Rummut: rumpukamat ›

Olen miettinyt tuota otsikon jaottelua, joka tuntuukin ihan veteen piirretyltä viivalta monessa tapauksessa. Tuntuu siltä, ettei usein ole mitään muuta eroa, kuin ehkä kallimman pro -mallin hienompi maali tjs. Joskus erona voi olla valuvanteet, mutta siinäkin ollaan montaa mieltä, kummat ovat paremmat. Tai ainakaan ihan kaikki eivät ole valuvanteiden kannalla, olen ymmärtänyt. Puhun nyt siis pelkistä pöntöistä, en kokonaisesta setistä telineineen, joissa sitten kyllä on jo ilmeisesti oikeitakin eroja.
 
Käytännön tasolla tulee mieleen esim. seuraavanlaisia kysymyksiä: Tulevatko esim. Pearlin semipro-settien rungot samalta tuotantolinjalta, kuin pro-mallien rungot, kun kaikki kuitenkin tehdään käsittääkseni Taiwanissa. Eikö sama päde jo moneen merkkiin, että lähes kaikki mallit tehdään ns. halpatuotantomaissa..? Tuskin siellä siinä tapauksessa on eri tehtaita tai tehtaan sisällä eri osastoja tekemässä kalliimpia ja vähän halvempia runkoja samasta matskusta..? Siis työstämässä puuta, ajamassa viisteitä jne..
 
Tuli näköjään hieman asenteellinen aloitus, sorry. Otsikko olisikin voinut olla vaikkapa "Onko pro-rummussa järkeä?". Niin, järkeä, tunnettahan niissä tunnetusti on monelle.
 
Ajatus lähti ihan omista tarkoitusperistä, kun mietin sitä, että kannattaako minun henkilökohtaisesti maksaa ylimääräistä siitä, että rummussa on se näkymätön "pro-leima".
 
Jauhakaa asiaa toki kaikista näkökulmista, jos siltä tuntuu.

Ottaisin tässä kohtaa tarkasteluun hiukan vanhemman pro- ja semi-pro setin. Sonor Hilite vs. Force 2000. Tämänkin palstan kirjoitteluissa on välillä hehkutettu tuota F2000-sarjaa. Se on kuvasta katsoen hyvin paljon Hiliten näköinenkin, joten Made in Germany-leima kyljessä teki siitä hyvin houkuttelevan. Hintakin oli alle kolmas osan Hilitesta. Aivan uusina molempia settejä kokeilin rinnan. Pari vuotta sitten viimeiksi samassa tilassa. Ero pelkästään siinä tärkeimmässä, eli soundissa on aivan valtava.
 
Soittotuntumasta tällä palstalla ei juuri koskaan puhuta, vaikka kapulan reboundiin vaikuttaa rummussa muukin, kuin kalvo ja sen kireys. Vaikea määritellä tälle syytä, mutta monikin rumpali on tämän puolen keskusteluissa tuonut esiin. Tämä on muuten se asia, miksi minä en soita kelluvilla ripustuksilla varustetuilla rummuilla: tatsi kärsii.
 
Vaikka hardwaresta ei pitäisikään puhua, on kaiken vaikuttaessa lopulliseen lopputulokseen tälläkin jutulla on minulle suuri merkitys. Sonorin parhaiden rinnalla muiden valmistajien HW on se asia, johon kiinnitän valtavasti huomiota. Tama, Yamaha ja Pearl ovat parhaiden sarjojen osalta hienosti tehtyjä. Tosin Taman Road Pro ei ole edes lähellä legendaarista Titan-sarjaa.
 
Jos Tamalta pitäisi ottaa semi-pro, niin mikä se olisi? Kaikki Starclassickit ovat pro-tasolla, mutta Superstarit eivät mielestäni yllä aivan semi-osastolle. Rako on liian pitkä.
 
Edelleen Sonorista puhuttaessa on pro-sarjat (joista SQ2 yltää absoluuttiseen High-endiin) aivan eri rummut, kuin sitten Kiinassa valmistetut. Taas pitkä väli ja siksi leimaan kaikki Forcet cvasta-alkajasta harrastelijalle sopiviksi seteiksi.
 
Pearlilla taitaa olla eniten valinnan varaa noihin semi-pro-setteihin.
 
Summa summarum: Jos tehtäisiin rumpuja, joissa kaikki muu on kalleimmasta sarjasta, mutta pinnan viimeistely olisi tehty halvemmalla, saataisiin hintaa alemmas, mutta ei kuitenkaan vieläkään sem-pro luokkaan. Hieno viimeistely tekee muutenkin kalliista rummusta vieläkin kalliimman.

