Studiotyöskentely ›

on laajan taajuus alueen kattava signaali
x ja vaimennan siitä taajuuksia 1000hziä vaikkapa 3db ja 2000hziä 6db vaimeneeko kokonais taso 9db?
entäs jos samaa signaalia vahvistankin 3db 1000hzin kohdalta ja vaimman 2000hzin kohdalta 3db ? säilyykö signaalin taso.
Näin oletan että molemmat olisi oikein menisi järkeni mukaan ja yritin "simuloida" tilannetta sample editorillani ja tiedän ettette pysty sen kanssa auttamaan.

Aaaargh! Kato siitä mittarista?!
 
Jos taso laskee, työnnä faderia ylöspäin, jos nousee laske sitä alas. Avot!

Nyt tulee tosi tarina.
 
Naapurissamme asui Seppo. Seppo valmisti työkseen erilaisia mittareita kotonaan sijaitsevassa pajassa. Eräänä somana päivänä paikalle tuli asiakas X joka halusi autoonsa mittarin joka näyttää bensankulutuksen.
"Ei ole" sanoi Seppo.
"No voisitko tehdä sellaisen" X kysyi.
"Voisin, mutten tee" sanoi Seppo.
"Miksi?" kysyi X.
"No pirskule" sanoi Seppo "se kuluttaa sen minkä kuluttaa, mihin siinä mittaria tarvitaan".

Nyt tulee tosi tarina.
 
Naapurissamme asui Seppo. Seppo valmisti työkseen erilaisia mittareita kotonaan sijaitsevassa pajassa. Eräänä somana päivänä paikalle tuli asiakas X joka halusi autoonsa mittarin joka näyttää bensankulutuksen.
"Ei ole" sanoi Seppo.
"No voisitko tehdä sellaisen" X kysyi.
"Voisin, mutten tee" sanoi Seppo.
"Miksi?" kysyi X.
"No pirskule" sanoi Seppo "se kuluttaa sen minkä kuluttaa, mihin siinä mittaria tarvitaan".
 
Seppo on asiallinen tyyppi. Minun auto kuluttaa sen 80€ / tankkauskerta. En pidä kirjaa miten usein tankkaan. Nykyään kaikkea netinkäytöstä työntekoon halutaan mitata ja siihen mittaukseen käytetään järjettömästi aikaa ja energiaa. Ihan turhaa hommaa.

Näin oletan että molemmat olisi oikein menisi järkeni mukaan ja yritin "simuloida" tilannetta sample editorillani ja tiedän ettette pysty sen kanssa auttamaan.
 
JP"TurboT"Q pitäytyy linjassaan.
 
Vieläkö äänet kohisee?

dB:t on tarkoitettu kertomaan äänen voimakkuuden, eli sen miten me ihmiset se voima kuullaan. fysikaalisena ilmiönä äänen "kovuutta" mittaa intensiteetti
 
dB = 10*log(I/Io)
 
eli siis I on tuottamasi äänen intensiteetti, Io on niin kutsuttu referenssitaso (hiljaisin ihmisen kuulema ääni @1000Hz), jonka intensiteetti on 1*10^-12 (1/1000000000000) W/neliömetri. eli intensiteetillä mitattuina 40dB EI ole kaksi kertaa kovempi kuin 20dB, vaan 10-kertainen. se, mitä me ihmiset kuulemme, on noin kaksinkertaisuus.
 
mitä väliä tällä on? no, tällaiset asiat kannattanee ottaa huomioon kun yrittää laskea voimakkuuseroja (kaksi vastakkain olevaa 103dB äänilähdettä ei tuota yhdessä 206db ääntä, vaan noin 105,4dB äänen...).
 
dB:n lisäksi käytetään myös foneja, jotka ottavat huomioon kuulokynnyksen erilaisuuden eri taajuuksien välillä, mutta niitä ei tietääkseni laskeskella, enempi vain katsotaan taulukosta.
 
toivottavasti auttoi?

Kun ei oo sellaisia mittareita josta katsella tätä ja älkää sotkeko kohinaa koko juttuun. Eikö ihminen saa olla kiinnostunut teoriasta ? jos ei niin ihme on.

Äkkiseltään logiikka sanoisi, että tuollaisia eri taajuusalueilla tehtyjä korjauksia voisi laskea kuten rinnakkaisia äänilähteitä. Että jos pelataan samanlaisilla q-arvoilla, niin jaetaan koko taajuuskaista samanlaisiin alueisiin ja ajatellaan ääntä näiden summana. Sitten voidaan laskeskella yllä esitetyllä kaavalla. Lienenkö aivan hakoteillä?

on laajan taajuus alueen kattava signaali
x ja vaimennan siitä taajuuksia 1000hziä vaikkapa 3db ja 2000hziä 6db vaimeneeko kokonais taso 9db?
 
Riippuu lähtösignaalista. Valkoisen kohinan tapauksessa ei jos mittaamme koko spektriä eli riippuu siitäkin millä painotuksella mitataan. A-painotus tuottaa todennäköisesti isomman tiputuksen kuin C-painotus annetuilla parametreilla.
 
entäs jos samaa signaalia vahvistankin 3db 1000hzin kohdalta ja vaimman 2000hzin kohdalta 3db ? säilyykö signaalin taso.
Näin oletan että molemmat olisi oikein menisi järkeni mukaan ja yritin "simuloida" tilannetta sample editorillani ja tiedän ettette pysty sen kanssa auttamaan.
 
Taas riippuu yllämaintuista asioista. Lisäksi huomioon pitäisi ottaa käytetty taajuuskorjain. Ja itseasiassa myös ilman lämpötila ja kosteus suhteessa mittauspaikkaan jne.... ehe? Mut sä otat ne jokatapauksessa esiin seuraavassa postissas...
 
