Livetoiminta ›

Näköjään yks hullu (lue:Isojussi) ehtii kysyä enemmän, kuin koko mnetin valogurut vastata..
 
Tuli mieleeni, että jos unohdetaan kaikki efekti- ja shöyvalot, niin miten vähintään pitäisi yksi muusikko valaista, että se menee kaikkien taiteen sääntöjen mukaa huomioon ottaen luonnollisuuden, värilämpötilat, valon tulosuunnat jne jne ..
 
Paino termeillä "perus" ja "vähintään"
 
Saa sitten kyllä heittää hienosäätöäkin peliin.

Kai tuohon voisi vastata, että Hyvin. Tämäkin on kieltämättä hyvä ja yllättävän laaja kysymys kun katsotaan vaikkapa Kuntun Mikin ja Valo Virtasen tekemisiä Kimmo Pohjosen esitysten kanssa, vaikka lavalla on vain hanuristi, niin saadaan siihenkin uppoamaan lamppu poikineen.
 
Mutta saivartelu sikseen. Sopiva määrä valaisimia minun mielestäni yhteen lärvään on kaksi tai kolme. Sovitaan että seppä ei heilu, niin 1-2 profiilia edestä, sellaisesta kulmasta, että naama ei jää pandakarhuksi, muttei myöskään koko tausta tule samalla valaistuksi. Kolmannella sitten sen verran takavaloa, että irtoaa hiukan taustasta. Halogeenillä saa jo suht mukavan värin itsestään, mutta voihan siihen nokalle vähän sävyäkin laittaa, jotta tulee terveen näköinen lopputulos. Esim Roscon 03 tai Lee 151 ovat muistaakseni sellaisia hivenen punaiseen kääntyviä, lärviin sopivia. Takavalo taas voi olla vaikkapa lee 201, eli kääntö kylmään... Tai sitten jotain aivan muuta. Jutun ja tilanteen mukaan voi vetästä vaikka kuonot vihreiksi..
 
Paavo Turust

tuota..., ymmärrän isojussia, mutta pidetäänkö nämä kuitenkin tuolla livebändin valaisu- ketjussa.
On tuolla myös tuo "valot ilman valomiestä"- ketju, mutta jos kuitenkin kaikki sinne samaan. Turha asiasta on kymmentä ketjua laatia, vai???

No tota... tästä niissä ketjuissa nimenomaan ei oo puhuttu - sinänsähän tää on vaan yks elementti niitä asioita.

Kolmannella sitten sen verran takavaloa, että irtoaa hiukan taustasta. ... Takavalo taas voi olla vaikkapa lee 201, eli kääntö kylmään...
 
Amen, paitsi, että se 201 (Full C.T. Blue) _nostaa_ värilämpötilaa. C.T.O. filsut sit laskevat.
 
Ja allekirjoittanut on viimeaikoina diggaillut sitä, että se (esim. solistin) takavalo tulee takasivuilta ristiin, lievästi alhaalta ylöspäin (ei tyypillisissä klubiolosuhteissa sitten posota rokua silmiin).

No tota... - sinänsähän tää on vaan yks elementti niitä asioita.
 
Olisin silti sitä mieltä, että jos valohommat löytyisivät yhdestä paikasta, niin ei tarvitsisi seurata sataa ketjua.
Puolestani voisi laittaa vaikka ihan oman alueen "valot ja sähköt"

"Ostin lampun, mitä teen?"
 
Luitko ajatukseni, vai oletko vain muuten hyvä?

Luitko ajatukseni, vai oletko vain muuten hyvä?
 
No toi tuli mieleen nimeksi ketjulle, joka sinne ryhmään ekana kirjoitettaisiin. Tosin itse tuskin olen kysyjän osassa ja en rupea kirjoittamaan mitään jatkuvasti-kuullut-tyhmät-kysymykset vastauslistaa.
 
Tai sitten olen kuullut liian usein vastaavan kysymyksen liittyen tietokoneisiin, äänilaitteisiin tai ihan mihin tahansa.

Mulle tää ei ollu tyhmä kysymys.

Mulle tää ei ollu tyhmä kysymys.
 
Ei munkaan mielestä. Vaikka en valoihmisiä olekaan, ne kiinnostaa silti jossain määrin.

