteet taas perseellään.
 
Kyllä taas näitä tehtaalla viilattuja satuloita näkee paljon (ainakin grafiitti prs.) jossa kieli todella syvällä urassa....
 
Koita vielä etsiä toisten lääkärien mielipiteitä:)
Tunteella päin vittua.
anttipi
23.11.2007 22:52:46 (muokattu 23.11.2007 23:31:47)
 
 
Hiukan tuntuvat välykset isoilta, paras tilanne olisi että mahdollisimman lähellä 1.nauhaa ennekuin ottaa kiinni muuten et saa kunnolla vireesen kun painettu kieli verrattuna avoimeen heittää vireen pyllylleen.

Ok, pitää sitten aloittaa vähän korkeammasta ja viilata pikku hiljaa, ja myös kuulostella sitä virettä.
 
Kyllä taas näitä tehtaalla viilattuja satuloita näkee paljon (ainakin grafiitti prs.) jossa kieli todella syvällä urassa....
 
Se Google-lähde oli tämä: http://www.premierguitar.com/archive/monthly/guitar_er/02_04.htm
 
Käsittääkseni viesti oli se, että jos kieli uppoaa uraan kokonaan, voi seurauksena olla ikävää resonointia satulassa. Jos tuo pätee, niin luulisi, että pätee lähinnä punottuihin kieliin - ainakin punomattomat väkisinkin uppoavat kokonaan esi-uritettuissa satuloissa. Toisaalta mulle tulee lukkovirittimet, niin enpä tiedä, paljonko kieli siellä urassa pääsee elämään (vai lieköhän lukkovirittimillä tähän mitään vaikutusta, ei hajuakaan).
Neptuna's Machine (melodista rockpoppia)
LaXu
24.11.2007 01:00:49 (muokattu 24.11.2007 01:01:47)
Minä olen testannut sen yleensä siten, että kieli painetaan alas 3. nauhalta ja sitten näpytellään ensimmäisen nauhan kohdalta. Väliä ekan nauhan ja kielen välillä pitäisi olla tilkkasen, varsin vähän kuitenkin. Tämä tuntuu vaikuttavan intonaatioonkin positiivisesti ekoilla nauhoilla.
 
Kielille ei tosiaan tarvi olla kuin sellainen puolen kielen paksuinen ura. Yläkielille vähän enemmän, kun ovat sen verran ohuita että tuo puolikas kieli on mahdoton mitata.
anttipi
24.11.2007 11:07:02 (muokattu 24.11.2007 11:14:42)
 
 
Pitäisikö kaikkien kielten olla kielen alaosasta mitattuna suurin piirtein yhtä korkealla otelaudasta? Noissa valmiiksi uritetuissa näyttää olevan selvästi syvempi ura paksummille kielille, niin ilmeisesti matalammaksi viilaaminen tapahtuu symmetrisesti eikä ylä-E:n kohdalta enemmän viilaten (koska ylä-E:n ura on jo valmiiksi matalampi)? Osasinkohan nyt selittää... Jos valmiiksi uritetun satulan asentamiseen riittää, että madaltaa symmetrisesti kautta satulan pituuden, niin digitaalimitan avustuksellahan siinä ei pitäisi olla suurtakaan kusemisen vaaraa.
 
Korkeampi atakki haetaan mieluummin tallaa kuin satulaa nostamalla. Satulan vaikutus kitaraan kaikkiaan on _suuri_. Valitettavan usein vaihdetaan pois ihan kelvot virittimet, kun vika on satulassa.
 
Kopio-Teleni alkuperäinen satula on aivan luokaton. Pehmeätä muovia, jonka läpi kielet ovat itsensä syöneet, eli kielet liian matalalla: ala-E on kiinni ensimmäisessä nauhassa, kun painaa kolmannesta välistä. Ja mikä pahinta: kielten urien välit ovat epätaisella leveydellä toisistaan. Tallapaloja on saanut nostaa naurettavan korkealle (ja paskat tallapalat nekin resonoivat ikävästi). Body ja kaula jää (toistaiseksi, kunnes on varaa Warmotheihin...) - kaiken muun vaihdan, "kielipuita" (string tree, mitä lienee suomeksi?) myöten.
Neptuna's Machine (melodista rockpoppia)
jra
24.11.2007 12:41:41 (muokattu 24.11.2007 16:43:18)
Pitäisikö kaikkien kielten olla kielen alaosasta mitattuna suurin piirtein yhtä korkealla otelaudasta?
 
Itse laitoin omiin niin että ala E ja muutkin punotut kielet ovat aivan hitusen (alle 0,1 mm) korkeammalla 1. nauhasta, sen takia että ne värähtelevät hieman laajemmalla säteellä kuin ohuet punomattomat kielet. Ero on kyllä erittäin pieni parin eka nauhan kohdalla.
 
Muutama vinkki joiden avulla olen kotikonstein väsäillyt omiin kitaroihin satulat.
 
