Kitarat: soittaminen ›

Oon lukenu intervalli asiaa Suuresta Kitara kirjasta muttei tunnu oikein aukeavan.Kertokaa jotain näihin kysymyksiin ja valaiskaa aloittelijaa!
 
-Mikä on intervallien merkitys ja onko ne hyvä osata?
-Mitä ovat ylä äänet ja ovatko ne sama asia kuin huilu äänet?
-Mistä soitatte Em barrena?

-Mikä on intervallien merkitys ja onko ne hyvä osata?
 
Intervallit ovat aivan peruskauraa ja ne kannattaa kyllä opetella hyvin riippumatta pääsoittimesta. Koko ikänsä kolmen soinnun punkkia soittanut karpaasi saattaa sanoa, ettei intervalleja tarvitse osata, mutta jos sun ikinä tarvitsee analysoida, mitä musiikissa tapahtuu tai selostaa jollekulle musiikkia ymmärtävälle esim. jokin musiikillinen idea, intervallien osaaminen on kyllä ihan elintärkeä juttu. Ihan samanlaisesta perusasiasta on kyse kuin sävelten nimet, nuottien kestot tai eri sointutyypit.
 
Tässä intervalleista paljon asiaa:
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=39&t=24411
 
Lyhyesti: intervalli tarkoittaa kahden sävelen välistä etäisyyttä: melodiassa, asteikossa, soinnussa, ihan missä vaan. Eri etäisyyksille on annettu erilaisia nimiä ja ne on syytä osata etenkin jos aikoo soinnuttaa tai sovittaa biisejä tai keksiä vaikka stemmoja olemassaolevalle melodialle.
 
-Mitä ovat ylä äänet ja ovatko ne sama asia kuin huilu äänet?
 
Tarkoitetaankohan nyt soivan sävelen yläsäveliä, eli niitä taajuuksia, jotka aina soivat perustaajuuden mukana ja jotka luovat kullekin instrumentille tunnistettavan soinnin? Huiluäänet rakentuvat noille yläsävelille ainakin.
 
-Mistä soitatte Em barrena?
 
Yksi esimerkki: 079987. Etusormen barre 7. nauhalle lukuunottamatta paksua E-kieltä.

kuha. kertoo asiaa intervalleista piisissä intervallit
 
http://profile.myspace.com/index.cf … .viewprofile&friendID=196507535

kuha. kertoo asiaa intervalleista piisissä intervallit
 
http://profile.myspace.com/index.cf … .viewprofile&friendID=196507535
 
Hoho!
 
Jos tästä ei ole syytä painaa plussaa niin ei mistään ikinä.

kuha. kertoo asiaa intervalleista piisissä intervallit
 
http://profile.myspace.com/index.cf … .viewprofile&friendID=196507535
 
Intervallien nimeäminen on aika heikolla pohjalla itselläni, eli noudattiko joku soitin siis noita laulun sanoja?

kuha. kertoo asiaa intervalleista piisissä intervallit
 
http://profile.myspace.com/index.cf … .viewprofile&friendID=196507535
 
Eiss.. :D:D plussaa tulee täältäkin!

Intervallien nimeäminen on aika heikolla pohjalla itselläni, eli noudattiko joku soitin siis noita laulun sanoja?
 
Lauluhan tuossa menee noiden intervallien mukaan. On muuten hyvää treeniä :)
 
Antero

kuha. kertoo asiaa intervalleista piisissä intervallit
 
http://profile.myspace.com/index.cf … .viewprofile&friendID=196507535
 
Täähän on ihan ässäkamaa. Mun korvissa plussan arvonen! :)