Näköjään yks hullu (lue:Isojussi) ehtii kysyä enemmän, kuin koko mnetin valogurut vastata..
 
Tuli mieleeni, että jos unohdetaan kaikki efekti- ja shöyvalot, niin miten vähintään pitäisi yksi muusikko valaista, että se menee kaikkien taiteen sääntöjen mukaa huomioon ottaen luonnollisuuden, värilämpötilat, valon tulosuunnat jne jne ..
 
Paino termeillä "perus" ja "vähintään"
 
Saa sitten kyllä heittää hienosäätöäkin peliin.
 
Jos lähtään ihan perusteista niin kirjoitapa googlee lighting tutorial ja selaile ensimmäisen sivun artikkelit läpi. Siellä on aika hyvin havainnollistettu valon tulosuunnat, värilämpötilat, auringon valon ominaisuudet eri vuorokauden aikoihin jne.
 
Erityisesti nämä oli aika hyvän oloisia ja selventävät kuvien kanssa asioita aika paljon:
http://www.itchy-animation.co.uk/tutorials/light01.htm
http://www.warpedspace.org/lightingT/part1.htm
http://www.3drender.com/light/3point.html
 
Toki keikkavalaistus käytännössä on hieman eri asia kuin staattisen valokuvamallin valaiseminen tai 3d renderöinnin valosuunnittelu. Fysikaaliset peruslähtökohdat on kuitenkin samat joita soveltamalla voi itse luoda omat taiteen sääntönsä.

"Ostin lampun, mitä teen?"
 
Sanotaanko näin, että alkuperäisessä kysymyksessä on kyse koko valosuunnittelun perustasta. Onko oikeata tapaa valaista. Se on kysymys, josta soisin asiallista keskustelua riittävän vaikka maailma tappiin.
 
Tämä siteerattu versio oli varmaan tarkoitettu hauskaksi, mutta jos käännät sen toisinpäin, kyse on saman asian teknisestä puolesta. SUNKIN kysymys on asiallinen. Kyllä sähkövalon hiffaus on johtanut tähän. Mulla on sähkövalo, mitä teen. Teatterit on rakennettu näin, mut must tuntuu jne.
 
Eli päädytään samaan aiheeseen.
 
No, itse kysymykseen. valosuunnittelua ei voi olla muuten kuin tarkoituksella valaista kohde joko valolla, pimeydellä tai varjolla, näin mä uskon. Mitään oikeaoppista valaisua sinänsä ei ole, mikä tekee asian hivenen monimutkaiseksi ja juuri siksi keskustelun arvoiseksi, mutta onhan tietysti vakiintuneita käytäntöjä. Pääasia kumminkin on, että kohde tavalla tai toisella (a) näkyy (b) jos on kyse valosuunnittelusta, vastaa sisältöänsä.
 
Nyt ei kerkiä enempää, mutta toivottavasti tästä herkiäisi hedelmällistä keskustelua. Ei enää näitä miffesmejä, pliis, valo on aineeton ja delikaatti aihe. Ei siihen tartte enää mitään ihme besserwissereitä kertoon markan totuuksia aiheista, joista kertoja ei mitään tiedä ja puolestaan ne, jotka puuhailevat aiheen kanssa, joutuvat päivittäin painimaan.

Sanotaanko näin, että alkuperäisessä kysymyksessä on kyse koko valosuunnittelun perustasta. Onko oikeata tapaa valaista. Se on kysymys, josta soisin asiallista keskustelua riittävän vaikka maailma tappiin.
 
Tämä siteerattu versio oli varmaan tarkoitettu hauskaksi, mutta jos käännät sen toisinpäin, kyse on saman asian teknisestä puolesta. SUNKIN kysymys on asiallinen. Kyllä sähkövalon hiffaus on johtanut tähän. Mulla on sähkövalo, mitä teen. Teatterit on rakennettu näin, mut must tuntuu jne.
 
Eli päädytään samaan aiheeseen.
 
No, itse kysymykseen. valosuunnittelua ei voi olla muuten kuin tarkoituksella valaista kohde joko valolla, pimeydellä tai varjolla, näin mä uskon. Mitään oikeaoppista valaisua sinänsä ei ole, mikä tekee asian hivenen monimutkaiseksi ja juuri siksi keskustelun arvoiseksi, mutta onhan tietysti vakiintuneita käytäntöjä. Pääasia kumminkin on, että kohde tavalla tai toisella (a) näkyy (b) jos on kyse valosuunnittelusta, vastaa sisältöänsä.
 
