Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Oon nyt niin kahden vaiheilla. Toisaalta rouhea riffittely kolahtaa ihan kympillä mutta toisaalta, nuo lähes kaavaa noudattavat puhtaat kertsit alkavat tulla pikku hiljaa joka rööristä ulos. Mitä tehdä? Dear Eki, voiko housujen läpi tulla raskaaksi?

Figure number five tulee mieleen vahvasti. Ei tullut lähellekkään sellaista mitä odotin, mutta kyllä tämäkin useamman kuuntelun jälkeen toimii kuin häkä. Tunnelmamusiikkia turpaanvedon sijaan.
 
Hassua muuten, että levyn parhaat (rankimmat) kipaleet ovat uuden kitaristin käsialaa.
 
Tsekatkaa muuten Sybreed. Kolahti paljon paremmin kuin tämä uusin Soilwork, ja meininki on pitkälti samanlaista. Sanotaanko että teknisempi kuin Soilwork, tai sitten suorempi Meshuggah. Kivaa tykytystä. Ja industrialtaustoja! Toimii!
 
Kuulostaa Mnemicin mielikuvituksettomalta kopiolta. Kyllä Soilworkin uutukainen vie noiden biisien perusteella 100-0.

Hassua muuten, että levyn parhaat (rankimmat) kipaleet ovat uuden kitaristin käsialaa.
 
Jossain haastattelussa Frenning sano ettei uusi hyypiö kirjottanut mitään uudelle levylle.
 
"Kappaleet oli lähes sävelletty kun uusi suoni astui kuvioihin"

Figure number five tulee mieleen vahvasti.
 
Musta Figure on paljon tylsempi levy kuin tää uusi, mutta samaa henkeä on vähän joo. Ehkä toi Figure oli vaan loistavan (ja mun kirjoissa parhaan Soilwork-lätyn) Chaoksen jälkeen hieman liian turvallinen levy ja siten pienoinen pettymys. Tasainen kokonaisuus yhtä kaikki, mikä on myös yhteistä tän uuden kanssa.
 
Ei tullut lähellekkään sellaista mitä odotin, mutta kyllä tämäkin useamman kuuntelun jälkeen toimii kuin häkä. Tunnelmamusiikkia turpaanvedon sijaan.
 
Aika haikea fiilis uuden levyn biiseistä välittyy. Toimii mullekin.
 
E: Niin ja Rumpukapulat o närsti! Fat=emotion;)

E: Niin ja Rumpukapulat o närsti! Fat=emotion;)
 
Oleppas ny kuule. Mä tiedän missä sä asut...

pitihän tuo silti laittaa varaukseen...noudan kunhan rahaa tulee...

Väsynyttä, väsynyttä. Ei tästä oikein voi muuta sanoa.

kun ekan kerran kuuntelin levyn läpi niin kuullosti jotenkin hirvittävälle, mutta n 5 kuuntelu kerran jälkeen Sworn To A Great Divide osoittautui aika pirun kovaksi lätyksi. Kitarasoundit on vähän oudot mutta kyllä siihen nopeasti korva tottui. Pitkään myös Disarmonia Mundia kuunnelleena täytyy sanoa että Strid on yksi parhaimmista laulajista mitä tiedän...

Onpas joutavat kitarasoundit levyllä. Omissa demobiiseissäkin on paremmat soundit.

joo-o. ensimmäinen kosketus levyyn oli jokseenkin valtaisa pettymys, ei vähiten sen takia, että exile ei potki sitten millään. nyt useamman kuuntelukeran jälkeen levyltä on alkanut löytymään jo melkoisia helmiäkin. ja on se mukavaa kun speediltä on löytynyt takataskustaan taas muutama uusi ääni ja lisäponta tulkintaan.
 
joka tapauksessa eniten pännii useissa biiseissä havaittava "näyttämisen" halu. kaikenmoista riffittelyä ja tykitys-progeilua on sen verran tanakasti tungettu joka väliin, että biiseistä jää usein erittäin sekava maku suuhun.
 
en tiedä... ehkä odotin STD:n seuraajasta hieman groovaavampaa ja sielukkaampaa.
 
mutta kyllä Soilwork edelleen säilyttää ansaitsemansa paikan sydämessäni.

Onpas joutavat kitarasoundit levyllä. Omissa demobiiseissäkin on paremmat soundit.
 
