Kitarat: soittaminen ›

Govan pistelee jazzia! Es-335 kehissä :)
 
The fellowship live at bassment:
 
http://www.youtube.com/watch?v=X9-rOuTmW-8
 
Juutuben sivupalkista lisää saman keikan clippejä.
 
Kannattaa myös tutustua levyyn Live at the Basement, jos sen vaan jostain löytää.

Ei kiinnosta aikakaudet, ainoastaan se minkä kuulen.
 
Niin. Django Reindharthan on paska koska Michael Angelo Batio on paras?

Guthrie mainostaa lisää bluesjamtracksin taustoja ja osoittaa taas kerran kuinka monipuolinen kitaristi se on. Ei välttämättä haldaa täydellisesti kaikkia tyylejä, mutta pirun hyvin silti.
 
http://www.youtube.com/watch?v=HYPf0CymLbE
 
Aika harva kitaristi joka on noin tekninen, haldaa noin monia eri tyylejä. Jos tulee mieleen joku, niin kertokaa toki mullekkin. Perusteluiden kera kiitos.

Guthrie mainostaa lisää bluesjamtracksin taustoja ja osoittaa taas kerran kuinka monipuolinen kitaristi se on. Ei välttämättä haldaa täydellisesti kaikkia tyylejä, mutta pirun hyvin silti.
 
http://www.youtube.com/watch?v=HYPf0CymLbE
 
Aika harva kitaristi joka on noin tekninen, haldaa noin monia eri tyylejä. Jos tulee mieleen joku, niin kertokaa toki mullekkin. Perusteluiden kera kiitos.
 
Govan on Gurko isolla geellä, mut mikähän siinä on ku sen vibra kuullostaa aina paljon paremmalta sen omissa biiseissä ku noissa blues-hommissa?

Govan on Gurko isolla geellä, mut mikähän siinä on ku sen vibra kuullostaa aina paljon paremmalta sen omissa biiseissä ku noissa blues-hommissa?
 
Koska noissa pätkissä se vetää fiiwiksellä niin lähtee lapasesta!

Govan on Gurko isolla geellä, mut mikähän siinä on ku sen vibra kuullostaa aina paljon paremmalta sen omissa biiseissä ku noissa blues-hommissa?
 
Koska sen omat biisit rakentuvat yhtenevän, miehen oman estetiikan mukaisesti (kuulijan kannalta), kun taas blues-pläjäykset tulkitaan jonkun muun viitekehyksen pohjalta?

Koska sen omat biisit rakentuvat yhtenevän, miehen oman estetiikan mukaisesti (kuulijan kannalta), kun taas blues-pläjäykset tulkitaan jonkun muun viitekehyksen pohjalta?
 
Mahdollista tuokin. Itse jotenkin kuvittelisin, että kun nuo backing track-jutut ovat ilmeisesti aika pitkälti yhellä otolla sisään, niin Gutri joutuu ehkä keskittymään muihin seikkoihin kun siihen vibraattoon enemmän kuin omissa biiseissään. Tarkoitan sitä, että kun omat sointuvaihdot ja melodiat ovat selkärangassa, niin pystyy keskittymään fraseeraukseen sun muuhun enemmän.
 
Ei sillä, että Govanin fraseerauksessa olisi ikinä mitään valittamista, mutta ei kai edes se ole niin yli-ihminen, että vetää ygösellä taustan ku taustan päälle joutumatta edes miettimään nuottivalintoja? Varsinkin kun niitä nuotteja tulee kohtalainen määrä, ja ovatpa melko kiinnostavia vielä kaikki...

Koska sen omat biisit rakentuvat yhtenevän, miehen oman estetiikan mukaisesti (kuulijan kannalta), kun taas blues-pläjäykset tulkitaan jonkun muun viitekehyksen pohjalta?
 
Mahdollista tuokin. Itse jotenkin kuvittelisin, että kun nuo backing track-jutut ovat ilmeisesti aika pitkälti yhellä otolla sisään, niin Gutri joutuu ehkä keskittymään muihin seikkoihin kun siihen vibraattoon enemmän kuin omissa biiseissään. Tarkoitan sitä, että kun omat sointuvaihdot ja melodiat ovat selkärangassa, niin pystyy keskittymään fraseeraukseen sun muuhun enemmän.
 
