Rock, pop, alternative ›

Hiton hyvältä kuulostaa levy, vaikkei siitä oikeastaan ole jäänyt mitään mieleen. Se on yleensä kovan levyn merkki, ainakin minulla. 15 Step ja All I Need ovat jääneet parhaimipina esityksinä takaraivoon.

Enpä kyllä yhtään ihmettele että lauluja tulee kuin liukuhihnalta, jos niiden taso on suurinpiirtein "huono singlen b-puoli". Ovat menettäneet kyvyn säveltää hienoja kappaleita.
 
Vähän samat fiilikset. House of cardsista tulee ikävästi U2 ja Bono mieleen...
 
Sovitukset on kyllä hienoja, ja pelastaa osan huonoista biiseistä.

Enpä kyllä yhtään ihmettele että lauluja tulee kuin liukuhihnalta, jos niiden taso on suurinpiirtein "huono singlen b-puoli". Ovat menettäneet kyvyn säveltää hienoja kappaleita.
 
Kuten aiemmin sanoin, se niiden sävellystyyli on mennyt vaan paljon minimalistisemmaks. Semmosia yhden soinnun biisejähän noista on periaatteessa moni, jankkaavalla laulumelodialla maustettuna. Jostain Arpeggista tai vaikka Tompan soololevyltä löytyvästä Cymbal rushista huomaa, et kyl ne halutessaan tekee edelleen ihan OKC-tason sävellyksiä.

Kuten aiemmin sanoin, se niiden sävellystyyli on mennyt vaan paljon minimalistisemmaks.
 
Niin ja minusta tuohon minimalismiin voisi myös yhdistää ajatukseen laiskuudesta. Hei, tässä on yks idea, veivataan tän ympärillä eri sovituskikoilla 4-5 minuuttia.
 
Tältä levyltä ei tosiaan oikein tunnu erottuvan/jäävän mieleen mitään. Liekö sitten huono vai hyvä asia, varmaan vähän molempia.

Olenko ainoa, jonka mielestä Kid A on parasta Radioheadia? Uusi levy ei mielestäni ole niin edistyksellistä, mullistavaa ja kylmiä väreitä tuottavaa kuin bändiltä voisi parhaassa tapauksessa odottaa.

Olenko ainoa, jonka mielestä Kid A on parasta Radioheadia? Uusi levy ei mielestäni ole niin edistyksellistä, mullistavaa ja kylmiä väreitä tuottavaa kuin bändiltä voisi parhaassa tapauksessa odottaa.
 
Mahdollisesti. Liityn suureen joukkoon ja totean että ei OK Computerin voittanutta. Aina viimeaikoihin asti pidin Kid A:ta toiseksi parhaana mutta kyllä se nyt on todettava että taitaa in rainbows jopa tuon voittaa. Upeita levyjä molemmat.

Niin ja minusta tuohon minimalismiin voisi myös yhdistää ajatukseen laiskuudesta. Hei, tässä on yks idea, veivataan tän ympärillä eri sovituskikoilla 4-5 minuuttia.
 
Ööh mitäs laiskaa on "toistavassa" musiikissa?

Mainittakoon myös että in rainbows menee jo melko lähelle OK Computerin tasoa, levy kuulostaa vieläkin niin vitun hyvälle vaikka on tullut kuunneltua jotakuinkin kolmesti päivässä. Just tälläistä kamaa mistä meitsi tykkää.

Ööh mitäs laiskaa on "toistavassa" musiikissa?
 
Toden totta.

Niin ja minusta tuohon minimalismiin voisi myös yhdistää ajatukseen laiskuudesta. Hei, tässä on yks idea, veivataan tän ympärillä eri sovituskikoilla 4-5 minuuttia.
 
Mun nähdäkseni tyyli on vaan mennyt entistä kauemmaksi siitä perinteisestä pop-kaavasta, eikä se ole sinällään ollenkaan huono homma. Noista uusista RH-biiseistä on tosiaan aikas vaikea löytää niitä perinteisiä säkeistöjä ja kertsejä, mutta musa on muuten mennyt varsin paljon uuteen suuntaan (rytmin ja positiivisuuden esiinmarssi, kenties).
 
Tuota yhden idean jumitusläppää en ymmärrä, noissa uuden lätyn biiseissä kun tapahtuu jatkuvasti pirun paljon. Vaikka se "pohja", ja eteenkin komppi, rullaa samaan malliin pitkälti koko biisin mitan jatkuvasti, niin sen lisäksi noissa kipaleissa tapahtuu todella paljon eteenkin melodioiden ja sovitusten puolesta. Laulumelodiat ovat In Rainbowsilla tosiaan suht pienessä roolissa, mutta hienot instru-osiot ovat astuneet osaltaan enemmän esille. Myös Thomin ääni toimii nyt enemmän efektinä kuin kantavana voimana.
 