Itse olen kolmeen tai neljään omaan kitaraan (2 halpista, 2 70-&80-luvun Ibanezia) tehnyt uudet satulat puolivalmiista aihioista (pari muovista ja pari tusqia) niin että ensin olen hionut muodon oikeaksi, niin että korkeuteen on jäänyt 'reilusti' säätövaraa. Sitten olen mitannut 1. nauhan korkeuden otelaudasta (esim. 0,3 mm) ja lisännut ko. mittaan turvaa esim. 0,2 mm. Tämän jäljeen olen ottanut rakotulkkisarjasta 0,5 mm listan ja laittanut sen kuminauhalla satulaa vasten otelaudalle. Tämä estää sen että kun urien korkeutta hienosäätää satulan ollessa paikallaan ei vahingossakaan viilaa uria niin matalalle että kielet ottavat ensimmäiseen nauhaan kiinni.
 
stewmac.com:n sivuilla oli muistaakseni juuri tuohon mitaamiseen liittyviä ohjeita ja vinkkejä hyvien kuvien kera. Tarkemmat mitan kannattaa katsoa tuolta, nuo minun heittämät ovat hatarasta muistista.
 
Ainoa ongelma on viilata urien pohjat oikeaan kulmaan, niin että kieli ottaa uran pohjaan tasaisesti, eikä nouse irti ennen otelaudan puoleista reunaa. Toinen huomioitava seikka on se että jos satulan ura kaulassa ja satulan pohja eivät ole täydellisesti toisiaan vasten voi kielten paine viritettäessä oikeaan vireeseen painaa (tai taivuttaa) satulaa sen verran että viimeistelyn jälkeen täydelliseltä vaikuttanut satula onkin juuri sen kriittisen 0,1 mm liian matala jonkun kielen kohdalta.
 
Parissa omassa kitarassa mittaamista vaikeutti se että pari ensimmäistä nauhaa ovat e ja b kielten kohdalta jo melkein vaihtokunnossa. Epäortodoksisena väliaikaisratkaisuna teräskielisen kohdalla asetin satulan niin että kaikki kielet siirtyivät sen verran sivusuunnassa että niiden alla on nyt kulumattomat kohdat nauhoista. Ylemmissä nauhoissa ei kulumia juuri ole, joten venyttelykin onnistuu. Yllättävän vähän (eli ei ollenkaan) haittaa se että kielet ovat millin pari sivussa kaulan keskilinjasta.
 
'Uraviilana' olen tässä vaiheessa käyttänyt samaisen rakotulkkisarjan listoja joiden sivua olen neulaviilalla karhentanut. Voi jopa mitata käyttämiensä kielten perusteella täysin sopivan 'viilan' tuosta sarjasta.
 
Lopuksi kun urat (kielet) ovat oikealla etäisyydellä 1. nauhasta olen tarpeen mukaan muotoillut satulan yläpinnan, niin että vain pari korkeinta kieltä uppoaa kokonaan uraan.
 
Les Fenderin kommentti virittimien turhasta vaihdosta on tosiaan paikallaan. Omissa kitaroissa on osassa halvat virittimet ja toisissa aika loppuun pyöritellyt. Ennen satuloiden vaihtoa ja hienosäätöä olin jo vaihtamassa niitä vireenpito-ongelmien takia. Satularempan jälkeen vaihtotarvetta ei enää ole. Tietysti jos heittäisin noilla kitaroilla keikkaa, kannattaisi kaikkiin pistää pelkän mielenrauhan ja kielten vaihdon helpottamiseksi kunnon virittmet. Kotona ja autotallissa noilla pärjää nyt erinomaisesti.
 
Kopio-Teleni alkuperäinen satula on aivan luokaton. Pehmeätä muovia, jonka läpi kielet ovat itsensä syöneet, eli kielet liian matalalla:
............
Tallapaloja on saanut nostaa naurettavan korkealle (ja paskat tallapalat nekin resonoivat ikävästi).

 
Sama ongelma oli omassa J&D:n telessä. Satula oli jotain ämpärimuovia (kuten myös halvan nihkeä plektrasuoja). Satula itseasiassa katkesi paikalleen ennen kuin kielet olivat syöneet itsensä liian matalalle. Muutenkin tuo satula oli niin heikko esitys että muuten käyttökelpoinen kitara oli sen ansiosta aika onneton. Pikku rempalla ja parin euron osalla nousi käyttöarvo aivan eri luokkaan.
 
Telen vintage-tallapalojen ominaisuus taitaa olla tuo resonointi. Tallapalat pitää osata säätää ja asetella niin että korkeus ja intonaatio ovat kohdallaan, mutta myös niin etteivät ne resonoi toisiaan vasten. Jos taas kielet resoinoivat tallapalojen urissa (vaikkapa epätasainen kromaus), kannattanee vaihtaa vaikkapa messinkiset urattomat ja kompensoidut vintage-palat. Hyvin ovat venyttelyäkin sietäneet itselläkin ja intonaationkin sai (lähes) kohdalleen kun paloja mallaili jonkin aikaa.
 