Nyt ei kerkiä enempää, mutta toivottavasti tästä herkiäisi hedelmällistä keskustelua. Ei enää näitä miffesmejä, pliis, valo on aineeton ja delikaatti aihe. Ei siihen tartte enää mitään ihme besserwissereitä kertoon markan totuuksia aiheista, joista kertoja ei mitään tiedä ja puolestaan ne, jotka puuhailevat aiheen kanssa, joutuvat päivittäin painimaan.
 
PS: Mä meen huomenna friikkauspohjalta tekeen käytännössä stillkuvan hyvälle bändille. Kuvan, jossa osa on suorissa ja osa masterin takana. Alunperin olin ajatellut tehdä 30-40 kuvaa, jotka katsojasta näyttäisivät alulta ja lopulta, mutta nyt siis ei. Toivon, että dramaturginen ajatus on suurin piirtein sama, ehkä efektiivisyys vähenee. Nyt joudun tekeen hivenen "perinteisempää" päällikkövaloa myös. Alunperin olin ajatellut, että mennään vain ala- ja metrin korkeudella olevilla sivuvaloilla rättipesun ohella. Alunperin olisin myös itse ajanut jutun, mutta nyt siihen ei oo syytä.

Kiitos ja plus kaupille linkeistä - en älynnyt hakea noin.
 
Toisaalta googlesta ei olisi saanut zorbuksen hienoa kommenttia / postausta. Hänelle plussaa myös. Perkule, että on hieno ja filosofinen lähestymistapa sulla Sormunen - mitäs jos ostan joskus pullon hyvää viskiä ja juomme sen aiheen tiimoilta puoliksi?
 
Tämä vahvisti uskoani siitä, että vaikka on jotkut säännöt, ne on taiteessa tehty rikottaviksi.
 
Jatkakaa!

Ei enää näitä miffesmejä, pliis, valo on aineeton ja delikaatti aihe.
 
Mä en valoa aineettomaksi sanoisi, koska sillä on ns. dualistinen luonne (+ oma hiukkanen, fotoni), eli sekä hiukkasten tapainen käytös (mm. sironta) sekä aaltoliikkeen piirteet (taajuus, aallonpituus).
 
Asiasta tiivis summaus löytyy mm. osoitteesta http://www.mc2.chalmers.se/pl/lc/engelska/tutorial/light.html

Just joo. Älä nyt aloita taas jookos.

Kuka on cdämmä?

Mutta, näinhän se tekee, että kun lättäät kaksnollaykkösen vaikkapa parrikannuun, niin kyllä ulos tulevan valon väri kylmenee ja värilämpötila nousee
 
Tuotanoin, miten ihmeessä se valon väri kylmenee, jos se värilämpötila määritelmän mukaan nousee? Jos siis noudatetaan tuota ideaalisen mustan kappaleen (black-body-radiator) värin muuttumista lämpötilan mukaan, jolloin kuumeneva kohde näyttää entistä vähemmän keltaiselta (rautakappalekin hehkuu ensin punaisena, sitten keltaisena ja lopuksi kirkkaan valkoisena). Tokihan on niin, että tuosta noin 3400 Kelvinistä ylöspäin ollaan teoreettisella asteikolla (ja käytetään käytännössä aina korreloitua värilämpötilaa).
 
Mulle yks valomies yritti tota sinisen kylmyyttä selittää sillä, että keilasta otetaan pois punainen ja infrapuna. Itse sanoin, että sen infrapunan voi repiä pois vaikuttamatta sävyyn ollenkaan. Joten huonolta perustelulta ainakin tälläiselle teknokraatille kohdistettuna tuo vaikutti.
 
Ihmiset assosioivat (virheellisesti) sinisen kylmäksi ja punaisen lämpimäksi (samoin kuin vihreän terveelliseksi ruoaksi). Tämä kuuluu jo värin psykologisiin vaikutuksiin enkä rupea niistä jaarittelemaan sen enempää, kun ei ole pahemmin asiantuntemusta siltä saralta (teatterivalaistuksen piirissä painivat varmasti hallitsevat asian mua paremmin).