Aihe: Aktiivi elektroniikka bassoon. 1 2 | |
|---|---|
 nahkaruoska31.10.2007 16:44:57 (muokattu 31.10.2007 16:57:58) | |
Onko kukaan tehnyt itse bassoonsa aktiivielektroniikka? Jos on niin mistä näitä löytyisi? Siis kytkentöjä jne. "viinal seksil ja huumeil ei oo mitään yhteistä rock n rollin kans" -Andy Mccoy | |
 kondensaattori31.10.2007 18:45:58 | |
Itseänikin kiinnostaa aihe. Varmaan joku beisik-oparikytkentä toimis hyvin? | |
 fox31.10.2007 18:58:46 | |
Itseänikin kiinnostaa aihe. Varmaan joku beisik-oparikytkentä toimis hyvin? Esimerkiks.. Jos kiinnostaa, niin jossain mulla on tuo Ibanezin käyttämä 3-alue EQ + boosti -kytkis, joita on mm. Musician-bassoissa, ja toki tietysti Musician- ja Artist -kitaroissa. Jos löytyy tuon EQ-puolen kelat, niin se on muuten suht. yksinkertanen ja ennenkaikkea pieneen tilaan sopiva. Toki ihan pelkkiä boostereitahan on esim. netissä lukuisia, ohjeineen kytkiksineen.
welcome to the twilight zone "A fox is a wolf who sends flowers." relic #1 | |
| nahkaruoska 01.11.2007 08:32:42 (muokattu 01.11.2007 08:33:18) | |
Esimerkiks.. Jos kiinnostaa, niin jossain mulla on tuo Ibanezin käyttämä 3-alue EQ + boosti -kytkis, joita on mm. Musician-bassoissa, ja toki tietysti Musician- ja Artist -kitaroissa. Jos löytyy tuon EQ-puolen kelat, niin se on muuten suht. yksinkertanen ja ennenkaikkea pieneen tilaan sopiva. Toki ihan pelkkiä boostereitahan on esim. netissä lukuisia, ohjeineen kytkiksineen. Niin sulla on siis kytkis siitä? Nyt kyllä kiinnostaa enemmän tämä eq puoli. Muutamia kytkiksiä on löytynyt, osa todella simppeleitä. Juuri löysin yhden TL072 toteutetun kytkennän. Suhteellisen simppeli ja saa varmasti pieneen tilaan sopimaan. http://www.radiolocman.com/shem/shem-cache.html?di=11160 Taajuuksien mitoituksesta ei vaan kerrota mitään. Ja eikös se koko kytkentä ole volumen ja treblen jälkeen? "viinal seksil ja huumeil ei oo mitään yhteistä rock n rollin kans" -Andy Mccoy | |
| kondensaattori 04.11.2007 20:02:57 | |
Esimerkiks.. Jos kiinnostaa, niin jossain mulla on tuo Ibanezin käyttämä 3-alue EQ + boosti -kytkis, joita on mm. Musician-bassoissa, ja toki tietysti Musician- ja Artist -kitaroissa. Jos löytyy tuon EQ-puolen kelat, niin se on muuten suht. yksinkertanen ja ennenkaikkea pieneen tilaan sopiva. Toki ihan pelkkiä boostereitahan on esim. netissä lukuisia, ohjeineen kytkiksineen. Ite en eq:ta tarvi, mutta kaveri saattas olla kiinnostunut. Mihin se perustuu, että 9v patterilla ei olisi muka dynamiikkaa? Jos tekee vahvistuksen vaikka tl-071 oparilla ja perus vahvistuskytkennällä, niin eikö gainin pitäisi olla vakio (paitsi sitten kun klippaa), ja dynamiikan pysyä entisellään? Eihän se signaali oo muuta kun jotain +- pari volttia maksimissaan. | |