Minä luulin -80 luvulla että Sonor ois huippuluokkaa syvine pönttöineen.Nykyään luulen että halpis kamaa?

Minä luulin -80 luvulla että Sonor ois huippuluokkaa syvine pönttöineen. Nykyään luulen että halpis kamaa?
 
Sonorilla on edelleen Saksan tehdas, jossa sitä huippuluokkaa tehdään. Suurin osa Suomessa myytävistä Sonoreista on nykyisin kiinalaista, joten moni luulee sinun tavallasi, moni kuvittelee saksalaisen laadun siirtyneen samanlaisen kiinalaisiin ja halvemmalla luullaan saatavan samaa laatua.
 
Keskustelin kerran erään suomalaisen diplomi-insinöörin kanssa. Heidän tuotantoa oltiin myös siirretty Kiinaan. Ongelmana oli se, että siellä tehtaalla pitää olla koko ajan suomalainen valvoja. Mentaliteetti on se, että pelkkä kappalemääräinen volyymi on kiinalaisen tehtaan tavoitteena. Jos tilataan neljän kilon rautakankia, niin ensimmäisessä erässä paino on sen neljä kiloa/kanki. Toisessa kolme ja niin edelleen.
 
Kun kiinalaisella tytölle tarvitsee maksaa vain 80 euroa kuussa, niin todella houkuttelevaa tuotannon siirto on. Osakkeenomistajat näin päättävät. Se on nykyisin (legendaarisen bassokamavalmistaja) Ampegin tuotantokin siellä. Esimerkkejä riittää.
 
Meidän bändille ostettiin toiset subbaset. Samaa merkkiä, kuin edelliset. Samaa malliakin. Uudet on kiinalaiset. Ne on paljon kevyemmät ja soundikaan ei ole aivan yhtä hyvä, kuin vanhemmissa.
 
Palatkaa nyt joku alkuperäiseen aiheeseen.

Palatkaa nyt joku alkuperäiseen aiheeseen.
 
Jep. Joitain pointteja jo heittelitkin, mutta tämä olisi minusta edelleenkin mukava tietää:
 
Käytännön tasolla tulee mieleen esim. seuraavanlaisia kysymyksiä: Tulevatko esim. Pearlin semipro-settien rungot samalta tuotantolinjalta, kuin pro-mallien rungot, kun kaikki kuitenkin tehdään käsittääkseni Taiwanissa. Eikö sama päde jo moneen merkkiin, että lähes kaikki mallit tehdään ns. halpatuotantomaissa..? Tuskin siellä siinä tapauksessa on eri tehtaita tai tehtaan sisällä eri osastoja tekemässä kalliimpia ja vähän halvempia runkoja samasta matskusta..? Siis työstämässä puuta, ajamassa viisteitä jne..

Se on nykyisin (legendaarisen bassokamavalmistaja) Ampegin tuotantokin siellä. Esimerkkejä riittää.
 
Eikös se Vietnamiin? No, ihan sama. Ampegille kävi huonosti, kun vanha perheyhtiö myi osake-enemmistön sijoitusfirmalle, niin noin siinä kävi.
 
Meidän bändille ostettiin toiset subbaset. Samaa merkkiä, kuin edelliset. Samaa malliakin. Uudet on kiinalaiset. Ne on paljon kevyemmät ja soundikaan ei ole aivan yhtä hyvä, kuin vanhemmissa.
 
Mackie? Entisen melko laadukkaan USA:ssa valmistetun Mackien tuotteille on käynyt Kiinan reissulla huonosti. Halpaa ja kehnoa kamaa.
 
Palatkaa nyt joku alkuperäiseen aiheeseen.
 
Mistä virveli-, tom- ja bassorummut koostuvat?
- puurunko
- kalvot
- lugit ja ruuvit
- vanteet
- pidikkeet
Kaikkien pitää olla hyvälaatuisia, jos rummun pitää soida. Runko on tärkein?

Jos asiaa miettii käytännönläheisesti, niin pro-settien ominaisuudet taitavat päästä kunnolla oikeuksiinsa lähinnä studiossa. Kaljabaarissa akustiikka ei usein ole kovinkaan kummoinen, ja bändisoitossa ne rumpusoundien nyanssit hukkuvat muutenkin muiden soittimien sekaan. Yleisöstä aika pieni osa kiinnittää mitään huomiota rumpusoundeihin, ja siitäkään osasta kovinkaan moni ei kaipaa mitään erityisen hifiä. Minunkin Swingstarieni soundia on kehuttu hyväksi.

