 black-dog
08.11.2007 16:07:10 | |
|---|
Mun mielestä pelkästään treenaamalla improvisointia ei välttämättä ole se paras ratkaisu. Tietenkin siinä oppii kaikkea tekniikasta ja mikä kuulostaa hyvältä ym. Mutta siinä kuitenkin soittaa vain mitä osaa jo. Tekniikkaa ja vaikkapa muiden haasteellisten soolojen soittelu laajentaa ehdottomasti improvisointikykyä. Improvisoimalla opit ainoastaan improvisoimaan niillä eväillä mitä olet oppinut...se on minun mielipiteeni :)
totta tuokin mutta tekniikkaa mie ainaki treenaan erikseen:D Watch my back sano kyttyräselkä |
 kentsus
09.11.2007 17:29:01 (muokattu 09.11.2007 17:33:56) | |
|---|
Ite en soita muutakuin improvisointikyvyllä. Eka kertaa kun kuuntelen biisin niin soitan mukana, löydän heti mistä kohtaa se biisi lähtee jne. Näin ainaki kompatessa ja kevyitä (ei niin nopeita) juttuja soitellessa, mutta kun alkaa joku armoton tilu lähteen niin sit tyydyn vain komppaan..
Tosin olen kyllä enemmän joku dire straits / john fogerty - koulukunnan kitaristi kuin petrucci- tai alexi laiho - koulukunnan jossa pidetään sitä hienona et saa mahdollisimman monta nuottia soitettua jonku ajanjakson sisällä. Ei semmoinen nappaa oikeesti, parhaimmat soolot on tyylikkäitä ja niitä voi soittaa muillakin soittimilla kuin kitaralla. Semmoinen ääri-kitarismi (tai mikä tahansa liikaa dominoiva soitin nismi) lähinnä ärsyttää kun sitä on jo niin monta vuosikymmenen aikana kuullut. Ynkän kitarasoolot ym hohhoijaa.
Tärkeintä on että on kivaa ja juuri se on kivaa kun pystyy improvisoimaan ja tekeen omaa musaa ja muutkin soittajat on semmoisia ettei tarvi olla aina nuotit edessä ja treenata eka yksin että osaa jotain vetää yhdessä. Soolo ilmentää myös yleensä sen soittajan taitoa ja tekniikkaa. Ite kehitän oman tekniikan ja soittotaidon jonka rajoissa sitten pystyn soittaan parempia sooloja. Tekniikka on vain väline, mutta musikaalisuus on korvien välissä. Oishan se täydellistä jos ois täydellinen tekniikka ja vois tehdä mitä vain, mut joskus sekin on hauskaa käyttää niitä taitoja mitä on ja tehdä sillä parhaansa.. kalamies#56 >-)))> |
gorgonoidi
09.11.2007 19:29:43 | |
|---|
kentsus... Pitää kompata. Harjoittelemalla alan itsekkin päästä lähemmäs sitä missä sinä luultavasti olet nyt. |
 Stone
09.11.2007 19:52:56 | |
|---|
Ynkän kitarasoolot ym hohhoijaa.
Joku voi ottaa tästä nokkiinsa, mutta itse myös samaa mieltä (taitavaa mutta puuduttavaa pidemmän päälle)
Tärkeintä on että on kivaa ja juuri se on kivaa kun pystyy improvisoimaan ja tekeen omaa musaa ja muutkin soittajat on semmoisia ettei tarvi olla aina nuotit edessä
Näitä ominaisuuksia juuri suuresti ihailen ja kadehdin
mut joskus sekin on hauskaa käyttää niitä taitoja mitä on ja tehdä sillä parhaansa.
näin olen asian kääntänyt itsellenikin:) Mutta se on ainakin rehellistä. "Musiikissa ei ole kyse varman päälle soittamisesta. Tämä musiikki on kaunista mokailua." |
 Peku911
09.11.2007 21:09:08 | |
|---|
Ite en soita muutakuin improvisointikyvyllä. Eka kertaa kun kuuntelen biisin niin soitan mukana, löydän heti mistä kohtaa se biisi lähtee jne..