| fox 05.11.2007 00:08:35 | |
Niin sulla on siis kytkis siitä? Nyt kyllä kiinnostaa enemmän tämä eq puoli. Tuollanen se. Jos on vinkkiä noista keloista, niin voin vastaanottaa, niistä on esim. ICW-foorumilla aina välillä kysyntää.. http://www.lehmo.com/fox/lataamo/AREQschema.jpg
welcome to the twilight zone "A fox is a wolf who sends flowers." relic #1 | |
| Twinkle 05.11.2007 00:54:16 | |
Tuollanen se. Jos on vinkkiä noista keloista, niin voin vastaanottaa, niistä on esim. ICW-foorumilla aina välillä kysyntää.. http://www.lehmo.com/fox/lataamo/AREQschema.jpg Jos niiden ei tartte olla erikoisia keloja, niin Perel tuo tuo maahan PCB-keloja aina 66 mH asti. Sieltä saisi tohon Treble ja Mid -kelat, kolmanteen pitää laskea vastaavuus. On näköjään LCR-piiri joten saman tuloksen saa muillakin komponenteilla vaihtamalla konkkaa ja vastusta. Ei välttämättä ihan täsmälleen samaa, mut tarpeeksi lähelle ehkä kuitenkin. | |
| nahkaruoska 05.11.2007 09:31:09 | |
Kiitoksia skemasta, noita keloja siis ei ole suomesta saatavilla? Tai siis tuota 100mH:n. "viinal seksil ja huumeil ei oo mitään yhteistä rock n rollin kans" -Andy Mccoy | |
| nahkaruoska 05.11.2007 11:17:20 | |
Jos niiden ei tartte olla erikoisia keloja, niin Perel tuo tuo maahan PCB-keloja aina 66 mH asti. Sieltä saisi tohon Treble ja Mid -kelat, kolmanteen pitää laskea vastaavuus. On näköjään LCR-piiri joten saman tuloksen saa muillakin komponenteilla vaihtamalla konkkaa ja vastusta. Ei välttämättä ihan täsmälleen samaa, mut tarpeeksi lähelle ehkä kuitenkin. Käsitykseni mukaan tällä vastuksella säädetään sitä säätöaluetta. Eli sen vaihtaminen ei pitäisi vaikuttaa asiaan? Mä teen ainakin ite tuon 100mH:n kelan. Netistä löytyy paljon ohjeita kelan tekemisestä. Löytyy myös laskureita ilmasydän kelan tekemiseen. Itse teen ferriittisydämmellä josta nyt ei niin paljoa juttua löytynyt, mutta opettajan avustamana alan tekemään. "viinal seksil ja huumeil ei oo mitään yhteistä rock n rollin kans" -Andy Mccoy | |
| fox 05.11.2007 12:35:00 | |
Kiitoksia skemasta, noita keloja siis ei ole suomesta saatavilla? Tai siis tuota 100mH:n. Elikkästen siis: itse tekemään vaan. Twinklelle kiitos noist Perel-vinkeistä, ei tuolla ollu ICW:ssa tietoa niistä. Jos eivät sitten esim. jenkkilässä ole jollain toisella nimellä?? Kelan teossa huomioida kannattaa myös se "kokovaatimus" niinkuin kaikessa kitaraelektroniikassa.. 8) Tuon oparin tilalla voi käyttää jotain vastaavaa, jossain mullakin oli kirjattu liuta eri vaihtoehtoja, netistäkin toki löytyy, vaan tuo on se "kuuluisa" ja hyväksi havaittu.. yllättävän hiljaisia ja häiriövapaita on nuo Ibaneesin (tai oikeammin Nisshin Onpa Seisakushon) tekemät EQ-preampit olleet.
