Media ja viihde ›

Ei avattu vuosi tai pari sitten, vaan viime keväänä... Taidokasta meininkiä yleltä. heh
 
'Virallisesti' avattiin kait vasta tänä syksynä. Keväällä sanottiin että ensin tulee Euroviisujen erikoisohjelmia ja lätkää, jonka jälkeen kanava pistettiin kesäksi tyhjäkäynnille odottamaan varsinaista avaamista.
 
Pitkäjänteistä hommaa Ylellä, kun ei osata arvioida edes sinne päin esim. digiuudistuksen vaikutusta lupamaksuihin. Huono selitys oli esim. se että tekstitysongelmat olisivat suurin syy tv-lupien perumisiin. Mitä itse olen kuullut monet lapsiperheet esim. katsoivat että nyt on sopiva sauma kokeilla pärjääkö ilman tv:tä ja mihin kaikkeen ko. ajan voisi käyttää. Internet alkaa varmasti myös vaikuttaa varsinkin opiskelijoiden tv-katselutottumuksiin ja -tarpeeseen.
 
Euroviisujen järjestäminen, vaikka ei suoraan ole sanottu, vaikutti varmasti ainakin YleQ:n lopettamiseen, ja varmaan on myös Extran kohdalla sama tilanne. Onneksi Yle ei lähtenyt musiikkitaloon mukaan. Vaikka olen periaatteessa sen rakentamisen ja tarpeen kannalla, niin Ylen pitää nyt yrittää keskittyä siihen mikä on sen tehtävä, tuottaa sellaista laadukasta tv- ja radio-ohjelmaa mitä ei kaupallisella puolella tehdä tai lähetetä. HBO-sopimus ei mielestäni ollut hyvä diili tässä vaiheessa, vaikka suuri Sopranosin ja Band of Brothersin ystävä olenkin. Tuon tyyppinen ohjelmatarjonta hoituu hyvin dvd:n ja kaupallisen puolen kautta.
 
Television puolella Teema,Yle 1 ja Extra kotimaisten konserttitaltiointien osalta ovat sitä mihin Ylen pitää keskittyä. Radion puolella Yle 1 ja Radio Suomen ja Yle X:n toimitetut erikoisohjelmat. Myös ruotsinkielinen palvelu pitää hoitaa sopivassa mittakaavassa, ja mielellään niin että tasokkaita FST:n ohjelmia tekstitetään suomeksi kuten nyt tehdäänkin. Internetin puolella Ylen radio-ohjelmien podcast-jakelu on aivan ehdoton (runsaasti hyvää puhe- ja asiaohjelmaa), sekä Ylen Arkisto ja Areena. Nuo pitää kuitenkin rajata niin, että keskitytään vain omaan materiaaliin, jota ei ole mahdollista saada muuta kautta.
 
Jos jotain pitää lakkauttaa, niin Radio Peili saa mennä ja tv:n puolelta Kakkos-kanava. Teema voisi hoitaa kulttuuri- ja tiedetarjonnan (vanhat elokuvat, marginaalimpi laatutavara, niin musiikki kuin sarjat- ja elokuvat, sekä hyvät dokumentit). Yle 1 voisi keksittyä ajankohtaisuutisointiin ja laadukkaaseen, mutta suuremmalle porukalle tarkoitettuun kulttuuriin ja fiktioon, sekä jollain tasolla koko maan kattavaan ajankohtaistuotantoon (vaiko Extra?). Yle Ekstra sitten urheilulle ja terävöitettynä nykyisen kaltaiselle nuorten ja nuorten aikuisten ohjelmalle. Radion puolella Yle 1 saisi jatkaa entisellään, mutta Radio Suomi ja YleX voisivat karsia kaikkein eniten kaupallisen tarjonnan päälle menevät lätinän ja soittolista hutun, ja keskittyä toimitettuun ohjelmaan ja skarpimpaan musiikkitarjontaan.
 
Jungnerilla & Co on nyt kova paikka koska nykyinen poukkoilu vähentää varmasti entisestään lupamaksutuloja. YleQ:n ja Yle Extran lopettamisen jälkeen on varmasti entistä vaikeampi perustella omaan talouteen muuttaville 18-30 vuotiaille miksi tv-maksu kannattaa maksaa. Tämä ikäluokka on varmasti vaikea jatkossakaan saada maksaviksi katsojiksi kun he kerran oppivat pois tv:n seremoniallisesta katsomisesta. Nykyään tv;n sosiaalista tarvetta vähentää sekin että kanavamäärän kasvaessa yksittäiset ohjelmat eivät enää ole samanlaisia kansallisia- ja sukupolvikokemuksia kuin 10-30 vuotta sitten. Vaikka jokin tapahtuma, sarja, elokuva, lottoarvonta tai iltauutiset jäisivät näkemättä niin mitäs sitten, ei niitä samoja ohjelmia ole kuitenkaan toissä tai koulussa katsonut kuin muutama.
 
Vielä kun HDTV tulee Ylen kannalta monta vuotta 'etuajassa' netin, satelliitin ja levyjen muodossa koteihin, on temppu saada ihmiset uskomaan että tv-maksu ja -katselu on äänestämisen tai Kekkosen kaltainen kansallisvelvollisuus ja -toteemi.