Ei sillä, että Govanin fraseerauksessa olisi ikinä mitään valittamista, mutta ei kai edes se ole niin yli-ihminen, että vetää ygösellä taustan ku taustan päälle joutumatta edes miettimään nuottivalintoja? Varsinkin kun niitä nuotteja tulee kohtalainen määrä, ja ovatpa melko kiinnostavia vielä kaikki...
 
Varmaan molemmissa on perää. Enemmän uskoisin kuitenkin tuohon jälkimmäiseen. Sillä ihminenhän sekin on, mutta toisaalta erilaillahan se niitä biisejä varmaan lähtee soittamaan, siis meinaan niinkuin että bluesia bluesina ja muuta sitten millasena on.

Mahdollista tuokin. Itse jotenkin kuvittelisin, että kun nuo backing track-jutut ovat ilmeisesti aika pitkälti yhellä otolla sisään, niin Gutri joutuu ehkä keskittymään muihin seikkoihin kun siihen vibraattoon enemmän kuin omissa biiseissään. Tarkoitan sitä, että kun omat sointuvaihdot ja melodiat ovat selkärangassa, niin pystyy keskittymään fraseeraukseen sun muuhun enemmän.
 
Ei sillä, että Govanin fraseerauksessa olisi ikinä mitään valittamista, mutta ei kai edes se ole niin yli-ihminen, että vetää ygösellä taustan ku taustan päälle joutumatta edes miettimään nuottivalintoja? Varsinkin kun niitä nuotteja tulee kohtalainen määrä, ja ovatpa melko kiinnostavia vielä kaikki...
 
99% varmuudella se ei mieti juuri yhtään mitään, vaan se musiikki tulee suoraan päästä ulos, noi on varsin simppeleitä taustoja harmonialtaan ja Govan pystyis varmasti improvisoimaan niihin öbaut loputtomasti kamaa. Siihenhän se koko taustan päälle improvisoinnin harjoittelukin perustuu - että tausta saadaan niin näppeihin että päässä alkaa soida melodioita jotka kulkevat harmonian sisällä. Koska se vibrato tulee just semmosena ulos kuin se sattuu päässä sillä hetkellä soimaan, ei se välttämättä ole just sitä mitä sen kuulijan mielestä (eikä välttämättä edes Govanin kun se kuuntelee soittamaansa uudestaan) pitäisi olla. Koska mennään ygösellä narulle, ei ole mahdollista muuttaa mitään. Kun tekee omaa musaa, voi ottaa useamman oton ja saa paremman käsityksen siitä mitä haluaisi tehdä suhteessa taustaan. Ts. se vetää noissa backing track -hommissa just sen mitä sattuu sillä hetkellä tulemaan eikä edes sitä korjailla mitenkään. Täysin eri hommeli kuin soittaa omia biisejä, joista on paljon vankempi esteettinen käsitys.
 
Ylipäänsä "nuottivalinnat" on ihan perverssi ajatus. Se viittaa siihen, että opeteltais jotenkin ulkoa, mikä nuotti kuulostaa hyvältä ja mikä ei, ja sitten valittais improvisoitaessa jotkut nuotit - ts. improvisointi ois jotenkin tiedostavaa toimintaa, kun se nimenomaan ei ole sitä. Päästä tulee ulos se, mikä tulee ja ehkä 5% ajasta soittoa voidaan värittää jollain tiedostavilla jutuilla kuten jonkun likin soittamisella ilman että se soi päässä. Valitseminen, miettiminen yms. on hidastavaa toimintaa ja se on haitaksi ja ihan mahdotonta jos pitää soittaa noin täyttä tekstuuria kuin Govankin soittaa, niin että soitettu on musiikissa sisällä.
Kysymys on ihan samasta asiasta kuin jos puhuessaan valitsisi aina etukäteen sen mitä sanoo, ts. miettisi ajatuksen, prosessoisi sen, hylkäisi sen mikä ei ole hyvää ja keksisi tai valitsisi jostain pankista uuden ajatuksen ja prosessoisi sen. Voitte arvata kuinka vikkelästi keskustelu etenisi tällöin.
Messengerissä tai foorumeilla, tai missä tahansa jossa ajatukset julkaistaan kerralla kokonaisina, voi keskustella näin, mutta kuinka monen mielestä se vastaa kasvokkain käytyä keskustelua?