Mackie? Entisen melko laadukkaan USA:ssa valmistetun Mackien tuotteille on käynyt Kiinan reissulla huonosti. Halpaa ja kehnoa kamaa. Mackie totta tosiaan. Mutta tähän on menty ainoastaan kuluttajan ostoskäyttäytymisen kautta. Pitää olla "halpaa ja hyvää", vaikka sellaista ei ole olemassakaan.

Jos asiaa miettii käytännönläheisesti, niin pro-settien ominaisuudet taitavat päästä kunnolla oikeuksiinsa lähinnä studiossa. Kaljabaarissa akustiikka ei usein ole kovinkaan kummoinen, ja bändisoitossa ne rumpusoundien nyanssit hukkuvat muutenkin muiden soittimien sekaan. Yleisöstä aika pieni osa kiinnittää mitään huomiota rumpusoundeihin, ja siitäkään osasta kovinkaan moni ei kaipaa mitään erityisen hifiä. Minunkin Swingstarieni soundia on kehuttu hyväksi. Ota joskus asiaksesi hoitaa itsellesi pro-vehkeet. Sen jälkeen tiedät, mistä puhutaan. "On joskus joku kehunut". Sitäkö varten ne vehkeet hommataan?

"On joskus joku kehunut". Sitäkö varten ne vehkeet hommataan?
 
Osalle soitin on vaan työkalu, eikä uskonto : )
 
Tätä hommaa voi lähestyä musta muutamalta kantilta. Ensimmäisenä tulee yleisö- tai muu maksava taho. Heitä tuskin kiinnostaa ja tuskin he huomaavatkaan mistään, soittaako joku pro- tai semipro-setillä. Tuskin huomaavat sitäkään, vaikka soittaisi esim. Yamahan Stage Customeilla, verrattuna minkä tahansa merkin kalleimpiin malleihin. Eli maksajan kannalta ei ole väliä. Miksi siis olisi duunarinkaan (muusikon)?
 
Soittaja itse huomaa varmasti eron pro- ja semipro-setissä, mutta jos sillä saa työnsä tehtyä ilman tuskanhikeä ja suoranaista vitutusta, niin mitä väliä?
 
Jos taas on esimerkiksi Holmin tapainen täyshullu kamarunkkari, niin sitten asia kääntyy taas päälaelleen.
 
Yksi rajaava tekijä on myös raha. Jos rahaa on ylimääräistä, niin miksei sitten ostaisi parasta mitä saa? Vaikka vain itseään hemmotellakseen mm. paremman tai mieleisemmän värin ja muun viimeistelyn muodossa.
 
Statuskin voi olla syy ostaa kallista, koska "naapurilla on bemari".
 
Mun prioriteetit ovat seuraavat:
 
1. Fiilis ja ulkonäkö
- hyvän fiiliksen mulle tuo selkeesti se, että pannuilla on tarina - ja sen pitää näkyä käytön jälkinä ja korkeahkona ikänä
2. Tekninen toimivuus
- hardwaren pitää ehdottomasti olla toimivaa
3. Soundi
- soundikin on tärkeä, mutta oman mittarini mukaan itselleni riittävän hyvän soundin saa aikaiseksi ihan noista peruspöntöistäkin (poislukien snaret), vaikka rahavarojen salliessa seuraava uusi settini tuleekin olemaan varmuudella jotkin pro-vehkeet
4. Yleinen laatu
- itse en pistä hirveästi arvoa esimerkiksi täysin virheettömille pintakäsittelyille ja muille, koska ei ole tapana tuijotella basaria suurennuslasin avulla

Eipä tässä tarvitse todellakaan olla mikään "kamarunkkari" kuten tuossa joku niin kauniisti totesi, kyllä niitä eroja syntyy.
 
Se että jos kaljabaarissa joku Matti Meikäläinen ei sitä eroa kuule ei tarkoita etteikö sitä eroa olisi.
 
Erojen ei aina välttämättä tarvitse olla suuria, jos vaikka kalliimpi rumpu pitää vireen paremmin on se meikästä jo merkittävä asia vaikka moni voisi olla sitä mieltä että mielummin virittää viikoittain kuin ostaa paremman.
 
Mielummin sitä ajaa hyvällä autolla kuin huonolla vaikka perille pääsisi kummallakin vai kuinka ?

Mikä ettei kannattaisi, kerranhan me vaan eletään :) Jos rumpujensoitto on pääharrastus niin eikun vaan hankintaan parhaat kamat mihin on varaa.
 