Kantsii tutkia mm. seuraavia käsitteitä interwebistä:
- Desibeli
- Akustiikka,sähköakustiikka ja psykoakustiikka
- Fletcher-munson

Tuossa on vielä se, kuinka laajalta kaistalta se eekuu leikkaa siknaalija.
 
Ja summautuminen: Kylläpä pienistä siknaaleista tulee melkoinen mekkala, kun niitä siknaaleja on tarpeeksi monta.

Eikös tuon alkuperäisen kysymyksen vastaus riipu kokonaan siitä, kuinka paljon ko. taajuuksista ääntä käsiteltävästä signaalista löytyy? Eli vastaus on ihan eri, jos on kysymys bassosta tai sopraanosaksofonista. Voin olla metsässäkin.
Jos piccolohuilusta poistaa 1000 hz kokonaan, ei volyymi varmaan muutu yhtään?

Noin juuri. Helpompaa olisi laskea jos signaalissa ei olisi muuta kuin mainitut kaksi taajuutta, ja tiedettäisiin vielä niiden alkuperäiset voimakkuudet. Koska kyseessä kuitenkin on "laajan taajuusalueen kattava signaali", kaikkien muidenkin taajuuksien voimakkuudet vaikuttavat kokonaisvahvuuteen, jonka muutoksia tässä kaiketi haetaan?
 
On myös huomioitava kuinka laajaa vaimennusta käytetään (Q-arvo), niin kuin Ekman sanoi.
 
Roberto ja Locrian tarjosivat toki jo järkevän ratkaisun, katsotaan ao. mittarista ja säädetään sen mukaan mikäli tarvetta. Jos välttämättä haluaa matemaattisia yhtälöitä pähkäiltäväkseen, ehdotan aloittamaan vaikkapa vain mainituista taajuuksista ja unohtamaan ne kymmenettuhannet muut yhtälöä sotkemasta.

Jos sulla on valkoista kohinaa, ja vaimennat siitä 1000 hertsiä 50 dB, 2000 hertsiä 50 dB, ja 3000 hertsiä 50 db, niin vaimentuuko koko signaali 150 dB? Ööö, ei.

on laajan taajuus alueen kattava signaali
x ja vaimennan siitä taajuuksia 1000hziä vaikkapa 3db ja 2000hziä 6db vaimeneeko kokonais taso 9db?
 
Ei vaimene.
 
Tosin tuossa on liian vähän tunnettuja muuttujia, jotta laskutoimituksen voisi suorittaa. Vaimennettavien kaistojen leveys esimerkiksi. Mitä kapeampi poistettava alue, sitä pienempi vaikutus kokonaismöykkään. Jos todella vaimennat vain 1000 hertsin taajuutta (voineeko niin edes tehdä) kokonaistaso ei suuremmin vaimenne.

Ei vaimene.
 
Tosin tuossa on liian vähän tunnettuja muuttujia, jotta laskutoimituksen voisi suorittaa. Vaimennettavien kaistojen leveys esimerkiksi. Mitä kapeampi poistettava alue, sitä pienempi vaikutus kokonaismöykkään. Jos todella vaimennat vain 1000 hertsin taajuutta (voineeko niin edes tehdä) kokonaistaso ei suuremmin vaimenne.
 
Jos kolmiulotteisesta kappaleesta vähentää kaksiulotteisen palasen, niin väheneekö tilavuus? Ei. Kyseessähän on klassinen jakamisen ja jakamattomuuden paradoksi, johon erään vastauksen tarjoaa differentiaalilaskennana teoria (Riemannin integraalit), mutta näihin emme varmaankaan mene, vaan tyydymme määrittämään vaimennuksellemme (dB), myös leveyden Q-arvon nojalla.

Jos on n kpl ämpäreitä, kussakin 5 litraa vettä. Kaadat kahdesta ämpäristä 10 % maahan. Paljonko ämpäreissä oleva vesimäärä väheni. Ei ainakaan 20 % jos ämpäreitä on enemmän kuin kaksi.

Jos on n kpl ämpäreitä, kussakin 5 litraa vettä. Kaadat kahdesta ämpäristä 10 % maahan. Paljonko ämpäreissä oleva vesimäärä väheni. Ei ainakaan 20 % jos ämpäreitä on enemmän kuin kaksi.
 
Väheneepäs: http://www.turunsanomat.fi/mielipit … :140:0:0:0,104:9:493272,1:0:0:0:0:0
 
;)

Jos on n kpl ämpäreitä, kussakin 5 litraa vettä. Kaadat kahdesta ämpäristä 10 % maahan. Paljonko ämpäreissä oleva vesimäärä väheni. Ei ainakaan 20 % jos ämpäreitä on enemmän kuin kaksi.
 
Jos ämpäreitä on täsmälleen kaksi, vesimäärä vähenee täsmälleen 10%. Prosenteista ja prosenttiyksiköistä puhuttaessa on syytä olla tarkkana, kuten Annika meille niin elävästi osoitti.

Jos ämpäreitä on täsmälleen kaksi, vesimäärä vähenee täsmälleen 10%. Prosenteista ja prosenttiyksiköistä puhuttaessa on syytä olla tarkkana, kuten Annika meille niin elävästi osoitti.
 
Heh, meninpäs osittain halpaan itsekin. Tosin en sanonut että se kahdellakaan vähenee 20 prosenttia.
 
Mutta minusta tuo vesiämpärimalli kuvaa tuon alkuperäisen kysymyksen tilannetta aika hyvin. Mitä kapeammat kaistat suodatettavana, sitä enemmän ämpäreitä. Ja ämpäriin vettä sen verran mitä kaistalla on tavaraa.