Kitarat: kitarakamat ›

Niin, no onhan noista DR kestävyydestä ollut ennenkin juttua mutta kyllä minä mielummin soitan paremmalla saundilla riskin uhallakin, käytänhän muutenkin putkivahvistimia... living on the edge! :)
 
Mikä saa sitten DR:t saundaamaan paremmalta? Tarkoitus ei ole siis provosoida, vaan kysyä ihan asiallinen kysymys.
 
Mulla ei oo kokemusta DR:n kielistä. Kerran pari on ollut irtokielinä ja sen muistan että ovat helposti napsahdelleet poikki. Yleensä suosin D'addariota, muissa tapauksessa Ernie Ball/GHS. Hyvältä soundaavat kun vaihtaa tarpeeksi usein. Eli ei soittele puoli vuotta vanhoilla kielillä. :-)

Mikä saa sitten DR:t saundaamaan paremmalta? Tarkoitus ei ole siis provosoida, vaan kysyä ihan asiallinen kysymys.
 
Mulla ei oo kokemusta DR:n kielistä. Kerran pari on ollut irtokielinä ja sen muistan että ovat helposti napsahdelleet poikki. Yleensä suosin D'addariota, muissa tapauksessa Ernie Ball/GHS. Hyvältä soundaavat kun vaihtaa tarpeeksi usein. Eli ei soittele puoli vuotta vanhoilla kielillä. :-)
 
Vaikea selittää! niissä tuntuu olevan jotenkin enempi "potkua" ja tonea ja varsinkin demppisaundi on tiukka ja paksu eikä semmoista pörinää ja sirinää kuin joissain.
 
Niissä käytettään erilaisia valmistus tekniikoita ja tuota hexagon ydinlankaa taisi sama olla myös Elixirissä.. en muista.
 
Toiseksi ne myös pitävän saundinsa aika pitkään.
 
Mä olen joskus jopa vaihtanut vanhan DR setin uuden dáddarion tilalle samana päivänä ihan saundin takia:) luulisi tuon kertovan tarpeeksi...

Eikös DR:t ole näitä käsinpunottuja kieliä?
 
Ai että joku vakavalla naamalla väittää jonkun punovan kieliä jotka maksavat muutaman euron?
 
Minkähänlaista toimenpidettä tässä on tarkoitettu....

D'addariot, Ernie Ballit ja GHS:t tulivat samalta tehtaalta (muistaakseni?)
 
No ilmankos. Mulla on taas nämä kaikki merkit olleet hengettömiä ja heikkoja. Joskus kun dr:lle on katsonut haastajaa. Mut ei toimi mulla. Olo on kun rattijuopon kyydissä jos noilla joutuu keikalla soittaan. Joillekkin varmasti ihan kelpo tavaraa.

Pekurideksellä asiaa. Soundaa vaan niin pirun tasapainoiselta vrt. esim. D'addarioon. Ja tatsi noissa DR:n round core -tyyppisissä on paras mitä on tullu vastaan. Harmi vaan et on tosiaan turhan paljon noita susikappaleita, just laitoin S:ään uuden 10-50 setin kiinni ja D-kielen sointi on syvältä. Elixirit oli muuten hyvät mut ei jumalauta niihin tottunu, niinku luistelis kesänakeilla jäällä..

Monta vuotta olen DR:llä vingutellut ja eipä ole mitään valittamista koskaan ollut. Olen varmaan välttänyt kaikki ne paljon puhutut maanantaikappaleet.

Mä oon muutamaan otteeseen tarkotuksella yrittänyt kokeilla DR:n kieliä mutta ei vaan maistu mulle. Susikappaleita ei oo ollut, mutta eivät vaan ole tuntuneet mulle hyvältä.
 
Ernie Ballit ovat taasen tuntumaltaan mulle melkeimpä parhaimpia, mutta kuluvat kohtuullisen nopeasti. :-/

Väkisinkin tulee hiukan etuasteputkivertailut mieleen ..... samalla tavalla löytyy pieniä saundivivahteita myös kielistä ja toiset tykkää enempi toisista!