welcome to the twilight zone "A fox is a wolf who sends flowers." relic #1 | |
| Twinkle 05.11.2007 12:39:22 | |
Käsitykseni mukaan tällä vastuksella säädetään sitä säätöaluetta. Eli sen vaihtaminen ei pitäisi vaikuttaa asiaan? Niin tarkoitatko tuota säätövastusta vai sitä kiinteää vastusta? tossahan on kaksi niitä, toinen kuuluu tohon LCR-piiriin ja toinen ohjaa paljonko virtaa lasketaan tuon LCR:n läpi. | |
| nahkaruoska 05.11.2007 12:52:25 (muokattu 05.11.2007 12:54:44) | |
Niin tarkoitatko tuota säätövastusta vai sitä kiinteää vastusta? tossahan on kaksi niitä, toinen kuuluu tohon LCR-piiriin ja toinen ohjaa paljonko virtaa lasketaan tuon LCR:n läpi. Tuota kiinteää vastusta. Opettajan mukaan sillä ei ole vaikutusta kelan kokoon. Mutta vaikka itse tekeminen onnistuu olisi jostain mukava löytää noita keloja valmiina. Tästä voisi kirjoittaa erikseen foorumille. Jos joku tietää mistä niitä saisi ei välttämättä huomioi tätä keskustelua, joten jää hyvät tiedot saamatta. Niin muuten saako tyota skemaa jaella täällä ihan vapaasti? "viinal seksil ja huumeil ei oo mitään yhteistä rock n rollin kans" -Andy Mccoy | |
| Twinkle 05.11.2007 12:53:16 | |
Elikkästen siis: itse tekemään vaan. Twinklelle kiitos noist Perel-vinkeistä, ei tuolla ollu ICW:ssa tietoa niistä. Jos eivät sitten esim. jenkkilässä ole jollain toisella nimellä?? Kelan teossa huomioida kannattaa myös se "kokovaatimus" niinkuin kaikessa kitaraelektroniikassa.. 8) Kun kela kasvaa tarpeeksi isoksi, niin siitä tulee periaatteessa muuntaja. Tuolta katalogista löytyy kaksinapaisia piirilevyä varten olevia mököjä, jotka on ihan keloja vaan mutta muuntajan nimellä. Niillä ite rakensin joskus radioita, ne toimii vaikka vähän julman näköisiä onkin. Kokonsakin puolesta ne käy, suurin 66 millin kela on läpimitaltaan vajaa sentti, ne muut sitten on siitä alaspäin. Noita kun ei tule kolme siihen hökötykseen niin mahtuuhan nekin sinne konttiin kaiken muun kanssa. Jos huvittaa, niin kelanhan voi rakentaa itekin. Koulussa kiersin rautatapin ympärille johtoa käsipelillä ja toimiva kela siitä tuli. Koot, kierrokset ja muut oli laskettu kyllä valmiiksi, mutta kun koko roska on vaan kertolaskua niin siihen kokoon voi vaikuttaa mukavasti vaikka kierrosten kustannuksella. | |
| nahkaruoska 05.11.2007 12:56:10 (muokattu 05.11.2007 12:59:35) | |
Kun kela kasvaa tarpeeksi isoksi, niin siitä tulee periaatteessa muuntaja. Tuolta katalogista löytyy kaksinapaisia piirilevyä varten olevia mököjä, jotka on ihan keloja vaan mutta muuntajan nimellä. Niillä ite rakensin joskus radioita, ne toimii vaikka vähän julman näköisiä onkin. Kokonsakin puolesta ne käy, suurin 66 millin kela on läpimitaltaan vajaa sentti, ne muut sitten on siitä alaspäin. Noita kun ei tule kolme siihen hökötykseen niin mahtuuhan nekin sinne konttiin kaiken muun kanssa. Jos huvittaa, niin kelanhan voi rakentaa itekin. Koulussa kiersin rautatapin ympärille johtoa käsipelillä ja toimiva kela siitä tuli. Koot, kierrokset ja muut oli laskettu kyllä valmiiksi, mutta kun koko roska on vaan kertolaskua niin siihen kokoon voi vaikuttaa mukavasti vaikka kierrosten kustannuksella. Itse aloin kans kiertelemään sitä kuparilankaa ferriitin ympärille, ja annoin kaverille jatkettavaksi ja susihan siitä tuli. Täällä koulussa kyllä löytyy kaiken maailman romua joten onko kellään tietoa missä laitteissa noin suuria keloja käytetään? Jos vaikka romukopasta löytyisi sattumalla sopiva, vai kuinka tarkka kelan arvo pitää olla ? "viinal seksil ja huumeil ei oo mitään yhteistä rock n rollin kans" -Andy Mccoy | |
| Twinkle 05.11.2007 13:01:55 | |
