Kitarat: soittaminen ›

Paras vaihtoehto on minunkin mielestäni se että pistät sen kitaran sivuun joksikin aikaa ja teet jotakin muuta. Voit vaikka ottaa jonkun toisen soittimen rinnalle.
Tai sitten unohdat toisten bändien biisien soittelemisen ja teorian ja soittelet jotakin omaa.
 
Aivan. Omien biisien säveltäminen, soittaminen ja äänittäminen on mukavaa ja ennenkaikkea kehittävää puuhaa vaihteeksi jos on kyllästynyt soittelemaan samoja muiden biisejä/opettelemaan teoriaa/soittotekniikoita päivästä toiseen. Ja mitä enemmän se tehtävä musa eroaa siitä mitä yleensä soittelee niin sen parempi, ainakin omasta mielestäni.
 
Toki tuo kitaran sivuun laittaminenkin on ihan hyvä idea jos on totaalisen kyllästynyt. Tuonkin vaiheen ohi voi kyllä päästä jatkamalla soittamista. Itselläni on ollut vastaavanlaisia tilanteita nuorempana (nuori olen nytkin) ja miksei vieläkin ajoittain. Seurausta ehkäpä siitä että soitettava/sävellettävä musiikki oli lähes aina jonkinsortin heviä, ja hevikitarointia oli takana jo vuosia. Nykyään menee kaikki rautalangasta bluesiin ja vanhempaan (60-, 70- ja 80-lukujen) rockiin jne. ja soitto maistuu taas. Hevimusiikki on väistymässä yhä enenevissä määrin enkä ole siitä pahoillani.
 
Usein hevikitaroinnissa tulee keskityttyä paljon epäoleellisiinkin asioihin, ja näin ollen monet tärkeät asiat jäävät huomiotta. Kesällä hommasin akustisen ja huomasin että aivan kaikki perusasiatkaan eivät olleet täysin hanskassa. Mm. sointujen puhdas soittaminen teräskielisellä, sointujenvaihdot sujuvasti jne. Sointuja en muista ulkoa vieläkään läheskään kaikkia, mitä nyt jonkin verran perussointuja, niissä riittää vielä opeteltavaa.
 
Jos sulla ei vielä ole akustista, niin kannattaa hommata. Kehittää paljon sormivoimia, jotka ainakin itselläni havaitsin huonoiksi koska akustista on tullut soiteltua todella minimaalisesti. Akustisella tulee myös paljon uutta näkökantaa omaan soittoon, sillä samat tilut ja bendit kuten sähkiksellä ei lähde todellakaan yhtä helposti. Tilalle täytyy kehitellä jotain yksinkertaisempaa mutta silti hyvältä kuulostavaa, ja itselläni tämä on ainakin osittain siirtynyt myös sähkikseen. Eli ne ainaiset samat tylsät tilut ovat karsiutuneet melko rankalla kädellä. Niiden tilalle sitten vaan on tullut paljon muita uusia juttuja.
 
Koskaan ei mielestäni voi osata edes perusjuttuja tarpeeksi hyvin, joten kannattaa välillä keskittyä niihinkin eikä pelkästään vaikeiden juttujen harjoitteluun, mikä sekin on aina välillä kehittävää.
 
Yksi uusikin näkökanta pitää tuoda tähän keskusteluun, nimittäin jonkun uuden soittokaman hankinta. Jos on käynyt niin että olet kyllästynyt esim. saundiisi, kitaraasi, vahvariin...? Tai tuo yhdessä muiden seikkojen kanssa saattaa hyvinkin aiheuttaa tylsistymistä soittoon. Itse olin taannoin täysin leipiintynyt saundiini ja kamoihini, jotka silloin olivat Marshallin Valvestate 200 -trankku ja Epin Les Paul. Tuntui että ainakaan bändivolilla tuosta yhdistelmästä ei saanut oikein mitään hyvää ulos, ja samalla intokin bändin kanssa reenailuun katosi. Eilen pääsin luukuttamaan Edition Tubeani ja taas oli kivaa! Kannattaa tuumailla tuotakin.
 
Huh, tulipas taas kukkua kirjoitettua :) Varmaan pisin postaamani kirjoitus m.nettiin.