Itse väittäisin, että jos "täydellisyyttä" hakee niin kyllä DR saattaapi olla se juttu. Mitä nyt olen vertaillut D'addarion kanssa, niin ainakin cleanipuoli on huomattavasti nätimpi DR:llä.
 
Mutta sitten kun puhutaan kunnon hevin soittamisesta reilulla säröllä ja volyymilla, niin saa minusta olla aika perkeleen elitisti että huomaa eroa... Jos itseltä sidottaisi silmät ja tultaisiin satunnaisessa järjestyksessä eteen soittamaan heviriffejä DR:llä ja D'addariolla vuoron perään, niin en takuulla erottaisi niitä toisistaan.
 
DR:llä on tuo psykologinen etu tässäkin taistossa (kalliimpi=parempi). Myönnän, että ne ovat parempia, mutta itse hoksin sen eron tosiaan vain kliinipuolella... ja soittelen kliinillä... öö... n. 5% ajasta kun kitara kourassa heilun. Itse ainakin aion myös jatkossa suosia D'addariota ja ostaa sen kaksi settiä yhden hinnalla.
 
Nämä siis minun kokemuksia, MINUN kamoillani. Eri mikit saattavat tuoda jotain puolia noista esille paremmin jnejne...

Mutta sitten kun puhutaan kunnon hevin soittamisesta reilulla säröllä ja volyymilla, niin saa minusta olla aika perkeleen elitisti että huomaa eroa... Jos itseltä sidottaisi silmät ja tultaisiin satunnaisessa järjestyksessä eteen soittamaan heviriffejä DR:llä ja D'addariolla vuoron perään, niin en takuulla erottaisi niitä toisistaan.
 
Ei se kuuntelija varmasti erotakaan, mutta soittaja erottaa kyllä. Ja sehän tässä se juttu onkin, eikö? Kyllä mä uskon eron huomaavani jos tyrkkäät mulle kepakon käteen vaikka D'addarioilla varustettuna ja toisen samanlaisen DR:llä. Tatsissa nimittäin. Esimerkiksi mulle Ernie Ballilla ja DR:llä on tatsissa ero kuin yöllä ja päivällä.

Ei se kuuntelija varmasti erotakaan, mutta soittaja erottaa kyllä. Ja sehän tässä se juttu onkin, eikö? Kyllä mä uskon eron huomaavani jos tyrkkäät mulle kepakon käteen vaikka D'addarioilla varustettuna ja toisen samanlaisen DR:llä. Tatsissa nimittäin. Esimerkiksi mulle Ernie Ballilla ja DR:llä on tatsissa ero kuin yöllä ja päivällä.
 
Pointti tämäkin, mutta riippuu tuokin niin pitkälti sitten siitä että mistä tykkää. En nyt voi mennä vannomaan kun ei ole kitaraa DR:n setillä varustettuna tässä käsillä, mutta kieltämättä on vähän sellainen kuva jäänyt, että niistä saisin vähän paremman "gripin". Mutta tässä puhutaan minusta taas aivan minimaalisista eroista.
 
Itse olen kumminkin arvioinut omia tarpeitani ja tullut siihen tulokseen, että en rupea maksamaan kielisetistä tuplahintaa asioiden vuoksi, joista on minulle konkreettista hyötyä vain hyvin harvoin omassa musiikissani.
 
Jos tilanne olisi se, että "viikon päästä studioon", niin voisin olla eri mieltä :)
 
Tapauskohtaista.
 
EDIT: Lisätään vielä, että minun luonne muusikkona on muutenkin sellainen että pitää olla jotain radikaalia ja käsinkosketeltavaa, että jaksan kiinnostua yhtään mistään. Pienet vivahde-erot saavat minut lähinnä haukottelemaan. Tämä varmaan on rivien välistä luettavissa jo tuosta yläpuoleltakin, mutta väännetään nyt rautalangasta ettei kukaan loukkaannu näistä minun "totuuksista".