Minulla tuli ala-E:n kanssa sellainen ongelma että laitimmainen korkeudensäätöruuvi asettui juuri yhden tallalevyn kupukantaisen (miksi?) kiinnitysruuvin päälle, eikä tallapalaa saanut riittävän matalalle. Viilasin ruuvinkannan tasaiseksi ja sen jälkeen tuonkin sai sopivalle korkeudelle.
anttipi
24.11.2007 13:45:01 (muokattu 24.11.2007 13:46:22)
 
 
Tallapalat pitää osata säätää ja asetella niin että korkeus ja intonaatio ovat kohdallaan, mutta myös niin etteivät ne resonoi toisiaan vasten.
 
Tarkoittaako tämä, että tallapalat eivät saisi olla kiinni toisissaan, vaan välissä pitäisi aina olla pienen pieni väli? Mun Telessä on erilliset tallapalat jokaiselle kielelle, ja uudet Graphtechin teräspalat on tulossa. Graphtechin palat sopii mittojen perusteella hyvin, mutta naftisti (minkä toisaalta luulisi vähentävän sivuttaisliikkeen riskiä?)
Neptuna's Machine (melodista rockpoppia)
jra
24.11.2007 16:30:31 (muokattu 24.11.2007 16:42:34)
Tarkoittaako tämä, että tallapalat eivät saisi olla kiinni toisissaan, vaan välissä pitäisi aina olla pienen pieni väli? Mun Telessä on erilliset tallapalat jokaiselle kielelle, ja uudet Graphtechin teräspalat on tulossa. Graphtechin palat sopii mittojen perusteella hyvin, mutta naftisti (minkä toisaalta luulisi vähentävän sivuttaisliikkeen riskiä?)
 
Varmaan täällä on syvällisemmin telen tallapalojen problematiikkaan perehtyneitä, mutta vastaan sen verran mitä on omaa kokemusta.
 
Varmaankaan noissa 6-palaisissa ei ole niin iso ongelma mahdollisen resonoinnin kanssa. Tallapalathan on mahdolista säätää niin että ovat tarkasti samansuuntaiset keskenään, ja nojaavat toisiinsa joko tasaisesti tai sitten ovat hieman irti toisistaan. Kannattaa myös tarkistaa etteivät ole takaa katsottuna kallellaan ja että eivät kiilaa toisiaan vastaan niin että jonkun tallapalan paine on vain toisen kork.säätöruuvin varassa.
 
Onko sinun kitarassa kielet läpibodyn vai 'top load'? Ensimmäisessä kielten aiheuttama paine alaspäin on sen verran kova että tallapalat tuskin liikkuvat mihinkään normaalivireessä, jälkimmäisestä mulla ei ole tietoa, mutta tuskimpa siinäkään?
 
3-palaisessa joutuu yhdellä palalla hoitamaan kahden kielen intonaation ja korkeuden, jolloin ne koskettavat väkisin toisiaan erilaisissa kulmissa ja saattavat sen takia resoida, jos kosketuspinta on vain hipaisu. 3-palaisen säätäminen on aikamoista mustaamagiaa, mutta 6-palaisessa pystyy säädöt tekemään vähemmillä kompromisseilla. Ainakin mun 3-palan telessä tallapalat on yhtä suorassa kuin banjonsoittajan etuhampaat, kun taas 80-luvun Iba-'stratossa' ovat siististi ja tukevasti toisiaan vasten.
 
Menipä mun selitykset monisanaisiksi, ei tuo ole varmaankaan iso tai kovin yleinen ongelma. Luulisi että yleisin tallapalojen suunnan resonoinnin syy on halvoissa kitaroissa tallapalojen ja niiden urien epätasainen pinta? Viilakaan tuohon ei aina auta, koska joskun ainoa kova osa tallapalassa on kromaus, jonka alla on sitten kierrätystinaa tmsp.
anttipi
24.11.2007 17:05:41 (muokattu 24.11.2007 17:07:10)
 
 
Läpi bodyn on mun Telessä kielet. En tiedä, mistä materiaalista tallapalat on tehty, mutta todella halvan oloiset ovat jo ulkonäkönsä puolesta (jotain pilkkuja pinnassa). Lisäksi ala-E:n tallapala tuntuu välillä rämisevän, vaikka ei edes ottaisi viereiseen palaan kiinni.
 
Päätinkin siis, että laitan kaiken skebassa uusiksi ja vältän (ainakin laadullisesti) halpoja ratkaisuja. Kuitenkin ihan perushyvä aihio, eikä kaulakaan näytä olevan kiero, joten eiköhän siitä vielä peli tule.
Neptuna's Machine (melodista rockpoppia)
‹ edellinen sivu | seuraava sivu ›
1
Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)