Ai, että kun ekan kerran kuulet kappaleen niin pystyt sanoon, että miten esim. soinnut jne. menee. Ja jos soolotkin noin opit. Huhhuh! Voidaan sanoa, että on löytynyt todellinen musiikin ihmelapsi:)
Mutta oletko absoluuttikorva? Ymmärrän siinä tapauksessa asian.
Vielä ihmeellisempää on, että eka kitara vuonna 2004 ja tollaset taidot. Onneksi olkoon.
Sori oli pakko jotain tosta yrittää kiusata:) |
Toisilla ehkä on ja toisilla ehkä vähemmän.
Oma kokemus tosta on niin, että mitä enemmän bändisoittoa ja monipuolisia treenejä niin sitä paremmin improvisointikin onnistuu.
Nykyään on improvisointitaidot vähän nahistuneet, kun on enimmäkseen laulajan kanssa tullut duokeikkaa tehtyä ja bänditreenit on jääneet sille pari kertaa kuukaudessa tasolle.
Ennen kun oli bänditreenejä parhaimmillaan 5 kertaa viikossa niin improvisointikin luonnistui huomattavasti paremmin.
Ja teoriastahan mä en tiedä mitään, ehkä se auttais tässä vaiheessa kun tuo käytännön työ koko bändin kera on vähentynyt. Shun saturday iltoja, those having me nolostumaan.
Lubrication Midsummer Page kädenväännössä and can better tulitikkutempunkin,
what is naturally as Page allege canning appropriation combination sormella tulitikkuaskista röökin and firing its. |
825107
09.11.2007 21:28:37 (muokattu 09.11.2007 23:11:49) | |
|---|
Kitarasooloja tai bassokuvioita on paljon mielekkäämpi soittaa taustoihin kuin metronomin päälle, koska silloin huomaa, mikä oikeasti toimii
Jep, näin mullakin. En saa oikein mitään hienoo irti soolojen improvisoinnista ilman taustakomppia. |
 N33m0
12.11.2007 16:16:04 | |
|---|
van halenia soimaan ja lätkit sooloa siihen päälle, ne biisit on kuin tehty soolon pohjiks... ylläri? :P "Distortion always starts with the amp. Pedals just sit on top of the sound. They don't feel like a full part of it, just some fuzz on top."
- James Hetfield |
black-dog
12.11.2007 16:27:12 | |
|---|
van halenia soimaan ja lätkit sooloa siihen päälle, ne biisit on kuin tehty soolon pohjiks... ylläri? :P
MITÄ!!!! en ois arvannu Watch my back sano kyttyräselkä |
 aliaselias
14.11.2007 14:27:16 | |
|---|
Toivottavasti tästä olis jotain hyötyä, mutta yritän kuitenkin auttaa. Blues-asteikko tai mollipentatoninen on ihan hyvä peruslähtökohta 12-tahdin bluesiin improvisoimiseen. Jos kysessä on G-blues niin G-mollipentatoninen käy periaatteessa hyvin koko rakenteeseen. Tämä kuitenkin voi kuitenkin käydä pitemmän päälle hieman yksitoikkoiseksi. Jos haluat noteerata sointuvaihdoksia niin kannattaa korostaa sointusäveliä. Eli G-bluesissa G7, C7, D7 sointuotteiden säveliä voit hyvin käyttää improvisoinnissa. Voit myös käyttää sointujen laajennoksia eli G7 tilalle G9 tai G13. Jos tätä haluaa viedä pitemmälle kannattaa opetella sointuarpeggioita. (Arpeggio eli murtosointu tarkoittaa siis sointusävelien soittamista erikseen toisensa jälkeen) Myös yksi ihan hyvä tapa on sointukohtaisesti kokeilla mitkä sävelet sointuun sopivat. Eli soita vaikka C7 tai C9 ja kokeile kaikessa rauhassa miltä eri sävelet kuullostavat sointua vasten. Sitten tottaikai myös venytykset ja muut kikat elävoittävät soittoa. Erityisen mukava kikka on sointusävelen lähestyminen joko ylhäältä tai alhaalta. Esim. jos aiot soittaa sävelen B, niin soitatkin ensin C:n ja Bb:n, jonka jälkeen vasta B :) Tältä sivulta löytyy 7-sointujen arpeggiot. http://www.justinguitar.com/html/blues_rock_html/JazzUpYourBlues2.html |
JCM