Kitarat: soittaminen ›

Haluaisin siis tietyssä asteikossa meneviä biisejä tai biisien kohtia tänne. Tarkoituksena on että saisin päähäni skaalojen ominaissaundin.
 
Duuri, molli, pentatoninen, blues, moodit..

Haluaisin siis tietyssä asteikossa meneviä biisejä tai biisien kohtia tänne. Tarkoituksena on että saisin päähäni skaalojen ominaissaundin.
 
Duuri, molli, pentatoninen, blues, moodit..
 
Mä ehdotan, että teet itsellesi laput kaikista noista E:stä menevänä. Siten voit paukuttaa kitarallasi ala-E:tä ja päälle porata noita noita skaaloja. Siten ne erot mun mielestä parhaiten tulee esiin ja samalla opit niiden rakenteetkin, kun joudut miettimään ne itse.

Nightwish:While your lips are still red
 
Kuuntele... Tein tosta akustiselle kitaralle varsin hianon sovituksen.

Nightwish:While your lips are still red
 
Kuuntele... Tein tosta akustiselle kitaralle varsin hianon sovituksen.
 
Ookei... That's nice

Mutta haluaisin kuitenkin sellaisia apubiisejä että kun on joku asteikko niin mietin vain sitä biisiä ja keksin miten se menee..
 
Esim. Duuriasteikkona toimii monet lastenlaulut ja duurikolmisoinnun muistan jänis istuu maassa biisin lopussa siitä 'hyppää pois' kohdasta. Samanlaisia vinkkejä muista asteikosta etenkin mollista ja myös eri intervalleista

Nightwish:While your lips are still red
 
Kuuntele... Tein tosta akustiselle kitaralle varsin hianon sovituksen.
 
Saanko kuulla? :)

Suurimmalle osalle asteikoista ei ole mitään tiettyä biisiä, mutta niille joita käytetään useimmin ihan sävellajeina löytyy kyllä. Nimimerkistä päättellen rokkipuolen esimerkit voisi kolahtaa paremmin. Siispä:
 
Jooninen (tavallinen duuri) - "Let It Be" (The Beatles)
Doorinen - "Summer Song" (Joe Satriani)
Fryyginen - Eipä tule mieleen kipaleita, jotka kokonaan menisivät fryygisestä, mutta Al DiMeolan ja vastaavien soitossa tätä moodia kuulee jonkin verran.
Lyydinen - "Flying In A Blue Dream" (Joe Satriani)
Miksolyydinen - "Hand On Heart" (Steve Vai)
Aiolinen (luonnollinen molli) - Jep, etköhän sä näitä tiedä ihan tarpeeksi. :-)
 
Harmonista mollia kuulee paljon vaikkapa Yngwien ja Michael Romeon sooloissa. Myös dim-asteikko tulee molemmilla tutuksi, joskin Yngwiellä lähinnä dominanttisoinnuilla, Romeolla vähän monipuolisemmin. Symphony X:n "Sea Of Liesin" teemariffi pohjautuu "phrygian dominant"-skaalaan, joka on harmonisen mollin viides moodi.
 
Pentatonista mollia nyt kuulee käytettävän tasan kaikkialla rokissa. Jos mietitään, että missä kaikkialla sitä esiintyy, niin se voidaan aivan hyvin ajatella vajaamuotona doorisesta tai aiolisesta. Jos nyt välttämättä haluaa paljon pentatonista mollia kuulla, niin vaikkapa Zakk Wyldellä ja Gary Moorella on tuotanto täynnä niitä tyypillisiä rokkilickejä.
 
Pentatonista duuria kuulee usein käytettävän bluesissa. Robben Fordilla paljon ainakin, joskin Fordilla kuulee todella paljon muutakin. Jos harmonisesti mielenkiintoinen ja sointuihin pohjaava sooloilu kiinnostaa, niin mielestäni Robben Ford on noin muutenkin varsin hyvä silta rokkikitaristeille.
 
Tässäpä nämä oikeastaan onkin. Skaaloja toki on älytön määrä, mutta tässä ovat ehdottomasti yleisimmät, joihin kokonaiset biisit (99% pop/rock-musasta) pohjautuu. Jos haluat tutustua melodiseen molliin ja sen moodeihin, niin niitä esiintyy suurimmaksi osaksi jazz-musiikissa.

Fryyginen - Eipä tule mieleen kipaleita, jotka kokonaan menisivät fryygisestä, mutta Al DiMeolan ja vastaavien soitossa tätä moodia kuulee jonkin verran.
 
Ritari Ässän tunnari ;)

Ritari Ässän tunnari ;)
 
Joo tai Metallican Wherever I May Roam, ainakin jonkin matkaa.

Joo tai Metallican Wherever I May Roam, ainakin jonkin matkaa.
 
Asteikkosävy siinä jää vähän vaillinaiseksi, kun se alkumelodia käy vain skaalan neljällä ensimmäisellä sävelellä. Tosin olennaisin asia fryygisessä oikeastaan onkin se b2-sävel.
 
Alice in Chainsin Would? on toinen jollain tapaa ehkä toimiva esimerkki.

Moodia ei taida olla mahdollista tunnistaa ellei taustalla soi se perus sävel?...

Moodia ei taida olla mahdollista tunnistaa ellei taustalla soi se perus sävel?...
 
Riippuu tapauksesta. Hyvin usein se on mahdollista, koska fraasien rakenteet paljastavat sen, vaikkei referenssiääniä olisikaan. Vaatii tietysti hieman harjaantumista, mutta on täysin mahdollista. Esimerkiksi doorisen sävyn erottaa todella helposti aiolisesta, vaikka soittaja mitä vetäisi.