Tanssimusiikki ›

Ei kait muuta tapaa ole opetella bändisoittoa kuin soittamalla bändissä.
 
Sitähän mä juuri koetin selittää.

Eli nuottien lisäksi täytyy opetella myös soittamaan muiden kanssa ja opetella se asiaan kuuluva rytmi. Tarttee kuunnella mitä muut soittavat ja suhteuttaa se oma soitto siihen kuvioon.
 
Lainasin uudelleen, koska tämä oli mielestäni sekä hyvin kiinnostavaa, että oleellista. Onko näillä rytmeillä ja kuviolla mitään yhteistä nimittäjää, jonka avulla voisi paremmin sopeutua muuhun bändiin? Jos kaikki väliaikainen ja ehkä ylimääräinenkin krääsä tanssimusiikista riisutaan, mitä olennaista tanssimusiikin soittajan kannalta jää jäljelle?

Oijoi, tästä tulee mieleen eräs rumpalistivakkarituuraajamme... yhdellä keikalla kävi sitten kahdella tauolla hässimässä ja vielä eri akkoja... Musta se oli jo aika tekijä!
 
Tämä on kyllä rumpaleilla ihan yleistä. Yleensä siinä juodaan vielä samalla jallua ja katsotaan viimeisimmät formulat.

Lainasin uudelleen, koska tämä oli mielestäni sekä hyvin kiinnostavaa, että oleellista. Onko näillä rytmeillä ja kuviolla mitään yhteistä nimittäjää, jonka avulla voisi paremmin sopeutua muuhun bändiin? Jos kaikki väliaikainen ja ehkä ylimääräinenkin krääsä tanssimusiikista riisutaan, mitä olennaista tanssimusiikin soittajan kannalta jää jäljelle?
 
Stankkujen osaaminen , n 300 kpl , on kaiken a- ja o-

Mun soittotaitoni on varsin kaukana loistavasta, Sinun soittotaitosi/ammattitaitosi ym on loistavaa ja kokemus paistaa. Joskus oli ja taitaa olla vieläkin varsin herkullisia näytteitä mikserissä! onnex mä tajuan sen ite, Etpä näytä tajuavan! Vaatimattomuus kaunistaa mutta ei se sinustakaan Richard Gereä tee..;-)
 
Alkuperäiseen aiheeseen palatakseni, musan treenaaminen ja tutkiminen on loputon suo jossa tieto lisää tuskaa. Onneksi kuitenkin monet ovat tajunneet, missä kohdin lopettaa itsensä piiskaaminen ellei halua virtuoositaiteilijoiden kärkikaartiin. Perustanssimuusikon kyvyiksi riittää hieman vähempikin. "All Around" on se tärkee juttu humppahommissa ja sen perusosaaminen. eli niinku monesti on jo sanottu, kuuntelua, miettimistä, ajattelua, soundien viilaamista, sitä se on. tietenkin soittimen treenaamistakin! Ja nimenomaan tanssimuusikon töissä painotan edelleenkin sitä laulamista! Ei tarvitse olla pavarotti tai dion, vaan kantaa kortensa kekoon koska illat ovat pitkiä ja laulavia kurkkuja ei ole koskaan bänsissä liikaa. Mulla on nyt onnelline tilanne soittaa kvintetissä, jossa jokainen 5 karvapersettä laulaa. Hippulat vinkuu ja nuppi tutisee!

Tosta tyylitajusta:
Kellään ei voi olla tyylitajua genrestä, jota ei ole koskaan kuullut.
Tyylitaju on samanlaista treenaamista kuin kaikki muukin soittamisen treenaaminen.
Ei se, että osaa soittaa joka nuotin just oikeella hetkellä oikeella aika-arvolla (kuten esim Finale-nuottiohjelma) tee soitosta musiikkia. Vasta kun osaa fraseerata sen oikean genren mukaisesti tekee siitä musiikkia.
Tyylitaju opetellaan jäljittelemällä/kopioimalla (paras opetus/opettelutapa aivokirurgiasta koruompeluun) kunnon pro:ta.

Tosta tyylitajusta:
Kellään ei voi olla tyylitajua genrestä, jota ei ole koskaan kuullut.
Tyylitaju on samanlaista treenaamista kuin kaikki muukin soittamisen treenaaminen.
Ei se, että osaa soittaa joka nuotin just oikeella hetkellä oikeella aika-arvolla (kuten esim Finale-nuottiohjelma) tee soitosta musiikkia. Vasta kun osaa fraseerata sen oikean genren mukaisesti tekee siitä musiikkia.
Tyylitaju opetellaan jäljittelemällä/kopioimalla (paras opetus/opettelutapa aivokirurgiasta koruompeluun) kunnon pro:ta.
 
