Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Onko kukaan muu sitä mieltä, että suurin osa Lamb Of Godin biiseistä tuntuu jämähtävän intron jälkeen? Bändi kun tuntuu olevan mieltynyt käyttämään virppahakkausintroja kuten biiseissä Black Label, The Faded Line ja Redneck, ja omaan korvan jokainen biisi tuntuu lopahtavan heti alun mahtipontisen riffin jälkeen.
 
Metallin uusi suunta, luultavasti. Oma käsitys on ollut että tähän suuntaan on nykyhevi ollut menossa koko ajan. Parempi tämäkin kuin "kaunis" hevimusiikki, Within Temptation ja muut lässynlässyn-metallit.

New American Gospelista on jo olemassa remasteri muutamalla lisäbiisillä. Tosin se rumpusoundi on edelleen aika kauhea.
 
itse juuri nimenomaan ihastuin alunperin noihin rumpusoundeihin ja sitäkautta sitten koko lättyyn/bändiin, joskus näinkin :/

Onko kukaan muu sitä mieltä, että suurin osa Lamb Of Godin biiseistä tuntuu jämähtävän intron jälkeen? Bändi kun tuntuu olevan mieltynyt käyttämään virppahakkausintroja kuten biiseissä Black Label, The Faded Line ja Redneck, ja omaan korvan jokainen biisi tuntuu lopahtavan heti alun mahtipontisen riffin jälkeen.
 
Kyllä, oon huomannu saman, Hourglass:kin jotenkin lopahtaa alun jälkeen... :o

Jännä huomio. Mulle ne parhaat palat on useimmissa biiseissä juuri ne verset ja muut ei-niin-korostetut kohdat. Esimerkiksi For Your Malicen verse on ihan timanttia, samoin vaikkapa Ruinin verse ja Vigilin loppupäästä se nopeampi kohta.
 
Sacramentilla tuo ehkä pitääkin paikkansa, mutta se on vähintäänkin kyseenalainen levy noin muutenkin. As The Palaces Burnin tasaisesti koko levylle jakautuneesta kovuudesta on jäljellä vain muutama alkupuoliskon ja ihan vikan biisin kovempi riffi. Välissä on niin turhaa tavaraa, että olisin mielummin ottanut Sacramentin tilalle EP:n, jossa on vain Walk With me in Hell, Redneck, Pathetic ja Beating on Death's Door.
 
Ashes of the Wake on hiukan väliinputoaja, Palacesin tasaista laatua ei ehkä vähän löysemmän loppupuolen takia saavuteta, mutta silti useampaa biisiä ainakin jaksaa kuunnella pidemmälle, kuin alkuriffin ja ekan versen. New American Gospelista ei osaa sanoa, tuota on ehdottomasti vähiten tullut kuunneltua, ne soundit karkoittavat luotaan.
 
Sinänsä harmi on, että löysimmällä lätyllä on niin helvetin helmet soundit, ja matskullisesti paljon paremmilla (New American Gospel + As The Palaces Burn) ei soundilla niin mässäillä. Palaces nyt menee, mutta etenkin kitarat ovat ajoittain aivan liian terävät. Sacramentin kitarasaundi saa varsinkin Patheticin introssa aikaan housuihin laukeamisen.

Ashes of the Wake on hiukan väliinputoaja, Palacesin tasaista laatua ei ehkä vähän löysemmän loppupuolen takia saavuteta
 
Joudun ikävä kyllä toteamaan,että olet väärässä *myhiö*
 
Ashesin lopussahan on melkein levyn parhaat biisit: break you, what I've become ja remorse is for the dead.. Siitä instrumentaalista ei aina jaksa innostua, mutta em. kolmikko on kyllä niin tiukkaa laatua.
 
Palacesin soundeista oon kyllä samaa mieltä kanssasi, mutta sacramentin soundit ei oo mulle oikein vieläkään auenneet. Ne on jotenkin kesyt, jos ei pääse kovalla huudattamaan.
 
Mahti bändi kyllä, jokaista levyä tulee mielellään kuunneltua... Ainoa ikävä puoli on, että omat riffit ei kuulosta enää miltään ku äijiltä niitä löytyy vähän joka biisin joka osasta.

En ole kyllä noiden kolmen biisin koskaan huomannut herättävän samanlaista fiilistä, kuin levyn ekan puoliskon rallien.
 
Laid to Rest, Hourglass, Now You've Got Something to Die for, The Faded Line ja Blood of the Scribe vaan ovat niin kovia kipaleita, että niiden jälkeen väkisinkin vaaditaan jo helvetin kovaa kamaa, että levyn fiilis noista voisi vielä nousta. Ainakaan tähän mennessä loppupuolisko ei ole sitä tarjonnut. Koitetaan nyt sitten vielä.

Omasta mielestäni As The Palaces Burnin ja Ashes Of The Waken vertaaminen on todella hankalaa, koska itselleni ensin mainitun kuuntelemisen tekee mahdottomaksi aikaisemminkin mainitut korvia raastavan surkeat soundit. Biisit ovat kyllä timanttia, mutta vitutus on liian kova keskittymiseen.
 
Ashes on kyllä rauhallisempi, mutta omalla listallani nousee Palacesin ohi. Soundit vaikuttavat varmasti asiaan.
 