Joo intervallit kyllä kannattaa opetella ihan suosiolla :D Jahka siis tajuaa mikä niiden merkitys on, että skaalat muodostuu intervalleista jne. mä en just nyt jaksa siihen kirjottaa mitä ne meinaa :D Joten vastaan vaan ton Em jutun, kun sen voit soittaa siis mistä vaan mistä löydät E molliskaalan, vireestä riippumatta... Normivireellä EADGHE soitat e-mollin näin vaikkapa:
 
e-
h-
g-0
d-2
a-2
e-0
 
tai näin vaikkapa:
 
e-
h-8
g-9
d-9
a-7
e-
 
ja e-molliskaala menee näin noista samoista kohdista
 
e-------------------------------------------------------------
h-------------------------------------------------------------
g------------------------------------------------7-9---------
d---------------0-2--------------------7-9-10---------------
a--------0-2-3-------tai näin-7-9-10-----------------------
e-0-2-3------------------------------------------------------
 
sitten toki voit sweepatakin e mollin näin:
 
e---------3h7p3---------
h-------5--------5--------
g-----4------------4-----
d---5----------------5----
a-7--------------------7---
e---------------------------
 
Eli tapoja on monia, valitse minkä haluut... mä en jaksa kirjotella vaan meen nukkuun, öitä kaikille!

Joo intervallit kyllä kannattaa opetella ihan suosiolla :D Jahka siis tajuaa mikä niiden merkitys on, että skaalat muodostuu intervalleista jne. mä en just nyt jaksa siihen kirjottaa mitä ne meinaa :D Joten vastaan vaan ton Em jutun, kun sen voit soittaa siis mistä vaan mistä löydät E molliskaalan, vireestä riippumatta... Normivireellä EADGHE soitat e-mollin näin vaikkapa:
 
e-
h-
g-0
d-2
a-2
e-0
 
tai näin vaikkapa:
 
e-
h-8
g-9
d-9
a-7
e-
 
ja e-molliskaala menee näin noista samoista kohdista
 
e-------------------------------------------------------------
h-------------------------------------------------------------
g------------------------------------------------7-9---------
d---------------0-2--------------------7-9-10---------------
a--------0-2-3-------tai näin-7-9-10-----------------------
e-0-2-3------------------------------------------------------
 
sitten toki voit sweepatakin e mollin näin:
 
e---------3h7p3---------
h-------5--------5--------
g-----4------------4-----
d---5----------------5----
a-7--------------------7---
e---------------------------
 
Eli tapoja on monia, valitse minkä haluut... mä en jaksa kirjotella vaan meen nukkuun, öitä kaikille!
 
EDIT: vielä se että kannattaa opetella siis nää nimet eli priimi, sekunti, terssi, kvartti, kvintti, seksti, septimi ja oktaavi jotka on siis duuriskaala oikeestaan tavallaan koska se muodostuu puhtaista mut molliskaalassa on sit alennettu kolmonen, kutonen ja seiska... Tauti kun väsyttää :DD
 
EDIT2: perkele tuliki vammasesti kun painoin väärää nappia :D
 
EDIT3: tuli muutes vieläkin juttua mieleen, että... Ota esimerkkibiisinä CKY:n 96Quite bitter beings se riffi siitä joka on jo surullisenkuuluisa, se menee aika hyvänä esimerkkinä e-molliskaalasta se sweeppijuttu siinä alussa... Nyt nukkuu, pahoittelen miljoonaa edittiä

Yksi kysymys; liittyy tähänkin topiciin. Mitä tarkoittaa sana "jahka" tai mikä se on? Ei ymmarrä.

Mitä tarkoittaa sana "jahka" tai mikä se on? Ei ymmarrä.
Luulisin, että sillä viitattaisiin lausahdukseen "sitten kun".
Esim. Jahka/Sitten kun olet oppinut soittamaan banjoa, voit opetella soittamaan trumpettia.

Täähän on ihan ässäkamaa. Mun korvissa plussan arvonen! :)
 
Tuon kuulin livenä. Mahtis veto!

Myös "kunhan" on aika hyvä synonyymi "jahka":lle.
 
Ihan hyvässä hengessä sanon tämän: hassua, miten intervalliaiheisesta, eli puhtaasti instrumentista riippumatonta teoriaa käsittelevästä kysymyksestäkin päästään niin helposti sweeppaukseen, eli yhteen kymmenistä kitaran soittotekniikoista. Eli käytännössä kokonaan pois alkuperäisestä aiheesta.
 
Rönsyily, tuo keskustelupalstojen aromisuola.

Myös "kunhan" on aika hyvä synonyymi "jahka":lle.
 