Nyt kirjoitti barska hyvin!

 
Ja jos kerran etsit ns valmista bändiä, joka menee keikalle treenien kautta, niin myöskään IsoPellen eiku Jussin alleviivaamaa prima vistaa ei tarvita, biisithän TREENATAAN ennen keikkaa?

 
Moi ja Kiitos! Soittonäytteet olis ihan jees, esim bändin kaa nauhoitettuna. Yksikseen en niin diggaa nauhoitella. Ilmoitukset on tuottanut tulosta pitkästä aikaa! Mulle tuli kutsu treeneihin / testiin. Bändi on sellainen, joka ei oo ehtiny vielä treenata ohjelmistoa, ku solisti vaihtuu. Mielenkiinnolla odotellaan. Avainkysymyksiä on, että mikä on opiskelijalle sopiva keikkatahti? (Ne sanoi, että tekee MAX. 6 keikkaa / kk). Ihan OK? Otaksun? Joku kokeneempi vois toki kertoa kokemuksia, kuinka rankkaa on nykäistä 6 keikkaa / kk, muun työn ohella.

Moi ja Kiitos! Soittonäytteet olis ihan jees, esim bändin kaa nauhoitettuna. Yksikseen en niin diggaa nauhoitella. Ilmoitukset on tuottanut tulosta pitkästä aikaa! Mulle tuli kutsu treeneihin / testiin. Bändi on sellainen, joka ei oo ehtiny vielä treenata ohjelmistoa, ku solisti vaihtuu. Mielenkiinnolla odotellaan. Avainkysymyksiä on, että mikä on opiskelijalle sopiva keikkatahti? (Ne sanoi, että tekee MAX. 6 keikkaa / kk). Ihan OK? Otaksun? Joku kokeneempi vois toki kertoa kokemuksia, kuinka rankkaa on nykäistä 6 keikkaa / kk, muun työn ohella.
 
On se 6 keikkaa kuukaudessa tietty rankkaa jos on vaativa työ ja kenties perhettäkin. Ennen kaikkea parisuhteelle välillä voi olla kova pala. Mutta todennäköisesti, jos bändi tekee max. 6 keikkaa kuussa, sillä ei joka kuukausi toi maksimimäärä täyty.
 
Meillä näyttäis olevan mudostunu toi elokuu sellaseksi kestokriisikuukaudeksi:)

Avainkysymyksiä on, että mikä on opiskelijalle sopiva keikkatahti? (Ne sanoi, että tekee MAX. 6 keikkaa / kk). Ihan OK? Otaksun? Joku kokeneempi vois toki kertoa kokemuksia, kuinka rankkaa on nykäistä 6 keikkaa / kk, muun työn ohella.
 
Tämähän tietysti riippuu siitä että mitä ja miten opiskelet sekä onko perhettä vai ei ja missä keikkoja tehdään, ajetaanko joka keikalle 600 kilsaa suuntaansa vai ovatko keikat 50 kilometrin säteellä. 6 keikkaa kuukaudessa ei ole edes joka viikonlppu, joten jos olet esimerkiksi poikamies niin ei kyllä todellakaan pitäisi olla rankkaa - ja jos tuntuu rankalta niin silloin valitettavasti ala on kyllä sinulle väärä. Perheelliselle se voikin olla jo toinen juttu, jos viikonloput ovat ainoaa aikaa yhdessä ja isillä on menoa lähes joka viikonloppu (varsinkin jos tehdään pitkiä keikkareissuja esim Stadi-Oulu) niin kyllä voi soraääniä alkaa kuulua. Toisaalta taas jos se on sinulle oikeasti tärkeää, puolisosi luulisi ja toivoisi sen ymmärtävän ja olevan iloinen puolestasi että pääset toteuttamaan itseäsi. Jos opiskelet viimeistä vuotta lekuriksi tai insinööriksi ja koulupäivät/työpäivät ovat jo 12-tuntisia ja siihen pitäisi myös viettää aikaa vaimon/lasten kanssa niin kuusikin keikkaa voi olla liikaa, mutta jos käyt koulussa vain silloin tällöin luennolla tai etäopiskelet, niin keikkamatkoillahan sitä on hyvää aikaa tehdä. Rankkuus siis riippuu ihan täysin siitä miten sen itse otat ja miten aikasi käytät.

On se 6 keikkaa kuukaudessa tietty rankkaa jos on vaativa työ ja kenties perhettäkin. Ennen kaikkea parisuhteelle välillä voi olla kova pala. Mutta todennäköisesti, jos bändi tekee max. 6 keikkaa kuussa, sillä ei joka kuukausi toi maksimimäärä täyty.
 