Sacrament on todella tiukkaa paahtoa, yksi viime vuoden kovimpia levyjä omasta mielestäni. Levy on kuitenkin ehkä hieman tasapaksu.

lamb of god HENKEEN JA VEREEN! paras bändi :D

lamb of god HENKEEN JA VEREEN! paras bändi :D
 
Jee, jihuu!

lamb of god HENKEEN JA VEREEN! paras bändi :D
Jos Lamb of God toimii, tsekkaa Discard: www.myspace.com/discardofficial

LAMB OF GOD will be wrapping up the Sacrament album cycle with this tour. After 18 months of touring with Slayer, Megadeth, Ozzfest, Heaven and Hell, and headlining runs in the US, Japan, Australia, UK and Europe, LAMB OF GOD will take 2008 off to prepare for a new CD.
Fans will get a new dose of LAMB OF GOD in 2008 with a full length DVD, set for release in the spring. The DVD will document the entire Sacrament experience, beginning with rehearsals for the albums recording straight through this headline run.
 
Yes the rumors are true, Killswitch and LAMB OF GOD are back together again Killswitch vocalist Howard Jones affirms. We had our honeymoon four years ago and now its time to renew our metal vows. This is your official invitation - the only one you will ever need.
 
http://www.lamb-of-god.com/sacrament/news/

Jos Lamb of God toimii, tsekkaa Discard: www.myspace.com/discardofficial
 
Oho, tämähän tykitti saaaaakelin kovaa! Tulkaa rolloon keikalle, ho.
 
Lamb of God itessään ei ole meikäläistä lämmittäny. Vielä. Mie olen aktiivisesti seurannu jenkkimätön uusia nimiä, ja jotenkin tämä on aina jäänyt muiden jalkoihin. Antanut tylsän vaikutelman ittestään. Parhaimmillaan bändi kyllä pieksee menemään pirun hyvin, mut kokonaisuus jää uupumaan. Ei pärjää Chimairan tai Devildriverin uusimmille.
 
Ashes of the Wakessa on kyllä kivoja Testament-vaikutteita. Ja Redneckistä on mahtava video!

Onko kukaan muu sitä mieltä, että suurin osa Lamb Of Godin biiseistä tuntuu jämähtävän intron jälkeen? Bändi kun tuntuu olevan mieltynyt käyttämään virppahakkausintroja kuten biiseissä Black Label, The Faded Line ja Redneck, ja omaan korvan jokainen biisi tuntuu lopahtavan heti alun mahtipontisen riffin jälkeen.
 
On, tai ainakin suuri osa biiseistä, kaikkiin levyihin kun en ole jaksanut tutustua. Tässä on yksi niitä bändejä, jotka eivät herätä minussa juuri minkäänlaisia ajatuksia. Parhaat biisit ovat hyviä tai erittäin hyviä, mutta keskimääräinen otos tuotannosta ei sano minulle mitään. Hassua, mutta yleensä tämmöiset bändit sijoittuvat musiikillisesti Meshuggahin ja Panteran välimaastoon, vaikka näistä kahdesta taas pidän.

Tulenpas ilmaisemaan mielipiteeni tännekkin. Aluksi Lamb Of God ei oikein kolahtanut, muutaman biisin muutamaa kohtaa lukuunottamatta. Noh, pidin vähän taukoa LOG:in kuuntelusta ja kappas vaan kolahtaa nyt ihan örkeleen kovaa. Mitä nyt noita live vetoja Downloadin keikalta kuunnellut niin ovat kyllä kovia soittamaan.

Tulenpas ilmaisemaan mielipiteeni tännekkin. Aluksi Lamb Of God ei oikein kolahtanut, muutaman biisin muutamaa kohtaa lukuunottamatta. Noh, pidin vähän taukoa LOG:in kuuntelusta ja kappas vaan kolahtaa nyt ihan örkeleen kovaa. Mitä nyt noita live vetoja Downloadin keikalta kuunnellut niin ovat kyllä kovia soittamaan.
 
Minulle kävi keväällä ilmiömäisen samallatavalla! Downloadin keikan "jaksettuani" katsoa kokonaan olin ihan myyty...

en oikein niin paljoa tästä bändistä pidä vaikka sitä kuuntelenkin silloin kun.. kuuntelen ^^
rumpalin takia vain kuuntelen bändiä *en tajua* mutta tykkään vain hänen soittotyylistä *vaikka itse olenkin kitaristi ^^*
noh, ei kumminkaan mikään turha bändi ole *peukku*

ensi viikon perjantaina ylextralta lamb of god provinssi keikka kello 22, YESH!!!!!!..

Ei ollut hyvä keikka. Soundit tulee varmaan vielä TV:ssäkin olemaan aivan persiistä jos niitä edes on yritetty korjata.

Lamb of god on aivan loistava, paras biisi on uudelt albumilta eli sacramentilta hmm... Redneck , blacken cursed sun , pathetic ja beating on deaths door.
 
Aloin taas kiinnostuneena kuuntelemaan (mainitsemiasi biisejä), hyvältä kuulostaa kunnes se yksi avaa suunsa. Harmi että muuten hyvän bändin pilaa sietämätön laulaja.