Tanssimusiikki ›

Niinhän se sanoi Spedekin, että työn pittää olla mukavaa ja siitä pittää saata rahhaa.

Meidän rumpali on pari kertaa rynnännyt mikkiin ennen ensimmäistäkään nuottia ja kertonut kaikkien siviiliduunit ja että me ollaan "vain" harrastelijoita.
Eli käytännössä ilmoittanut yleisölle että kohta on tulossa huonoa musaa.
 
Nykyään hänellä on mikkikielto.
Kyllä proasenteella pitää aina mennä keikalle.
Jos yleisön pitää jotain huomata niin kyllä ne ihan itse osaavat.
 
Ei ikinä saa antaa jotain säälittävää, ollaan kyllä oikeissakin töissä,kuvaa tilaajalle.Tai me tehdään tätä ihan harrastuksen pohjalta!Se voi sopia jollekkin tussaribändille joka ei ole varma kyvyistään/taidoistaan mutta ei helkuttisoikoon ryhmälle joka duunannut vuosikausia tätä hommaa!Joka helvetin keikalla täytyy antaa ilmi,että alan ammattilaiset on kehissä!Turha vaatimattomuus ei ole mistään kotoisin!Eikä tosiaan ole soveliasta että joku bändin jäsenistä menee muuta julkilausumaan, niin tauoilla kuin ennen keikkaa.Meillä minä hoidan supliikin asiakkaan kanssa jotta ei tule väärinkäsityksiä,eikä muita hässäköitä.Me ollaan demokraattinen bändi mutta minä olen pikkuisen demokraattorisempi kuin muut.(Olihan merkillinen sanahässäkkä tuossa aiemmin)

Mulle sanottiin ammattilaisuran aikana tosi monta kertaa että ; "Siis onko sulla joku oikea työ ja ammatti takataskussa"?
Sanoin että kun jotain 220 keikkaa tekee vuodessa niin ei voi olla mitään muuta.

Mulle sanottiin ammattilaisuran aikana tosi monta kertaa että ; "Siis onko sulla joku oikea työ ja ammatti takataskussa"?
Sanoin että kun jotain 220 keikkaa tekee vuodessa niin ei voi olla mitään muuta.
 
Joo, paha lähteä keikalta vaikkapa Rovaniemeltä jakamaan lehtiä Tampereelle. Vois tulla kiire.

Sultahan tuo puhuminen tuntuu sujuvan. Kirjoittaminen on näköjään eri juttu.
 
Pahus!Lipsahtaa perskules puheeseenkin mokia,saati kirjoitukseen.Unohtamatta soittamiseen.Ymmärretyksi ollaan tultu.Toivottavasti?

Pahus!Lipsahtaa perskules puheeseenkin mokia,saati kirjoitukseen.Unohtamatta soittamiseen.Ymmärretyksi ollaan tultu.Toivottavasti?
 
On ymmärrettu kovasti tähän asti ainakin vielä toistaiseksi.

Pahus!Lipsahtaa perskules puheeseenkin mokia,saati kirjoitukseen.Unohtamatta soittamiseen.Ymmärretyksi ollaan tultu.Toivottavasti?
 
Mistä tuntee todella kovan jätkän?
Se on biisien välissä minuutin lavalla mykkänä monttu auki ja sanoo sitten: -"Öh, totanoin"

Aika kurjaan jamaan on maailma mennyt, jos ei saa esittäytyä harrastelijaksi tai amatööriksi kokematta samalla asiaa jotenkin negatiivissävytteisesti. Ikään kuin ammattilaisuus olisi ainoa oikea ja hyväksyttävä tapa harrastaa jotakin. Miksei ihminen saa olla amatööri sellaisessa asiassa, jota hän haluaa tehdä nimenomaan sen takia, että saa kerrankin tehdä mitä oikeasti haluaa välittämättä siitä, elääkö sillä? Yleisö pitää hyvän ja ennenkaikkea tunteella esitetyn musiikin ohella nimenomaan siitä, ettei minkäänlaista rutinoitunutta 'ammattilaisleimaa' orkesterissa näkyisi. Ei ammattilaisen voi olettaa esiintyvän mitenkään tunteella, harrastajan suhde musiikkiin mielletään mielestäni paljon 'rehellisemmäksi' ja koskettavammaksi. Harrastajia ja amatöörejä tanssijatkin ovat ja veikkaanpa varsin monien tuntevan itsensä hieman kiusaantuneiksi sellaisissa tilaisuuksissa, joissa orkesteri soittaa viimeisen päälle pedanttia, tavallaan virheetöntä ja tarkoin tanssimiseen sovitettua musiikkia. Ilmapiiri tanssimiselle on silloin oikea, kun ihmiset tuntevat viettävän vapaa-aikaansa ja musiikki on sopivan rentoa. Konsertit ovat asia erikseen.