Mitäs hyvää musiikkia tää luthier govani on tehnyt ku on jotenki menny ohi?

Kysymys on ihan samasta asiasta kuin jos puhuessaan valitsisi aina etukäteen sen mitä sanoo, ts. miettisi ajatuksen, prosessoisi sen, hylkäisi sen mikä ei ole hyvää ja keksisi tai valitsisi jostain pankista uuden ajatuksen ja prosessoisi sen. Voitte arvata kuinka vikkelästi keskustelu etenisi tällöin.
Messengerissä tai foorumeilla, tai missä tahansa jossa ajatukset julkaistaan kerralla kokonaisina, voi keskustella näin, mutta kuinka monen mielestä se vastaa kasvokkain käytyä keskustelua?
 
Tämähän on suhteellinen vertaus. Meinaa puhuminen on paljon luontevampaa tekemistä ihmiselle kuin kitaran soittaminen. Poliitikothan puhuvat juuri tuolla periaatteella. Ja taitava keskustelija myös. Jos nyt ymmärsin pointtisi oikein, haluamallasi tavalla, sanoisin että keskustelu etenisi tuolla periaatteella normaalilla, rauhallisella tahdilla jossa olisi käytännössä aina välillä pieniä aukkoja sanavalinnoille kun miettii.

99% varmuudella se ei mieti juuri yhtään mitään, vaan se musiikki tulee suoraan päästä ulos, noi on varsin simppeleitä taustoja harmonialtaan ja Govan pystyis varmasti improvisoimaan niihin öbaut loputtomasti kamaa. Siihenhän se koko taustan päälle improvisoinnin harjoittelukin perustuu - että tausta saadaan niin näppeihin että päässä alkaa soida melodioita jotka kulkevat harmonian sisällä. Koska se vibrato tulee just semmosena ulos kuin se sattuu päässä sillä hetkellä soimaan, ei se välttämättä ole just sitä mitä sen kuulijan mielestä (eikä välttämättä edes Govanin kun se kuuntelee soittamaansa uudestaan) pitäisi olla. Koska mennään ygösellä narulle, ei ole mahdollista muuttaa mitään. Kun tekee omaa musaa, voi ottaa useamman oton ja saa paremman käsityksen siitä mitä haluaisi tehdä suhteessa taustaan. Ts. se vetää noissa backing track -hommissa just sen mitä sattuu sillä hetkellä tulemaan eikä edes sitä korjailla mitenkään. Täysin eri hommeli kuin soittaa omia biisejä, joista on paljon vankempi esteettinen käsitys.
 
Ylipäänsä "nuottivalinnat" on ihan perverssi ajatus. Se viittaa siihen, että opeteltais jotenkin ulkoa, mikä nuotti kuulostaa hyvältä ja mikä ei, ja sitten valittais improvisoitaessa jotkut nuotit - ts. improvisointi ois jotenkin tiedostavaa toimintaa, kun se nimenomaan ei ole sitä. Päästä tulee ulos se, mikä tulee ja ehkä 5% ajasta soittoa voidaan värittää jollain tiedostavilla jutuilla kuten jonkun likin soittamisella ilman että se soi päässä. Valitseminen, miettiminen yms. on hidastavaa toimintaa ja se on haitaksi ja ihan mahdotonta jos pitää soittaa noin täyttä tekstuuria kuin Govankin soittaa, niin että soitettu on musiikissa sisällä.
Kysymys on ihan samasta asiasta kuin jos puhuessaan valitsisi aina etukäteen sen mitä sanoo, ts. miettisi ajatuksen, prosessoisi sen, hylkäisi sen mikä ei ole hyvää ja keksisi tai valitsisi jostain pankista uuden ajatuksen ja prosessoisi sen. Voitte arvata kuinka vikkelästi keskustelu etenisi tällöin.
Messengerissä tai foorumeilla, tai missä tahansa jossa ajatukset julkaistaan kerralla kokonaisina, voi keskustella näin, mutta kuinka monen mielestä se vastaa kasvokkain käytyä keskustelua?
 
