Kitarat: kitarakamat ›

Tosiasia on, että et pääse kokonaan eroon tuosta huojunnasta millään.
Satulan kompensoiminen ja säätäminen oikealle korkeudelle auttaa jonkun verran, mutta puhtaita intervalleja ei tasavireisessä viritysjärjestelmässä senkään jälkeen yksinkertaisesti ole olemassa. Sekä pieni terssi (H-sävel G-kieleltä ja D-sävel H-kieleltä) että septimi (vapaa G- ja ylä-E -kieli) ovat molemmat hieman liian pieniä, että voisivat soida huojumatta. Lisäksi todellisuudessa huojuntaa esiintyy aina hieman; myös oktaavissa, ainoassa puhtaassa intervallissa.
Suosittelisinkin valitsemaan kitarasaundit ja opettelemaan sellaiset otteet, että tuo huojunta ei olisi niin päällekäyvää.
 
Erittäin konkreettinen esimerkki huojunnasta löytyy näin: näppää huiluääni G-kieleltä 4. nauhan päältä sekä H-kieleltä 5. nauhan päältä. Molemmat ovat periaatteessa H-säveliä; matalampi on G-sävelen 4. yläsävel ja ylempi H-sävelen 3. yläsävel. Nuo yläsävelet soivat vapaita G- ja H -kieliä soitettaessa ja ero sävelkorkeudessa tekee intervallista levottoman. Jos virität G- ja H- kielen keskenään siten, että nuo kaksi huiluääntä ovat samassa, kuulostaa intervalli aika puhtaalta kun kieliä soittaa vapaana yhtä aikaa.