Ihan hyvässä hengessä sanon tämän: hassua, miten intervalliaiheisesta, eli puhtaasti instrumentista riippumatonta teoriaa käsittelevästä kysymyksestäkin päästään niin helposti sweeppaukseen, eli yhteen kymmenistä kitaran soittotekniikoista. Eli käytännössä kokonaan pois alkuperäisestä aiheesta.
 
Rönsyily, tuo keskustelupalstojen aromisuola.
 
Noh, pistin sweepin ihan vaan siks kun se mieleen tuli ja se on semmonen osa-alue jota ittekseni oon viimeaikoina opetellut paljon täppäyksen kaveriksi... sitäpaitsi, aiheen kirjoittaja oli lukenut suuresta kitarakirjasta asioita ja niiden pohjalta kyseli joten päättelin että kyseinen soitin on kitara, ja aihe ylipäätä on "kitarat: soittaminen" osiolla joten en tajua miks sotkette muita soittimia? Ihan hyvässä hengessä vastaan, jotta mietittäskin välillä eikä puututtas kaikkeen mikä silmää häirittee... Sweeppi on opettelemisen arvosta ehdottomasti, en mä ainakaan sulje mitään ulos soittamisestani stereotypioiden tai muiden vääristyneiden tottumusten takia...
Voi toki olla että käsitin tän kirjotuksen vähän väärin, mutta tuntuu niinkun siinä ois tää perinteinen valittava sävy sweepistä, en tajua miks sitä dissataan niin paljon nykyään...

Lauluhan tuossa menee noiden intervallien mukaan. On muuten hyvää treeniä :)
 
Antero
 
Kas perskele, niin muuten taitaa mennäkkin. Minä seurasin vain epätoivoisena tuota bassolinjaa, kun se oli jotenkin kaikista eniten esillä.

Noh, pistin sweepin ihan vaan siks kun se mieleen tuli ja se on semmonen osa-alue jota ittekseni oon viimeaikoina opetellut paljon täppäyksen kaveriksi... sitäpaitsi, aiheen kirjoittaja oli lukenut suuresta kitarakirjasta asioita ja niiden pohjalta kyseli joten päättelin että kyseinen soitin on kitara, ja aihe ylipäätä on "kitarat: soittaminen" osiolla joten en tajua miks sotkette muita soittimia? Ihan hyvässä hengessä vastaan, jotta mietittäskin välillä eikä puututtas kaikkeen mikä silmää häirittee... Sweeppi on opettelemisen arvosta ehdottomasti, en mä ainakaan sulje mitään ulos soittamisestani stereotypioiden tai muiden vääristyneiden tottumusten takia...
Voi toki olla että käsitin tän kirjotuksen vähän väärin, mutta tuntuu niinkun siinä ois tää perinteinen valittava sävy sweepistä, en tajua miks sitä dissataan niin paljon nykyään...
 
Ei siinä ollut sweeppaamisen dissaamisesta kyse vaan siitä, että intervallien tehtävän musiikin hahmottamisessa olisi voinut esittää paremmin paljon yleisimmillä esimerkeillä, kuten vaikkapa mainitsemalla, että intervallin tarkoittaessa sävelen välimatkaa toiseen, on intervallikäsite hyödyllinen kaikissa tilanteissa, joissa soitetaan enemmän kuin yksi sävel ja näitä säveliä on tarpeen toisiinsa verrata - esimerkkinä sitten voisi mainita vaikkapa nuo erilaiset asteikot, soinnut, melodiat, stemmat tai arpeggiot.
 
Pelkät kontekstista irralliset sweeppikuvioita esittelevät tabulatuurit eivät paljon aloittajaa auttane, sillä taitoa analysoida niitä ei vielä löytyne. Hyvä kuitenkin, että löytyy intoa yrittää auttaa toisia ja jakaa tietoa. Auttaisi tosin enemmän, jos täydentäisit noihin tabulatuureihin esimerkkinä tehtyä intervallianalyysiä.
 