En tiedä tuliko tässä nyt joku väärinkäsitys tai jotain, mutta en sinällään ole eri mieltä kanssasi. Mietiskelin vain puoliretorisesti miksi Govanin vibra kuullostaa niin erilaiselta omissa ja muissa vedoissa. On myös varsin mahdollista (todennäköistä) etten pysty käsittämään miten gutri improvisoi. Eikä välttämättä ole tarkoituksenmukaistakaan yhden ihmisen ymmärtää miten toinen sen tekee. Varmaan ko kaveri on veivannu niin paljon vastaavien taustojen päälle, että itsellä tulisi jo huono olo. Nuottivalinnoilla tarkoitan sitä, että varmasti jossain vaiheessa on tullut kelattua mitä arpeggioita sitä V7 soinnun päälle vetää.
 
Keskustelu on sinällänsä positiivista, mutta en sitä tällä foorumilla jatka. Olen liian monta vuotta näillä palstoilla lurkannut lopettaakseni sen tähän. Voit titor laittaa vaikka pikaviestiä, jos haluat kahden kesken jutella aiheesta.

Tässähän on nyt Titor kyse siitä, miten sä näät improvisoinnin. Ethän sä voi mitenkään tietää miten joku ihminen (tässä tapauksessa Guthrie) improvisoi tai mitä se ajattelee silloin kun se sitä tekee. Voit vain olettaa. Tästähän on aivan turha edes väitellä, ellet ole ajatustenlukija. (Tämä siis pätee vain, jos Guthrie ei ole sulle henk.koht kertonut tota mitä edellä kirjoitat.)
 
Eikä millään pahalla, mutta mun mielestä sun vastaus on ihan turha. Sähän olet mun käsittääkseni täysin samaa mieltä kuin hanskma. Siis, että Guthrie improvisoi ykkösellä noi purkkiin eikä välttämättä voinut keskittyä siihen miltä vibrato kuulostaa. Soitti siis mitä päästä sillä hetkellä tuli ulos. Ei siis miettinyt nuottivalintoja tai fraseerausta. Tai siis 95% ajasta ei miettinyt. Tämä on siis päätelty täysin sun väittämysten perusteella.
 
(Ja jos pilkkua nussitaan niin...Miten voi olla mahdollista, että joku ei mieti mitä se soittaa? Soittaminenhan ei käsittääkseni ole autonominen toiminto eli sun on pakko miettiä mitä sä soitat.)
 
Muista soittajista en tiedä, mutta kyllä mä ainakin olen opetellut muutamat sävelet mitkä kuulostaa hyvälle tietyn taustan/soinnun päälle.
 
Improvisoinnista keskustelua sinänsä, vaikka mukavaa onkin, on aivan turha tässä ketjussa jatkaa ellei se liity Guthrien tapaan improvisoida. Siitä voidaan tehdä erillinen aihe. Paa mulle vaikka viestiä, ni mä teen uuden aiheen ja jatketaan siellä.
 
Ugh! Olen puhunut.

Tässähän on nyt Titor kyse siitä, miten sä näät improvisoinnin. Ethän sä voi mitenkään tietää miten joku ihminen (tässä tapauksessa Guthrie) improvisoi tai mitä se ajattelee silloin kun se sitä tekee. Voit vain olettaa. Tästähän on aivan turha edes väitellä, ellet ole ajatustenlukija. (Tämä siis pätee vain, jos Guthrie ei ole sulle henk.koht kertonut tota mitä edellä kirjoitat.)
 
Eikä millään pahalla, mutta mun mielestä sun vastaus on ihan turha. Sähän olet mun käsittääkseni täysin samaa mieltä kuin hanskma. Siis, että Guthrie improvisoi ykkösellä noi purkkiin eikä välttämättä voinut keskittyä siihen miltä vibrato kuulostaa. Soitti siis mitä päästä sillä hetkellä tuli ulos. Ei siis miettinyt nuottivalintoja tai fraseerausta. Tai siis 95% ajasta ei miettinyt. Tämä on siis päätelty täysin sun väittämysten perusteella.
 