Mistä tuntee todella kovan jätkän?
Se on biisien välissä minuutin lavalla mykkänä monttu auki ja sanoo sitten: -"Öh, totanoin"
 
Joskos ruoka ois valmiina?

Joskos ruoka ois valmiina?
 
Tuota juuri tarkoitin. Läpänheitto ei saa loppua jos laput kaatuu.
krotusasulla tai pillkuvihreillä ei ole niin väliä.
Kaipa osittain sen vuoksi nämä keskustelut menevät usein sivuraiteille, kun paikalla on tarpeeksi porukkaa, joilla on kyky tarttua seipääseen ja tehdä siitä aita.
 
Sitä sattuu ja tapahtuu kaikenlaista, mutta jos lavalla sattuu, niin jonkun täytyy spiikata puutaheinää sen aikaa, kunnes sattumus on korjattu.
 
Nähdään sulhasen seuraavissa häissä ;-)

Aika kurjaan jamaan on maailma mennyt, jos ei saa esittäytyä harrastelijaksi tai amatööriksi kokematta samalla asiaa jotenkin negatiivissävytteisesti. Ikään kuin ammattilaisuus olisi ainoa oikea ja hyväksyttävä tapa harrastaa jotakin. Miksei ihminen saa olla amatööri sellaisessa asiassa, jota hän haluaa tehdä nimenomaan sen takia, että saa kerrankin tehdä mitä oikeasti haluaa välittämättä siitä, elääkö sillä? Yleisö pitää hyvän ja ennenkaikkea tunteella esitetyn musiikin ohella nimenomaan siitä, ettei minkäänlaista rutinoitunutta 'ammattilaisleimaa' orkesterissa näkyisi. Ei ammattilaisen voi olettaa esiintyvän mitenkään tunteella, harrastajan suhde musiikkiin mielletään mielestäni paljon 'rehellisemmäksi' ja koskettavammaksi. Harrastajia ja amatöörejä tanssijatkin ovat ja veikkaanpa varsin monien tuntevan itsensä hieman kiusaantuneiksi sellaisissa tilaisuuksissa, joissa orkesteri soittaa viimeisen päälle pedanttia, tavallaan virheetöntä ja tarkoin tanssimiseen sovitettua musiikkia. Ilmapiiri tanssimiselle on silloin oikea, kun ihmiset tuntevat viettävän vapaa-aikaansa ja musiikki on sopivan rentoa. Konsertit ovat asia erikseen.
 
Jösses!Ilmaisuni voi tietty käsittää taas väärin tai sitten oikein.Miten piru raamattua lukee.Aivan taatusti voi mainita että olette harrastelijoita.Samoja sointuja ja lauluja kummatkin esittää.Miksi pitäisi olla amatööri että voisi antaa "sielunsa" esitykseen?Eikö me olla muusikoita sen takia että me rakastetaan tätä hommaa?Mä mikään ammattilainen itse ole.Tehnyt vain yli 30 vuotta.Silti esiintymisen ilo nousee pintaan joka keikalla ja yleisö sen kyllä huomaa ja edelleen siitä tulee myönteistä palautetta.Ammattilaisleima on myös sitä että kaikki oheis homma,kuten roudaus,keikoista sopiminen,yhteydenpito,asiallinen käyttäytyminen,sovituista ajoista huolenpito,pukeutuminen,ynnä muut keikkaan liittyvät asiat hoidetaan moitteettomasti.Haluan siis sanoa.Kun menette keikalle.Te olette illan tähtiä!Painakaa edelleen ammattilaisen asenteella!

Meidän rumpali on pari kertaa rynnännyt mikkiin ennen ensimmäistäkään nuottia ja kertonut kaikkien siviiliduunit ja että me ollaan "vain" harrastelijoita.
Eli käytännössä ilmoittanut yleisölle että kohta on tulossa huonoa musaa.
 