Näin monipuolisen ja tuoreen levyn julkaisevaa bändiä en menisi kutsumaan "laiskaksi", eteenkään nykyisessä suorastaan jämähtäneessä musiikkiympäristössä. Esittäkää ihmeessä esimerkkejä bändeistä jotka ovat olleet kasassa yhtä pitkään ja ovat pystyneet välttämään tämän mainitun "laiskuuden"... Mun mielestä tuttujen biisirakenteiden rikkominen ja uusien tuulien haistelu on vain tervetullut ilmiö, ymmärrän toki jos uusi tyyli ei kaikille maistu.
 
E: kyseessä on omaan korvaan ehdottomasti yksi bändin vahvimmista levyistä, vaikka The Bendsin ja eteenkin OK Computerin mahtavuus jää saavuttamatta - se ei silti kerro levyn hyvyydestä juuri mitään. Mahti matskua, jopa positiivinen yllätys epätasaisten Amnesiacin ja HTTT:n jälkeen.

In Rainbows ei jostain syystä anna mulle parin kuuntelun jälkeen juuri minkäänlaisia väristyksiä tahi kiksejä. Pitää varmaan kuunnella vielä pari kertaa lissää.

Olisi noista biiseistä saanut paljon jännittävämmän levyn, verratkaa vaikka Arpeggin Ether-festivaaleilla esitettyä versiota levyversioon.
 
Enpä voisi olla enempää eri mieltä. Tuo Ether-versio on mielestäni aika tylsä ja siinä ei ole oikeastaan mitään ihmeellistä. Levyversio on taas musiikkia, jonkalaista en ole koskaan aiemmin kuullut. Kappaleen sovitus ja äänimaisema on jotain aivan käsittämätöntä. Tällä hetkellä tuntuu, että tuo biisi menee jonnekin top kymppiin ikinä.

Mitä ihmettä, Radiohead -ketju valahtanut 2. sivulle! Nostetaanpa.
 
Radiouutisista (pun unintended) kuulin tänään, että In Rainbows julkaistaan Dave Matthewsin ATO -lafkan toimesta. Mikään monikansallinen megalevy-yhtiö ei ole kyseessä. Mielestäni erinomainen veto radioheadjampoilta.
 
edit: yhdys sanat ovat yhdyssanoja.

Ei muuten muilla oo semmosta juttua käyny, että tossa maksunvahvistamisvaiheessa kone väittää kotimaaksenne Zimbabwen? :D
Mulle nimittäin kävi sillain, et kaikki nimi ja osotetiedot oli muuten oikein mutta maana luki Zimbabwe! Ja aivan varmasti sinne Suomen merkkasin kun sitä kysyttiin, eihän Finland ja Zimbabwe oo aakkosissa lähelläkään...

Eihän Finland ja Zimbabwe oo aakkosissa lähelläkään...
 
Oliskos siinä käynyt niin, että sulla tapahtui näppäysvirhe ja kenttään tuli sitten Zimbabwe, joka tietääkseni on viimeisenä valtioiden aakkosjärjestyksessä? ATK:n ihmeitä...

Mua ei oikein napannu tää uusin levy. Muutama loistava biisi mutta muuten aika lailla keskinkertaista. Kuulostaa vähän sellaiselta albumilta johon ei oo jaksettu panostaa.

Hyvä levyhän tämä uusi kyllä on nyt kun on kunnolla saanut kuunneltua. Levy on tosin ennemminkin täynnä hyviä soundeja kuin hyviä biisejä. Vieläkään ei biiseistä jää oikein mitään mieleen mutta älyttömän mukavaa tätä on kuunnella. Ei jaksaisisi millään enää odottaa sitä Disc Boxia saapuvaksi.

NME:stä lainattua:
 
Radiohead sign 'conventional' record deal
 
XL Recordings will release 'In Rainbows' on CD
31.Oct.07 5:55pm
 
Radiohead have signed a deal with British indie label XL Recordings for the physical release of 'In Rainbows'.
 
The label, which is the home of The White Stripes and Dizzee Rascal, has previously released Thom Yorke's solo record 'The Eraser'.
 
'In Rainbows' was released on October 10 as a download only and the band allowed fans to name their price, but now the label will handle its physical CD release next year.
 
"Radiohead are a constant inspiration to us all, because they unfailingly put creativity first. XL is more than honoured to be working with Radiohead," explained XL founder Richard Russell of the deal.
 
"Radiohead have created a huge amount of excitement via the unique way in which they launched this campaign online," added the label's Managing Director Ben Beardsworth. "'In Rainbows' is truly a classic album and it deserves to reach a massive audience, well beyond that of download and boxset sales. We will be working closely with them to help deliver that."
 
A release date for the CD is yet to be confirmed
 
Levy-yhtiöt ovat kuolleet, paitsi tietysti coolit levy-yhtiöt... Onkohan tämä nyt tupla vai tuleeko tupla vain Discboxin mukana?

Tuolla on muuten Mogwain laulajakitaristin kolumni aiheesta In Rainbows. Ihan mielenkiintoinen näkökulma aiheeseen.
 
http://drownedinsound.com/articles/2522079