No on sulla soundit.
 
Nykyään usein valitetaan (varsinkin jenkkituotannon yhteydessä) puuduttavaksi asti hiotuista hifisoundeista, ja kun kerrankin saadaan rouheutta ja rosoisuutta niin sekään ei kelpaa.
 
Minusta nuo sopii lätylle kuin nyrkki silmään.

Eipä mullakaan kitarasoundien suhteen mitään purnattavaa. Hyvin sopivat yleisfiilikseen. Ei niiden aina tarte jytkyttää pinnassa. Levyllä tuntuu muutenkin olevan pääpaino lauluissa. Yhä toimii.

ei jaksa ruveta valittamaan soundeist..jos musa on hyvää niin ei haittaa vaikka olis kuinka paskat soundit...
 
mutta harvoimpa tulee levyä vastaan jossa alotus biisi olisi paska..tämä levy kuuluu niihin harvoihin..

Itselläkin nyt jo sangen monta kierrosta levyn kuuntelua takana, ja hyvältähän tämä kuullostaa!
 
Alkuun tuntui vähän ponnettomalta menolta, jotenkin vähän laiskaa. Mutta asia on nyt väistynyt kun kiekko on pyörinyt lisää soittimessa. Suht tasainen levy, mitä nyt jokunen ralli oli sellaisia jokka ei ole vieläkään jääneet kummemmin mieleen, ja taas jokunen sellainen jotka ovat ekasta kuuntelukerrasta asti soinu repeatilla päässä.
Soundeista sen verran, että ainakaan kitarasoundeistä en löydä valittamista. Päinvastoin, hienoa vaan kun ei ole soundeja viilattu jenkkityyliin ihan luonnottoman kliinisiksi. Rumpusoundeista taasen voisin vähän napista. Hyvät ovat toki, mutta itse rumpalina jäin odottelemaan Dirkiltä jotain saman suuntaista kuin oli Stabbin The Dramalla. STD:llä oli meinaan ainakin mun mieleen ehkä parhaimmat rumpusoundit mitä olen koskaan kuullut.
 
Mutta eihän siinä, ihan kova lätty. Ei mikään ihmeellinen, muttei paskakaan.

Oliko kukaan eilen Nosturilla?

Oliko kukaan eilen Nosturilla?
 
Yep, mahtava keikka ja komeet pitit. Hauntedilla vaan tuntuvammat..

yksi biisi vain uudelta, muuta valittamist ei ole, erittäin kova meno oli..

Hep! Siellä oltiin!
 
Sonic Syndicate oli sarjaa "hohhoijaa, seuraava". Caliban menetteli, The Haunted oli paras ja Soilwork oli hyvä.
 
Mutta joo, kova keikka oli kuiteskin. Tuli jokunen vanha timanttikin, esimerkkinä Chainheart Machine. Se oli saatanan kova! Rumpalina oli mukavaa taas päästä näkemään Dirk Verbeurenin työskentelyä, eikä tämäkään keikka ollut pettymys. Kyllä Soilworkilla nyt kelpaa humpata kun on ihmiseksi pukeutunut kone rummuissa..
 
Soilworkin piteissä ei jaksanut olla mukana, kun The Hauntedin aikana tuli siellä ympyrässä juostua sen verran tarmokkaasti, että siitä on vieläkin merkkejä kehossa muunmuassa lihaskivun muodossa :).

Itsekin käväisin Soilworkin keikan katsomassa. Tämä oli neljäs kerta, kun näin bändin lavalla ja yhä vahvemmaksi kävi mielipiteeni siitä, että aika puuduttavaa kuunneltavaa bändi on livenä.
 
Vaikka energiaa ukoilla riittää vaikka muille jakaa (lukuunottamatta Speedin kuluneita ja väsyneen oloisia välispiikkejä), niin se ei kuitenkaan pelasta bändin suht tukossa olevaa livesaundia. Kun kaksi formula-auton ja mörön risteytykseltä kuulostavaa kitaraa, basso, synat ja sen päälle vielä taustanauhat pauhaavat kaikki täydellä teholla päällekkäin, niin ei sitä saundia livetilanteessa kovin selkeäksi saa vaikka olisi kuinka hyvä tila ja miksaus.
 
Levyillä Soilwork kuulostaa briljantilta.
 
Edit. korjailua