Tuota kiinteää vastusta. Opettajan mukaan sillä ei ole vaikutusta kelan kokoon. Jaa... minen ole sit enää varma yhtään. Muistelisin että tuo L kyllä löytyy tosta laskukaavasta jostakin kohtaa, mut täytyy ottaa sit selvää. | |
| fox 05.11.2007 13:56:55 | |
Niin muuten saako tyota skemaa jaella täällä ihan vapaasti? Niin no, se on peräsin Ibanezin Cameron Bertholdilta, huoltoja varten, että toisaalta.. 8) Voithan sä sanoa, jos joku kysyy, että se on "Hoshino Gakki Ten"-yhtiön huolto-ohjeista, suunnittelija on Jim Heffner-Jeff Hasselberger-Steve Miller.. Kyllähän se netistä löytyy muualtakin. Vuodelta 1976 peräisin, toki, jos sitä rupeis "kaupallisesti hyödyntämään" niin vois siitä tulla jotain ähkyä?? En tiedä onko sillä jotain mallisuojia ja hyödyllisyyspatentteja,
welcome to the twilight zone "A fox is a wolf who sends flowers." relic #1 | |
| kondensaattori 05.11.2007 15:57:32 | |
Eikös isomman kelan voi tehdä pienemmistä? Onko jollain tietoa tuosta dynamiikka asiasta, eli miksi aktiivi syö dynamiikkaa (varsinkin 9v)? Oparilla tehtynä gain on käsittääkseni vakio..? | |
| Twinkle 05.11.2007 16:26:55 | |
Eikös isomman kelan voi tehdä pienemmistä? En ite asiassa muista summautuuko induktanssit miten ja millä tavalla. Saattaa voida kyllä, pitäisi ottaa selvää. Onko jollain tietoa tuosta dynamiikka asiasta, eli miksi aktiivi syö dynamiikkaa (varsinkin 9v)? Oparilla tehtynä gain on käsittääkseni vakio..? Hyvä kysymys, koska minä en aktiivisten laitteiden kanssa ole huomannut mitään dynamiikan katoamista. Kyllä ne erot on yhtä isot, toisessa vain on se tasakomponentti suurempi. Eli ne on lisääntynyt suhteessa yhtä paljon, ts. kompressointumista ei tapahdu. | |
| kondensaattori 05.11.2007 16:43:53 | |
En ite asiassa muista summautuuko induktanssit miten ja millä tavalla. Saattaa voida kyllä, pitäisi ottaa selvää. http://en.wikipedia.org/wiki/Inductor Sarjassa näyttäs induktanssit ynnäytyvän. Hyvä kysymys, koska minä en aktiivisten laitteiden kanssa ole huomannut mitään dynamiikan katoamista. Kyllä ne erot on yhtä isot, toisessa vain on se tasakomponentti suurempi. Eli ne on lisääntynyt suhteessa yhtä paljon, ts. kompressointumista ei tapahdu. Minulla ei ole kokemuksia ollenkaan aktiivista, mutta näyttäis teknisesti aika hyvältä ratkasulta (oma basso suunnitteilla). Isot pojat sanoo että dynamiikka häviää. Mitä meinasit eroilla ja tasakomponenteilla? Itse en käsitä sitä, että miksi kompressiota tapahtuisi, kun jännitevahvistus asetetaan kuitenkin kiinteäksi takaisinkytkennän jännitteenjaolla. Kannattaako potikka laittaa ennen vai jälkeen etusen? | |
| Twinkle 05.11.2007 17:36:55 | |
http://en.wikipedia.org/wiki/Inductor Sarjassa näyttäs induktanssit ynnäytyvän. Ahaa, no sit vaan muutama pienempi sarjaan. Minulla ei ole kokemuksia ollenkaan aktiivista, mutta näyttäis teknisesti aika hyvältä ratkasulta (oma basso suunnitteilla). Isot pojat sanoo että dynamiikka häviää. Mitä meinasit eroilla ja tasakomponenteilla? Itse en käsitä sitä, että miksi kompressiota tapahtuisi, kun jännitevahvistus asetetaan kuitenkin kiinteäksi takaisinkytkennän jännitteenjaolla. Tuossa hain sitä, että jännitteiden suhde säilyy samana vaikka sitä vahvistettaisiinkin, en mitään sen kummempaa. Vaikka siihen lisättäisiin vaikka vaan se tasavirta-komponentti siihen jännitteeseen niin ei se dynamiikka mihinkään katoa. Kannattaako potikka laittaa ennen vai jälkeen etusen? Sinänsä sillä ei ole hirveästi merkitystä kunhan kyseessä on oikeanlainen potikka, jännitteet noissa ei ole kauhean suuria niin ei ole merkitystä. Itse lähtisin kokeilemaan sillä, että pistäisin laadukkaan potikan etusen jälkeen. | |
‹ edellinen sivu | seuraava sivu › 1 2 | |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)