Tuolta pohjalta olen nimenomaan toiminutkin. Osa kamoista onkin suunnilleen parasta, mitä löytyy. Ja kaikki vähintään sitä proota. :) Mutta eihän se ole välttämättä mikään lopullinen "totuus" minunkaan kohdalla.

Itse en näe semi-pro -tason seteissä järkeä, kun käytettynä löytää mielettömän hyviä settejä samaan hintaan tai halvemmallakin. Lisäksi mielestäni uusissa seteissä ei ole samanlaista hohtoa kuin käytetyissä. Sikäli ihan sama mitä tasoa setti on, kunhan itse tykkää.

Mä taas tunnen, että pro-tason setit on kaikenpuolin vähän varmempia, toimivampia, taipuvaisempia eri suuntiin ja..tiettekö niihin voi luottaa. Muijat pettää, pro-tason setit ei.

Erojen ei aina välttämättä tarvitse olla suuria, jos vaikka kalliimpi rumpu pitää vireen paremmin on se meikästä jo merkittävä asia...
 
Toi on yksi tärkeä pointti. Myös toimivan vireen skaala on pro - rummuissa laajempi. Löysästä kireeseen, kaikki toimii puhtaasti. Dynamiikka, soittotuntuma, herkkyys, viimeistely, hardware... onhan näitä pro - ominaisuuksia.
 
Mielummin sitä ajaa hyvällä autolla kuin huonolla vaikka perille pääsisi kummallakin vai kuinka ?
 
Auton koen vain autona, vailla intohimoja. Soittaminen + rummut on rakkaus, elämänsuola, nautinto etc. Auto saa olla ruma, kunhan se toimii. Auton sisältä ei näe auton ulkonäköä. Rummut saa mielellään olla myös kauniit.

... Toisaalta ammattilainenhan voi vetää vaikka millä setillä, eihän loppupeleissä ole väliä millä soitetaan kunhan soitto kulkee ja se kuulostaa hyvältä. Aina kuitenkaan laatu ja hinta ei kulje käsi kädessä, tuplasti kalliimmat kamat ovat useimmin vain himpun verran parempia.
 
Ammattilaiset vetää yleensä hyvänkuuloisilla seteillä, sen lisäksi että osaavat soittaa. Poikkeuksetta ne hyvänkuuloiset setit on hyviä settejä.
Useimmiten hinta ja laatu nimenomaan kulkevat käsi kädessä. Poikkeuksia tosin on.
Kyllä ne sentään "kahden himpun verran" paremmat on...
 
Edit: himppu = hitunen, vähä

Hyvä aihe!
Ottaisin mukaan vielä pro-settien merkkikohtaisia erojakin. Omistin tässä pienen ajan sisällä parikin mielestäni pro tason settiä Tama starclassic (koivu) ja pearl mmx. Kummatkin ostin uutena. Viimeistely ja hw virheetöntä soundikin ihan ok, mutta tärkeä pointti mitä Klooni jo sivusi kumpikaan ei pitänyt virettä.
 
maksoin mmx:n pöntöistä 10, 12, 14, 16, 2x20, 3310e. Vaihdoin ne yli 10v vanhoihin premier signioihin ja voin sanoa että olen nyt ensimmäistä kertaa todella tyytyväinen omiin rumpuihini. Vire pysyy ja soundia ei voi edes verrata pearliin tai tamaan.
 
MMX- settiä ostaessani en olis edes ajatellut käytettyjä premierejä, nyt en vaihtais signioitani mihinkään uuteen mmx/starclassic-settiin
 
Eli tophhighsuperendaudiopro-settiä aikovalle kannattaa myös ottaa harkintaan se vanha käytetty pro-setti.

Muijat pettää, Sonorit ei.
 
Aijjahihahi...! Oli pakko. No jo, ampukaa....
 
Syy miksi ite ostin laatu kikottimet on se että olin lopen kyllästynyt halppis-settien hw:n renkkaamiseen ja ainaiseen hajoiluun yms. Kyllä huomaa että nykysetissä on rautaa eikä mitään räkätinaa...
 
Itsekkin luotin "vanhaan" eikä tullut edes mieleen ostaa uusia sillä vanhassa vara parempi. Kyllä pro tason seteissä arvo pysyy huomattavasti paremmin kuin semi-proossa. JA käytetyissä on viilattu jo kaikki "kaupan katteet" pois.

JA käytetyissä on viilattu jo kaikki "kaupan katteet" pois. jo vain. Varsinkin jos ostaa yksityiseltä.