Mulle ei keikat koskaan oo olleet rankkoja, vaikka niitä joskus on ollut enemmänkin mutta siviiliduuni silloin tällöin siinä ohella:-)

Tämähän tietysti riippuu siitä että mitä ja miten opiskelet sekä onko perhettä vai ei ja missä keikkoja tehdään, ajetaanko joka keikalle 600 kilsaa suuntaansa vai ovatko keikat 50 kilometrin säteellä. 6 keikkaa kuukaudessa ei ole edes joka viikonlppu, joten jos olet esimerkiksi poikamies niin ei kyllä todellakaan pitäisi olla rankkaa - ja jos tuntuu rankalta niin silloin valitettavasti ala on kyllä sinulle väärä. Perheelliselle se voikin olla jo toinen juttu, jos viikonloput ovat ainoaa aikaa yhdessä ja isillä on menoa lähes joka viikonloppu (varsinkin jos tehdään pitkiä keikkareissuja esim Stadi-Oulu) niin kyllä voi soraääniä alkaa kuulua. Toisaalta taas jos se on sinulle oikeasti tärkeää, puolisosi luulisi ja toivoisi sen ymmärtävän ja olevan iloinen puolestasi että pääset toteuttamaan itseäsi. Jos opiskelet viimeistä vuotta lekuriksi tai insinööriksi ja koulupäivät/työpäivät ovat jo 12-tuntisia ja siihen pitäisi myös viettää aikaa vaimon/lasten kanssa niin kuusikin keikkaa voi olla liikaa, mutta jos käyt koulussa vain silloin tällöin luennolla tai etäopiskelet, niin keikkamatkoillahan sitä on hyvää aikaa tehdä. Rankkuus siis riippuu ihan täysin siitä miten sen itse otat ja miten aikasi käytät.
 
Opiskelua AMK:ssa. Niin, eihän sitä joka kuukausi välttämättä ole kuutta keikkaa, toisaalta ne sanoi että enemmänkin tehdään, mikäli menee hyvin. Vähä avoimena on. Ei perhettä ja tavoiteltu poikamies ;) Vähä ehkä väärin sanottu, että en sopisi alalle - Ei ole tarkoituskaan tehdä työkseen. Enemmänkin harrastusmeinigillä olis tarkoitus keikailla. Bändin jätkien kaa varmaan jutellaan sitte tarkemmin tästä.

Opiskelua AMK:ssa. Niin, eihän sitä joka kuukausi välttämättä ole kuutta keikkaa, toisaalta ne sanoi että enemmänkin tehdään, mikäli menee hyvin. Vähä avoimena on. Ei perhettä ja tavoiteltu poikamies ;) Vähä ehkä väärin sanottu, että en sopisi alalle - Ei ole tarkoituskaan tehdä työkseen. Enemmänkin harrastusmeinigillä olis tarkoitus keikailla. Bändin jätkien kaa varmaan jutellaan sitte tarkemmin tästä.
 
No sittenhän se kuulostaa hyvältä, ei kun sorvin ääreen vain. =)

Avainkysymyksiä on, että mikä on opiskelijalle sopiva keikkatahti? (Ne sanoi, että tekee MAX. 6 keikkaa / kk). Ihan OK? Otaksun? Joku kokeneempi vois toki kertoa kokemuksia, kuinka rankkaa on nykäistä 6 keikkaa / kk, muun työn ohella.
 
Niinkuin tuossa jo muut vastasikin, niin se riippuu monista asioista, enkä niitä viitti tähän suotta listata uudestaan.
 
Ite oon tehnyt viimeset 4 vuotta keikkaa 110-135/vuosi ja kuukausittain niitä on ollut 6-15 ja kokoajan toisen työn ohella (välillä siihen lisäks jotain kolmattakin työtä). Lisäks mulla on 3 lasta ja nalkuttava eukko. :)
Sanonpa, että rankkaa on hetkittäin ollut ja en kenellekään tällaista elämää välttämättä toivo. Toisaalta taas itelle tuo musiikki on aina ollut se mun oma juttu ja se on antanu tavallaan voimiakin.
Yleisesti ottaen tuo 6 keikkaa ei oo paha, mutta kun se tosiaan on niin monesta asiasta kiinni ja jokainen meistä kokee eritavoin sen, mikä on rankkaa ja mikä ei...