Siis, alkuperäinen kysymys oli, että miksi G:n vibrato kuulostaa paskemmalta backing track -vedoissa kuin sen omissa biiseissä. Mun mielestä kysymys on siitä, ettei se vibrato sinällään ole ensimmäisessä tapauksessa paskempi, vaan se sopii paremmin kokonaisuuteen, jossa kaikki osaset ovat lähtöisin samasta päästä kuin sellaiseen jossa ne eivät ole - ja nimenomaan kuulijan on helpompi hyväksyä kaikki asiat ensimmäisessä viitekehyksessä ilman ennakko-oletuksia, kun taas toisessa tapauksessa kuulijalla on joku oletus siitä, miltä asioiden pitää kuulostaa. Mun mielestä tää on ihan itsestäänselvä juttu ja alkuperäinen kysymys on se, mikä, jos mikään, on turha. Miksi on helpompi ajaa omaa Mersua kuin toisen vastaavaa mallia?
 
(Ja jos pilkkua nussitaan niin...Miten voi olla mahdollista, että joku ei mieti mitä se soittaa? Soittaminenhan ei käsittääkseni ole autonominen toiminto eli sun on pakko miettiä mitä sä soitat.)
 
Se miettiminen on erilaista kuin sellainen tiedostava toiminta, joksi sitä yleensä kuvaillaan. Säveltämisen kuvailussa on ihan samanlainen ongelma. Tästä voidaan avata oma ketju jos kiinnostaa keskustella lisää.
 
Muista soittajista en tiedä, mutta kyllä mä ainakin olen opetellut muutamat sävelet mitkä kuulostaa hyvälle tietyn taustan/soinnun päälle.
 
No se on osa tietoista improvisoinnin harjoittelua, mutta hei, mitä opettelemista niissä hyvissä äänissä tosiasiassa on? Soinnun perussävelet ja kokonaisharmoniasta muodostuvat isot sointivärit - se mitä lapsikin tajuaa Jänis istui maassa -tasoisessa kappaleessa, sen pidemmälle on erittäin hankala "opetella", loppu tapahtuu korvilla. Mikä tahansa sävel on mahdollista soittaa minkä tahansa soinnun päälle niin että se ei kuulosta pahalta.
 
Senkus puhutte nuottivalinnoista jos haluatte, eihän se oo mitenkään multa pois, mutta mun mielestä se on vaan ihan helvetin harhaanjohtava termi, samalla tasolla "Mozart lainasi tässä kohtaa ranskalaista hovisävellystyyliä 1600-luvun lopulta" (kyseessä pitkän kappaleen yksi fraasi) -tyyppisen "analyysin" kanssa.

Hyvä artikkeli/haastattelu Guthriesta.
 
http://www.alloutguitar.com/intervi … 526%2523039%3Bs_virtuoso?page=0%2C0
 
Sanoo siellä mm. näin:
 
"I have always hated that whole trade show mentality where people ask to jam with you and really their sole intention is to try to outplay you that whole gunslinger thing has no place in real music, and I find it all a bit sad. Its certainly not what Im all about."

Guthrie Govan on pelkkä housu...no ei kyllähän soittaa kivasti...vaan kylläpä hänenkin maneerit porautuu kalloon aika vikkelään kun noita kuuntelee...no mut joo: Onhan se aika haka. Kunpa joskus osais ite soittaa noi hyvin!

Taas on pukannut uusia bluesjamtracks videoita.
http://youtube.com/user/bluesjamtracks
 
Tässä muutama bluushi.
 
http://youtube.com/watch?v=0tqrq3Ri1FQ
 
http://youtube.com/watch?v=Kpb8x0fIAWI&feature=related
 
http://youtube.com/watch?v=q7mm6oSjtNE&feature=related
 
http://youtube.com/watch?v=-FkzIt0skdg&feature=related
 
Ja lopuksi överit.
http://youtube.com/watch?v=C3Loh1kgHcI&feature=related
 
IMO, Guthrie on kyl yks lahjakkaimmista ja monipuolisimmista kitaristeistä, ikinä. Ja kehtas vielä joskus väittää ettei oo oikein reenannu. Silleen perinteisessä mielessä....

Tuplat...tai jotn.

Kyllä mä ainakin paljastan, että latailen ja pöllin noita sen bluesjamtracks -sooloja ja likkejä...