Äkkiä silmäämällä en löytänyt ketjusta mainintaa siitä, että intervallit määräytyvät nuotein merkityn hahmon perusteella, eikä sen vuoksi intervallia määriteltäessä saa säveliä muuttaa enharmonisesti (Kontunen; Musiikin kieli I, WSOY 1990). Siksipä intervallit F-A, F-Ab, F-Abb ja F-A# ovat kaikki terssejä - ensimmäinen mainittu on suuri terssi, toinen on pieni terssi, kolmas on vähennetty terssi ja neljäs on ylinouseva terssi -, vaikka enharmonisesti F-Abb olisi suuri sekunti (F-G) ja F-A# olisi puhdas kvartti (F-Bb). Tämä koskee myös kaikkia muita samanlaisia nuottikuvia: Fb-A on edelleenkin terssi - ylinouseva nimittäin - ja F#-Ab on vähennetty terssi.
 
Lisäksi voidaan kuvitella vaikkapa sävelyhdistelmä F - H#, joka ei suinkaan ole puhdas kvintti, kuten enharmoninen vastine F-C olisi, vaan kaksinkertaisesti ylinouseva kvartti. Tässä esiintuotu ominaisuus ei ole muusikoiden kiusaamista pikkutarkkuudella, vaan se helpottaa käytännön työtä partituurien analysoimisessa - olettaen että nuotin kirjoittaja on osannut merkitä intervallit enharmonisesti oikein.
 
Intervalleja tunnistaessa sävelet on aivan luvallista transponoida helpompaan sävellajiin. En jaksa mitään monimutkaista esimerkkiä keksiä, mutta jospa vaikka F#-C#-intervalli tuottaisi ongelmia niin voisi näpsäkästi molempaa säveltä pudottaa puolisävelaskelta ja todeta, että F-C on tunnetusti puhdas kvintti - näinpä siis F#-C#-intervallikin on puhdas kvintti, sillä se on täysin sama välimatka, se on vain transponoitu puolisävelaskelta ylemmäs.

Mä kirjotin jo edelliseenkin aiheeseen että en vastaa varsinaisesti siihen intervallijuttuun vaan siihen kuinka voi soittaa E MOLLIN! Mikä on niin vaikeeta?

Lisäksi voidaan kuvitella vaikkapa sävelyhdistelmä F - H#, joka ei suinkaan ole puhdas kvintti, kuten enharmoninen vastine F-C olisi, vaan kaksinkertaisesti ylinouseva kvartti.
 
... näinpä siis F#-C#-intervallikin on puhdas kvintti, sillä se on täysin sama välimatka, se on vain transponoitu puolisävelaskelta ylemmäs.
 
Voisin kuvitella että kun G-duuri sävellajissa esiintyy C#, niin tällöin F#-C#-interavalli ei ole puhdas kvintti, vaan juuri tuo kaksinkertaisesti ylinouseva kvartti. Ei ole mitään niin yksinkertaista ettei siitä saisi tehtyä monimutkaista (asia on tosin ehkä yksinkertaisempi nuottikuvasta katsottuna).
 
Intervallit siis ovat esim. kitaran nauhojen välimatkoja, eli jos alat vapaalta kieleltä menemään nauhoja ylöspäin, on ensimmäinen nauha numero 1, toinen nauha numero 2, jne. ja esim. 5. nauhan ja 7. nauhan välimatka on kaksi nauhaväliä (joudut hyppäämään kaksi nauhaväliä eteenpäin jotta pääset 5. nauhalta 7. nauhalle), joka intervallikielellä on "suuri sekunti".
 
Tässä taulukko:

0  Priimi
1  Pieni sekunti
2  Suuri sekunti
3  Pieni terssi
4  Suuri terssi
5  Kvartti
6  
7  Kvintti
8  Pieni seksti
9  Suuri seksti
10 Pieni septimi
11 Suuri septimi
12 Oktaavi

 
Tuosta taulukosta katsomalla nähdään että esim. 4 nauhavälin välimatka on nimeltään suuri terssi, ja 8 nauhavälin välimatka on nimeltään pieni seksti. Voit siis sanoa "soita tämä sävel ja sitten seuraavaksi sävel viisi nauhaa ylempää", tai "soita tämä sävel ja sitten seuraavaksi kvartin ylempää", sillä 5 nauhaväliä on sama kuin kvartti.
 
Jätin muuten 6 nauhavälin paikan tyhjäksi tuossa taulukossa; joku muu voi selittää miksi.