Sanonpa tässä välillä vanhana keikkakettuna ja nyttemmin sivuraiteilla koko touhusta sen, että ne, jotka vielä pääosan tuloistaan saavat keikka, ravintola tai laivamuusikkoina, niin hattua nostan heille ja jaksamista toivon. Sen verran on touhu kovaksi mennyt, että psyyke ja fysiikka pitävät olla rautaiset, jotta tuota jaksaa.

Moi ja Kiitos! Soittonäytteet olis ihan jees, esim bändin kaa nauhoitettuna. Yksikseen en niin diggaa nauhoitella. Ilmoitukset on tuottanut tulosta pitkästä aikaa! Mulle tuli kutsu treeneihin / testiin. Bändi on sellainen, joka ei oo ehtiny vielä treenata ohjelmistoa, ku solisti vaihtuu. Mielenkiinnolla odotellaan. Avainkysymyksiä on, että mikä on opiskelijalle sopiva keikkatahti? (Ne sanoi, että tekee MAX. 6 keikkaa / kk). Ihan OK? Otaksun? Joku kokeneempi vois toki kertoa kokemuksia, kuinka rankkaa on nykäistä 6 keikkaa / kk, muun työn ohella.
 
No tuo kuusi keikkaahan olis ihan ok ja kymmenen alkais olemaan se maksimi. Vaikeus on vaan siinä, että on ihan hiton vaikeeta saada se pysymään tuossa kuudessa. Yleensä se vaan menee niin, että joko sitä keikkaa on tai sitte niitä ei ole. Varoituksena voin mainita, että yritin hoitaa ensimmäisenä opiskeluvuotena keskimäärin 15 keikan kuukausitahdin ja koulun kunnialla siinä samalla. Se meni aivan liian rankaksi. Siitäki selviää, jos on valmis siihen, että ns. omaa aikaa ei sitte jää ollenkaan.

Mielenkiinnolla odotellaan. Avainkysymyksiä on, että mikä on opiskelijalle sopiva keikkatahti? (Ne sanoi, että tekee MAX. 6 keikkaa / kk). Ihan OK? Otaksun? Joku kokeneempi vois toki kertoa kokemuksia, kuinka rankkaa on nykäistä 6 keikkaa / kk, muun työn ohella.
 
Mun keikkatahti on suunnilleen tuota luokkaa, joskus karvan yli joskus karvan verran alle, mutta kun se ei ole just se 6 keikkaa kuukaudessa. Syyskuussa oli 14 vetoa ja nyt oli kolme viikonloppua vapaata. Marras joulukuu mennään taas kyrpä suorana, tammikuussa on taas joku vapaa.
 
Jos eukko ei kestä ja alkaa nalkuttaan jo alussa, pane vaihtoon samoin tein. Keikalta löytyy sitte uus, jos tarvii. Itse sorruin katsomaan sitä keikoista nalkuttavaa akkaa muutaman vuoden. Ei se siitä vähene, pahenee vaan.
 
Kun tekee homman jo alusta alkaen selväksi, niin ei tule ongelmia myöhemminkään.
 
Omat ekat keikkani vedin pubissa kaljapalkalla yksittäin. Sitten muutamia esiintymisiä liiton pippaloissa, jossa oli pari vanhempaa jermua kitaroiden kanssa heilumassa. Sitten törmäsin yhteen kitaristikaveriin, joka oli silloin jo pitkään keikkaillu. Menin sen bändin kanssa ekalle "oikealle" bändikeilalle treenaamatta ja sen kummempia katsomatta. Varmaan oli aivan kammon kuuloista mun osalta. Muut kaverit oli ammattimiehiä ja pitivät homman kassassa. Niiden kanssa keikkailin sitte monta vuotta, vaivihkaa siinä sitte kehitty

En ole koskaan etsinyt bändiä vaan aina on kysytty.
 
6 keikkaa kuukaudessa olisi kyllä jo hyvä, jos vaan hinnan saisi kohdalleen.

Sepä se. Bändin olemassaolon kannalta tärkeintä on riittävä keikkamäärä. Jos ei ole riittävästi toimintaa, kaikki alkavat viritellä omia tuuraus- yms. kuvioita ja kohta bändi on sivuosassa. Toimivassa bändissä kaikkien sitoutuminen on 100%. Tarvittaessa miehiä vaihdetaan kunnes sitoumisen taso saavutetaan. Siksi ryhmässä kaikkien tulee olla aktiivisia esim. markkinoinnin suhteen niin ohjelmatoimistoihin kuin suoraan järjestäjiinkin päin. Markkinoinnin merkitys on korostumaan päin, sillä markkinat eivät ainakaan kasva lähiaikoina, etenkään kapakkapuolella. Toisin sanoen, pitää tehdä perkeleesti töitä.