Paremmasta gripistä en tiiä, mutta DR:t eivät muhun kovin paljoa kolahtaneet. Ernie Balleista tykkään niin tatsiltaan kuin soinniltaankin. Niitä on tullut käytettyä niin keikoilla kun studioissakin.
Snake Oilit tuntuivat kivalta kun nyt pääsin testaamaan. Soundasivat myös kivalta. Elixirejä pitäs testata. Toivottavasti eivät tunnu samalta kuin DR:t niinku joku vähän vissiin täällä vihjas. Tai ei suoranaisesti, en mä muista.

Itse ainakin aion myös jatkossa suosia D'addariota ja ostaa sen kaksi settiä yhden hinnalla.
 
Mä aion nyt ja tulevaisuudessa suosia Optiman "kultakieliä" ja D'Addarioita en laita kitaroihini kirveelläkään, vaikka niitä saisikin kaksi settiä yhden Optiman setin hinnalla. Aikanaan suurimman Satriani/Vai/Gilbert -kuumeen vallassa piti olla Ibanezissa kaikki samat roinat, millä em. herrat soittavat: DiMarzio, D'Addario jne. Sitten kuumeen "laskettua" kokeilin muitakin kielimerkkejä (esim. DR, SIT, Optima, jne.). Huomasin, että muut kielet kestävät huomattavasti paremmin kuin D'Addariot, jotka 3-4 tunnin "woodsheddingin" jälkeen menettävät kirkkautensa (=kuolevat) aivan täydellisesti. Sen jälkeen en ole enää käyttänyt D'Addariota, enkä käytä.
 
Sääli vaan, että Optima ei tee 7-kielisten kitaroiden kielisettejä. Heitin heitä maililla asiasta, mutta kukaan ei ole vielä vastannut...

Kaipa tämäkin on vähän, että kuka mistäkin tykkää. Itse en tykkää DR:n kielistä. Mutta ovat ne paremmat kuin D'addariot. Ernie Ball:in kieliin olen päätynyt, mutta pitäisi kai testata taas jotakin muuta merkkiä.

Juuh, se vähän vaihtelee kuka ne on punonut DR:llä, mutta muistaakseni Jack ja aineskin Ken punoo tosin hyvin.
 
:DD:D:D:
 
Kyllä mä ainakin pidin DR:stä silloin kun niitä käytin - ja 11mm setillä kauniisti soi blues.

D'addariot, Ernie Ballit ja GHS:t tulivat samalta tehtaalta (muistaakseni?)
 
Onko näin? Mä vaihdoin vuosi sitten mun Lespaan D'Addarion .010-setin tilalle GHS:n vastaavat Boomersit, ja voisin vaikka vannoa, että vanhat D'Addikset tuntui aina tuoreeltaan paljon karheammilta & jäykemmiltä. GHS:n kielet sen sijaan liukui vasta-asennettunakin nätisti ja otteenvaihto soljui sujuvammin. Soittotatsinikin parani kun ei karheat, punotut alemmat kielet jyystäneet sormia ja aiheuttaneet turhaa kitkaa (D'Addario...).
 
Oliko se kaikki unen harhaa vaan, korvien välistä dadaa? Vai kai noita erimerkkisiä kielisettejä kuitenkin tehdään samassa tehtaassakin vähän eri asetuksilla sentään? 8|

D'addariot, Ernie Ballit ja GHS:t tulivat samalta tehtaalta (muistaakseni?)
 
Vaikka tulisivatkin, niin ei se tarkoita että ne ovat samanlaisia. Eivätkä olekaan.

Mun kokemusteni mukaan DR:t ovat hyviä, kunhan vaan vaihtaa katkenneet ja kuolleet kielet uusiin aina tarvittaessa. Eli toisin sanoen eivät maksa vaivaa. Olen kokeillut noita ehkä kerran vuodessa ja aina sama juttu. Se täytyy kyllä sanoa, että tatsi nuissa on kohdallaan. Ja ne myös kuulostavat uusilta pitkään.

Viimeksi kun aattelin kokeilla DR:n settejä, niin mukaan oli eksynyt täysin kuollut A-kieli, seuraavassakin setissä oli joku samanlainen ongelma, en muista mikä. Sen jälkeen olen pysynyt noista erossa. Ja se niiden tuntumakin oli jotenkin jäykempi.