Nykyään hänellä on mikkikielto.
Kyllä proasenteella pitää aina mennä keikalle.
Jos yleisön pitää jotain huomata niin kyllä ne ihan itse osaavat.
 
Mulla nousee karvat pystyyn, kun keikan aluksi pyydetään anteeksi, että häiritään yleisöä. Huh huh.
Täällä tehdään töitä melkein vuorotta ja lauletaan kun jaksetaan. Siis harrastetaan mutta ei harrastella. Sama kun sanoisi harrastelijateatteria...

Aika kurjaan jamaan on maailma mennyt, jos ei saa esittäytyä harrastelijaksi tai amatööriksi kokematta samalla asiaa jotenkin negatiivissävytteisesti..
 
Köh, tsök ...toimiiks tää mikki ... joo siis anteeksi että me ollaan olemassa ja anteeks että me ollaan täällä tänään. Siis toi rumpalihan on oikeesti postinkantaja ja toi basisti on sitte betoniraudottaja. Kitaristihan siis opiskelee merkonomiks ja toi laulaja on oikeesti kehitysvammaohjaaja. Et ei me niinku oikee bändi olla. Mut siis tää eka biisi on kaikille varmaan rippikolusta tuttu ja tokakin on Juicea.
Tota ... älkää kiinnittäkö huomiota pieniin virheisiin, koska me vedetään nää biisit niinku rennon vapautuneesti ja aina jos treenikselläkin menee pieleen, niin me vaa sanotaan, et tää on meidän sovitus. Me aletaan soittamaan heti, kun saadaan nää kitarat viritettyä.
 
Tuon spiikin jos keikan alkuun vedät, ja salissa on vielä joku paikalla kuulemassa loppua... niin se johtuu yksinomaan siitä, että raukka ei ole vielä saanut kainalosauvojaan narikasta.

Joskos ruoka ois valmiina?
 
Tai niin kun Lappareiden roudarille joku oli sanonut 80-luvulla että "älä hyvä mies mee sinne, siellä on ihmisiä" roudarin mennessä ruokailemaan,

Tai niin kun Lappareiden roudarille joku oli sanonut 80-luvulla että "älä hyvä mies mee sinne, siellä on ihmisiä" roudarin mennessä ruokailemaan,
 
Niin no tuohan on sattunu onneksi vain Lappareiden roudarille.

Päivätöissä kaupungilla. Tääl on hyvä surffailla.

Siis kaikenkainen selittely pois. Vuosia sitten eräs basisti meni heti keikan aluksi kuuluttamaan , että ollaan vähän väsyneitä kun tultiin viime yönä ruotsinlaivalta ja on vähän flunssaakin jne.jne. Tottakai oltiin väsyneitä sun muuta mutta turpa kiinni ja soitto soimaan. Ne luulee että ollaan kännissä kun ruvetaan heti selittelemään ja säheltämään. Iloinen ilme naamalle ja musa käyntiin. Me ollaan siellä lavalla paikan "kuninkaat" ja jengi tulee meitä katsomaan ja kuuntelemaan. On kyseessä sitten "ammattilainen" tai " amatööri", anteeksi ei pidä koskaan pyydellä että nyt tultiin tänne vähän soittelemaan. Löysät pois ja tila haltuun.

Yhellä nimeltä mainitsemattomalla tangokuninkaalla on kuulemma aina flunssa (ainakin ite aina sanoo, että "on vähän kurkku kipeä" tjsp)... Se on sitä sanonu yleisöllekin alkuspiikeissään ja sattupa jokin aika sitten, että kun sen taas yleisölle mainitsi, niin joku huusi, että "Niinhän sulla oli viimekskin..." Oli kuulemma hitusen nolottanut.

Jos emäntä ruokavierailleen ennen ensimmäistä suupalaakaan kertoo, mitä kaikkia fiboja ruoanolaitossa sattui tapahtumaan, varmasti kaikki vieraat sen maistavat.
Jollei kerro, saattaa mennä täydestä.
 
Jos esitelmöitsijä esitelmänsä alkuun kertoo, että tuli vähän kiire, asia on aika monimutkainen ja että hän ei itsekään sitä oikein sisäistä ja että tää on ihan väärä foorumi asiaa esittää niin jengi kaivaa iltsikan esiin ja alkaa ratkaista sudokaa.
 
Sama se on soiton kanssa.